Voihan kettu. Sain meilin, jossa pyydettiin vastaamaan sosiaalisen median kyselyyn. Kyselyyn voit itsekin vastata täältä.
Muuten hyvä, mutta hermot paloivat heti ensimmäisellä vastaussivulla:
Aargh, mikä alasvetovalikkojen määrä. Silmissä mustenee, polvet pehmenevät, pää retkahtaa rinnalle ja kyynelet valuvat poskille.
Nyt Prewise voisi hieman skarpata. Ohessa vinkkejä tutkimuksen tekoon:
- Älä käytä alasvetovalikoita – ainakaan tässä määrin. Kaiken kaikkiaan kyselyssä oli 113 alasvetovalikkoa.
- Käytä automaattisia siirtymiä, joilla voi hypätä joidenkin kysymysten ohi. Jos vastaaja ei käytä LinkedIniä, häneltä ei kannata enää kysyä, missä hän sitä käyttää.
- Älä ahda tutkimukseesi liikaa kysymyksiä. Tee mieluummin kahden minuutin tutkimus kuin kymmenen minuutin tutkimus.
- Jos haluat luotettavan otoksen, älä metsästä vastauksia sattumanvaraisesti. Somekyselyihin tuppaavat vastaamaan sekä somepyöriäiset että somevastustajat, jolloin tulokset eivät ole kovin luotettavat. Jos kyselyn tuloksena 70 % vastaajista lukee blogeja, se ei tarkoita, että 70 % suomalaisista lukee blogeja.
- Ole looginen. Millä hiivatin perusteella erillisiksi palveluiksi on nostettu Facebook ja LinkedIn, mutta Twitter ja Wikipedia on ryhmitelty yhteen muiden palveluiden kanssa?
Sitten kun nämä asiat ovat kunnossa, vastaan seuraavaan Prewisen kyselyyn.
Meidänkin organisaatioon tuli ko. kysely ja juuri sellaiselle henkilölle, jonka työssä some ei (vielä) ole olennaista. Hän näytti minulle Prewisen sähköpostin ja kysyi miten toimitaan. Nopeasti viestin silmäiltyäni totesin, että markkinointipotaskaa, älä turhaan haaskaa aikaasi tuommoiseen…
Saattaapa olla, että tämänkin kyselyn taustalla on vähemmän todellista halua saada tietoa sosiaalisen median käyttämisestä ja enemmän aikomusta harjoittaa tutkimusmarkkinointia. Silloin tärkeää ei ole vastausten määrä tai tutkimuksen edustavuus ja luotettavuus, vaan tuloksista tehtävä tulkinta ja siitä väännetty raflaava lehdistötiedote.