Tänä viikonloppuna kävimme taas Tomaatteja tomaatteja -standupfestareilla. Suosittelen lämpimästi Tomaatteja muillekin: tapahtuma tarjoilee henkisiä vitamiineja kevääseen.
Olen tehnyt vuosien varrella kiinnostavan havainnon:
Aina kun lavalla on standupkoomikko, yleisöstä löytyy wannabekoomikko.
Havaintojeni perusteella kokosin yhteen wannabekoomikoiden yleisimmät metodit. Jos haluat wannabekoomikoksi, näillä eväillä pääset taatusti maaliisi.
1) Yllättävä vastaus kysymyksiin
Pätevän wannabekoomikon tunnistaa siitä, että hän osaa vastata standupkoomikon kysymyksiin yllättävällä ja odottamattomalla tavalla. Tämä upea ominaisuus kannattaa tuoda esille heti esityksen alussa.
Kun standupkoomikko tulee lavalle ja kysyy, onko yleisöllä hyvä fiilis, wannabekoomikko huutaa kovaan ääneen:
Ei ole!
Kun standupkoomikko kysyy yleisöltä, mitä kuuluu, wannabekoomikko huutaa kovaan ääneen:
Liikaa!
Muu yleisö ratkeaa onnesta, koska jo tässä vaiheessa he huomaavat, että he saavat kaksi koomikkoa yhden hinnalla. Olo on euforinen. Huumaava. Elähdyttävä.
2) Kädet puuskassa
Hyvä wannabekoomikko tietää olevansa parempi kuin lavalla oleva ammattilainen. Siksi hän ei taputa, edes kohteliaisuudesta.
Wannabekoomikko osoittaa ruumiinkielellään, että esitys ei kiinnosta. Hän istuu takakenossa, kädet puuskassa ja suu arvostelevassa asennossa – oma fiilishän on jaettava muillekin.
Joku asiaa tuntematon voisi kysyä, miksi ihmeessä wannabekoomikko sitten tulee esityksiin, jotka eivät kiinnosta häntä.
Vastaus on selvä: hän on tullut opettamaan standupkoomikkoa esiintymään paremmin. Paras keino tähän on kiukkuinen kehonkieli. Jo tuhannet ammattikoomikot ovat muuttaneet tekniikoitaan, kun he ovat saaneet asiantuntevaa palautetta wannabekoomikoilta.
3) Olen täällä incognito
Standupkoomikko kyselee joskus nimiä eturivissä istuvilta. Silloin kunnon wannabekoomikko vastaa nokkelasti:
En muista.
Sama kuin eilenkin.
Tämä on äärimmäisen laadukasta huumoria, koska me nokkelat sivustaseuraajat tiedämme, että oikeastihan wannabekoomikko muistaa oman nimensä. Hän nyt vain sattuu olemaan wannabemäisen hassulla tuulella, eikä kerro nimeään. Kaikilla on hulvattoman hauskaa.
Nimen salaaminen on wannabekoomikolta elegantin hienotunteista toimintaa, koska koko yleisö saattaa tunnistaa hänet etunimestä. Wannabekoomikko ei paljasta henkilöllisyyttään, ja näin hän antaa standupkoomikolle mahdollisuuden esiintyä rauhassa, ilman paineita, ilman tietoisuutta wannabekoomikon läsnäolosta.
4) Kotipaikkakunnan kertomiset, vaikka kukaan ei ole kysynyt
Lammi on paikalla!
Hyvä Turenki!
Tämähän on täysin ymmärrettävää, koska tietyt paikkakunnat kerta kaikkiaan ovat huumorin syntysijoja. Kotikunta on silloin ilman muuta kerrottava muillekin. Toisaalta tämä huutelu saattaa olla myös heimotovereiden etsimistä. Ehkä samassa salissa on toinenkin yhtä hauska turenkilainen?
Koskaan en muuten ole kuullut huutoa ”Helsinki on paikalla”. Ilmeisesti Helsingissä ei osata olla yhtä hauskoja kuin Turengissa.
Englanninkielisessä kulttuurissahan tuo henkilö on nimeltään heckler ja aika yleinen ilmiö stand upissa onkin. Usein ammattikoomikot ovat valmistautuneet iskemään jotenkin takaisin heklaajille.
K-Mikko, oikeassa olet. Ammattikoomikot osaavat kyllä antaa sanan sanasta, mutta jokainen keskeytys syö esitystä ja keskeyttää ajatuksen.
Btw, kun lauantaina eturivissä istunut jurottaja ei suostunut sanomaan Krisse Salmiselle etunimeään, Krisse nimesi heklaajan ”Urpoksi”. Nimi istui varsin hyvin.
Täytyy olla kiitollinen, että omat esiintymiseni ovat koulutustilaisuuksia. Yritysvalmennuksissa ei onneksi kovin usein tule vastaan heklaajia.
Heklaaja koulutus- tai valmennustilaisuudessa kuulostaa jo itsessään stand up -vitsin aiheelta.