Kuntokuurini etenee. Nyt jo kaksi miespuolista kaveria on ihmetellyt hauiksiani. Toinen kuulemma huomasi jo halatessaan, että "jotain on muuttunut".
Jos olisin teini, kirjoittaisin tähän LOL ja XD.
Tosiasiassa käsivarsissani on vielä alleja, mutta hauis on tosiaankin kasvanut ja allit pienentyneet. Olen innoissani kehityksestä.
Siippani osti minulle puoli vuotta sitten kolmen kilon käsipainot. Nyt ne ovat auttamatta liian pienet, ja voin siirtyä seuraavaksi kuusikiloisiin.
Ensi vuonna kun treenaan koukistajia, nostelen ehkä miestäni.
Ja mikä parasta – jos joku yrittää koulutuksissani väittää vastaan, vilautan vähän hauistani.
Johan inttäjä hiljenee.
No huhhuh! Niin sitä lihasta tulee! Se on kumma, lihasten kasvatus on ihan kuin kirjan kirjoittaminen: tulosta varten pitää tehdä töitä!
Mut siitä se lähtee, kohta voit murskata kiviä paljain käsin. Harjoitteluksi suosittelisin puunrunkojen moukarointia, nyrkkipelillä tietysti. Partiojutuissa siitä on hyötyä, kun pystyy tekemään polttopuut kamiinaan ihan käsipelillä!
Tässä on se riski, että pimeässä partiokaverit yrittävät tunkea minua nuotioon, koska olen kova kuin kelohonka ja pattia löytyy kuin pahkapuusta.
Apua.
Jee tsemppiä!
Oletko muuten huomannut jotain muitakin vaikutuksia, kuin vain hauisten (tai lihasten yleisesti) kasvun? Itsekin ryhdyin hommaamaan kadotettuja lihaksiani takaisin. Yllättävän nopeasti niitä alkaa kyllä löytyä! Joskus aikoinaan aktiivinen liikunta tuntui piristävän ja syksyä kohden mennessä se on kyllä tarpeen.
Kiitos tsemppauksesta!
Itse en ole huomannut mitään varsinaista eroa jaksamisessa, koska olen aina jostain syystä ollut aika energinen. (Minun tavanneet voinevat vahvistaa leuhkan väitteeni.)
Sen sijaan lihasten kasvamisesta ja timmiytymisestä on ollut se hyöty, että ryhtini on parantunut ja fyysinen itseluottamukseni on jämäköitynyt. Viihdyn kehossani nykyään paljon paremmin.