Löysin erään asiantuntijayrityksen sivuilta kiinnostavan verkko-oppaan. Latasin sen opiskeluitani varten.
Harmistus oli suuri, kun huomasin, että kyseinen pulju on piru vieköön plagioinut erästä tietokirjaani oppaaseensa. Osa tekstistä oli aivan suoraa copypastea. Osa taas oli firman asiantuntijoiden omin sanoin kirjoittamaa, mutta silti faktat ja sisällöt olivat suoraan minun kirjastani. Lähdettä ei tietenkään ollut mainittu, vaan firma oli ottanut kirjani ajatukset pokkana omiin nimiinsä.
Tämä ei taatusti ole ainoa firma joka kopioi, enkä minä ole ainoa kirjailija jonka sisältöjä varastetaan.
Plagiointi käy nimittäin helposti ja ikään kuin varkain (sic). Vaiheistus on seuraava:
- Firman johto luo strategian. Päätetään tehdä sisältömarkkinointia. Eräs metodi on rakentaa verkkoon hunajapurkki, josta asiakkaat voivat ladata ilmaisia oppaita, kunhan jättävät yhteystietonsa firmalle. Tällä kerrytetään tietenkin markkinointirekisteriä ja kasvatetaan hakusanapottia Googlen silmissä.
- Tämä upea strateginen käsky viedään eteenpäin asiantuntijoille.
- Asiantuntijat ryhtyvät sisällöntuotantoon. Useimmat eivät kuitenkaan ole ammattikirjoittajia saati ammattijulkaisijoita, joten he etsivät varmuutta. Niinpä he ryhtyvät kahlaamaan läpi lähdekirjallisuutta ja asiantuntijablogeja.
- Kun pitäisi kirjoittaa se upea hunajapurkki ja pikaopas, iskee tyhjän paperin kammo. Miten mä muotoilen tän asian? Niinpä tekstiä pyöritellään hetken aikaa, ja lopulta se kopioidaan lähdekirjoista.
- Sitten markkinointi- tai viestintäosasto viimeistelee hunajapurkin sisällön. Ulkoasu viilataan, kirjoitusvirheet oiotaan ja tekstiä selkeytetään. Mutta kukaan markkinoinnista ei tiedä, että osa tekstistä on plagiaattia.
- Hunajapurkki julkaistaan. Toimitusjohtaja on tyytyväinen. Kyllä nyt sisältömarkkinointi lähtee pörräämään!
Kunnes juristi muistuttaa kirjeellään, että kyseessä on tekijänoikeusrikkomus. Korvausvaade seuraa mukana.
Puntaroin itse paraikaa, lähetänkö korvausvaatimuksen. Konsultoin ensin juristia ja katson, mitä kannattaa tehdä.
(Sama ilmiö tapahtuu muuten laajalti myös kaunokirjallisuuden ja kuluttajien parissa. Juttelin runoilija Karoliina Koskisen kanssa Facebookissa juuri äsken. Hän kertoi, että hänen runojaan on muunneltu ja jaettu ilman lupaa pitkin verkkoa, ja kaiken lisäksi toisen runoilijan nimellä.)
Toimitusjohtaja, odottaako sinun hunajapurkissasi plagiaattipommi?
Eikö? Oletko aivan varma?
Kun luen monen eri juristin kirjoittamia kirjoja, olen havainnut niiden olevan usein lähes sanasta sanaan samaa asiaa ja samoin sanoin- onko tekstin plagiointi sitten maan tapa ?
erään kaupallisen yrittäjän ”alue” sivut ovat suoraan kopiota wikipediasta ilman lähdemainintaa. Ei kaupalliseen käyttöön rakennetut sivut on siis plagioitu ilman sitaattia kaupalliseen käyttöön.
Oppilaitoksissa ei missään nimessä tulisi sallia kopoimalla tehtyjä opinnäytetöitä, tutkielmia, graduja, väitöskirjoja jne.
Ainakin yliopistoissa tehdään aika tarkka plagiointitarkastus, joten siellä pitäisi olla hallinnassa?
Kiitos Risto kommentista! Mä olen tämän tekstin myötä kuullut kymmeniä kertomuksia täysin asiattomasta plagioinnista ja jopa lukioikäisten tekstien väärinkäytöstä. Olen luullut, että plagiointi on poikkeus, mutta nyt alkaa pelottaa, että se saattaakin olla maan tapa.