Arkeeni kuuluu monenlaisia tapaamisia suunnittelusessioista ja ideariihistä harrastuskokouksiin ja kuukausipalavereihin.
Kuten kaikki tietävät, palavereissa pitää yleensä päättää mitä tehdään, ja eri vaihtoehdoilla on tietenkin omat kannattajansa. Varsin usein käy niin, että kun keskustelu on vellonut jonkin aikaa, joku vetää hihasta Nokkelan Lausahduksen, joka laittaa pisteen koko hässäkälle.
Mutta onko Nokkelan Lausahduksen takana järkevää ajatusta?
Kuvitteellinen esimerkki 1:
Eräässä järjestössä käydään keskustelua tulevan tapahtuman turvajärjestelyistä. Kokouksen osallistujat ovat enimmäkseen nuoria miehiä. Turvatoimien kustannuksia ja laajuutta pohditaan. Lopulta yksi turvatoimien vastustaja toteaa tömäkästi: ”Turvallisuus – se on kuin tutti aikuisella.”
Kokous päätyy toteuttamaan turvatoimet juuri ja juuri lainmukaisina, koska eihän kukaan läsnäolijoista halua osoittaa olevansa tuttiriippuvainen vässykkä (sillä kaikki ovat mieluummin sankarillisia nuoria miehiä).
Kuvitteellinen esimerkki 2:
Työpaikalla suunnitellaan uutta palvelua X, joka osallistaa ja sitouttaa yritysasiakkaita entistä enemmän. Keskustelu velloo jälleen. Kaikki paikallaolijat ovat asiantuntijoita. Lopulta yksi hankkeen vastustaja sanoo napakasti: ”Kuulkaas nyt, ei taviksen jalat taivu millään tähän tanssiin.”
Hanke päätetään toteuttaa rajatumpana. Paikallaolijat ymmärsivät heti yhdestä lauseesta, että vaikka he itse ovat asiantuntijoita, joka ikinen asiakas on tavis eikä kykene ymmärtämään palvelun X upeutta. Tämä yksi lause nosti asiantuntijajoukon muuta maailmaa ylemmäksi, jonka jälkeen he kykenivät uudesta asemastaan armahtamaan asiakkaita ja supistamaan hanketta.
Tarinoiden opetukset:
Tunnistatko itsessäsi Nokkelien Lausahduksien käyttäjän? Jos viljelet Nokkelia Lausahduksia, kannattaa pohtia, käytätkö niitä rakentavasti ja hyödyllisesti.
Entä tunnistatko itsessäsi Nokkelien Lausahduksien myötäilijän? Vaikka lausahdukset naurattavat, pitäisi silti kyetä näkemään hauskuuden yli itse asiaan: onko sisältö hyödyllinen vai ei?
Itse jouduin vastaamaan molempiin kysymyksiin myöntävästi.
Ilmiö on täysin tunnistettavissa! Retorisilla taidoilla saa hämättyä monessa tilanteessa. Kuvaamassasi tilanteessa onnistunein keino olisi kääntää nokkela rautalankasutkautus takaisin esim.: ”Hädänhetkellä joku voi taantua kaipaamaan tuttia. Tutti on kuitenkin meille laiha lohtu meille, kun rakennus on liekeissä…”Parhaat kommentit keksii vasta viiveellä ja usein vasta kun on nukahtamaisillaan keksii nerokkaan lyyrisen vastaiskun.. Sarasvuon kiinnostavuus ja valta perustuu paljon hänen lyyriseen tykitykseensä. Jarin parhaimipia iskuja esiteltiin eilisen talouselämän artikkelissa: http://www.talouselama.fi/uutiset/article216726.ece
Kiitos kommentista! Kyllä retoriset taidot tosiaan jyräävät, ja niillä voidaan edistää niin hyviä kuin huonojakin asioita.On jokaisen palaveriosallistujan vastuulla pohtia, löytyykö toisen osallistujan retoriikan takaa oikeaa sisältöä. Parhaassa tapauksessa löytyy.