Kirjoitin pitkän esseen Puheenaihe-sivustolle eilen. Otsikkona oli Mikä on median tulevaisuus? Väitin tekstissäni, että 1) suomalainen media on kriisissä, 2) siihen on kolme juurisyytä ja 3) onneksi meillä on myös kolme ratkaisua.
Teksti on ollut supersuosittu. Se teki Puheenaihe-sivuston ennätyksen saman tien, vaikka se on ollut verkossa vasta vuorokauden.
Samalla tietenkin pääsin vastaamaan toimittajien kriittisiin kysymyksiin Twitterissä. Yksi uskoi minun kaipaavan takaisin johonkin kekkoslaiseen uutisvälitykseen, ja toinen taas kritisoi mustavalkoisuudesta. Vastasin tarkennuspyyntöihin parhaani mukaan.
Tätä voisi verrata keskusteluun suomalaisesta rakennusalasta. Kriitikon mielestä ongelmia on rutkasti: pimeää työvoimaa, homekouluja, allergiataloja, romahtavia kaarihalleja ja lyhytikäisiä rakenneratkaisuja. Alan toimijan mielestä taas asiat ovat hyvin: laadukasta työnjälkeä, paljon valvontaa, enemmän läpinäkyvyyttä, luontoystävällisempää rakentamista ja parempaa työsuojelua.
Kaikki osapuolet ovat yhtä oikeassa. Jokaisella alalla on hyvät piirteensä ja huonot piirteensä. Sama pätee alan toimijoihin – niitäkin on huonoja ja hyviä. Me vain kiinnitämme huomiomme siihen puoleen, mikä kiinnostaa enemmän tai mikä on paremmin omassa näköpiirissä.
Toivon silti, että jokainen toimiala on itsekriittinen. Vaikka yksilö itse noudattaisi parhaansa mukaan säännöksiä ja eettisiä normeja, silti kaikki eivät sitä tee. Tämä täytyy tiedostaa, koska mikään toimiala ei ole vitivalkoinen tai pikimusta.