No niin, eihän tässä tullut tällä kertaa jännitysnäytelmää: kirja on valmis. Olen pahoillani tästä lässähtäneestä lopusta. Nyt kukaan ei päässyt jännittämään loppumetreillä, saanko käsikirjoituksen kokoon ennen kuun vaihdetta.
Koossa on 100 sivua, joskin joudun vielä hieman järjestelemään alalukuja ja rakentamaan siltoja aihepiirien väliin. Myös esilukijoilta ja kustantajalta tulevat kommentit muuttavat sisältöä ilman muuta, mutta joka tapauksessa käsikirjoituksen ensimmäinen versio on valmis.
Paikka paikoin on vielä hieman liikaa toistoa, joten pääsen vielä hakemaan lisää näkökulmia. Lisäksi etsin vielä lisää inspiraatiota Kai Hakkaraisen, Kirsti Longan ja Lasse Lipposen kirjasta Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.
***
Tämä on tylsää. Olisi ollut kiva jännittää viime metreille, miten kirja etenee. Nyt on samanlainen olo, kuin leffan loppuratkaisu olisi tullut vastaan jo elokuvan puolivälissä. Tai ihan kuin lomaromanssi päättyisi kesken loman.
Kirjan kirjoittaminen on niin kivaa, että harmittaa kun urakka on lopuillaan. Täytyy pian taas päästä tekemään uutta. Kaksi uutta aihetta on jo muhimassa.
Voisitko järjestää seuraavaan kirjaan kannen joka liittyisi esimerkiksi jollain tavalla kirjan sisältöön? Tekstiä ruudulla -kirjan kansi on mielestäni abstrakteine symboleineen 1970-lukulainen ja omakustannemainen.
Hienoa lukea jonkun saaneen kirjan valmiiksi. Eika ole edes ensimmainen! Onnea! Tai nyt pitaisi sanoa onnea tahan asti silla viimeinen rutistus viela. Mutta taitaa menna jo rutiinilla?! :)Luen kasapain blogeja joiden kirjoittajat ovat wannabe kirjailijoita.On todella turhauttavaa seurata kuukaudesta/vuodesta toiseen kun mitaan ei tapahdu. Tai tapahtuu: selityksia kun valmista ei synny.Ja niita selityksia riittaakin sitten moneksi.En tarkoita etteiko saisi olla unelmia. Mutta tyohon tarttuminen, sen paamaaratietoinen takominen on ihan toinen juttu kuin haaveileminen loistosta ja kuuluisuudesta kun saa sen ekan kirjan ulos.Eika tuo katso ikaa.Monella tuntuu tuo kuuluisuus, kokea olevansa jotain, merkitsevan enemman kuin itse kirjoittamisprosessi, luominen.Mukavaa laskiasta!BLOGitse
Hienoa että sait teoksen kirjoitusurakan valmiiksi. 🙂
Kiitos kommenteista!Anonyymi, jos nyt meidän kesken sanotaan, niin en minäkään välitä kovin paljoa edellisen kirjan kannesta. Se noudattaa kustantajan ja vakiograafikon (Pekka Loirin) valitsemaa linjaa, mutta itse pidän informatiivisemmasta kannesta. En puuttunut graafikon valintaan, koska tein ekaa kirjaa uudelle kustantajalleni. Tähän seuraavaan kirjaan tulee kuitenkin jotain erilaista.Blogitse, kiitos kannustuksesta! Kyllä kirjoittaminen vaatii ennen kaikkea istumalihaksia sekä julkista painetta. :)Janne, kiitokset! Enää esilukukierros ja viimeiset muutokset. 🙂