Suomalainen menee katsomaan lätkää ja ostaa kaljan. Suomalainen menee katsomaan rallia ja ostaa kaljan. Suomalainen menee katsomaan lasten jalkapallopeliä ja toivoo voivansa ostaa kaljan.
Kilpaurheilu on äärimmäisen kaksinaismoralistinen tuote. Yhtäällä markkinoidaan urheilua terveillä elämäntavoilla ja toisaalla marinoidaan katsojia oluella.
Kyllä minäkin alkoholia käytän. Mutta en siedä ajatusta, että jokin taho on toimivinaan kansanterveyden puolesta, saa siihen rutkasti tukia – ja tosiasiassa juottaa väkeä kuin sikalanomistaja porsaita.
Urheilujärjestöt perustelevat lajinsa olemassaoloa liikunnan hyödyillä ja kansanterveydellisillä vaikutuksilla. Niinpä olisi loogista, jos ne irtisanoutuisivat johdonmukaisesti alkoholista kaikissa urheilutapahtumissa.
Jos alkoholittomuuden myötä katoaa myös yleisö, se vain paljastaa, mistä urheilun katsomisen vetovoima on alun alkaenkin ollut kiinni.
Vastustat tietenkin samasta syystä myös viinin tarjoilua teatterinäytösten yhteydessä? Tuskin teatteriyleisö vähenee, jos kulttuuriväki saa juoda väliajalla viinin sijaan raikasta Pepsi Maxia.
Vellu, argumentointisi ontuu.
Jos on olemassa taho X, joka perustelee olemassaoloaan kansanterveydellä ja samaan aikaan tienaa rahaa myymällä kaljaa, kyseessä on kaksinaismoralismi. Moni kilpaurheilulaji tai sitä ylläpitävä järjestö lankeaa tähän kategoriaan.
Minun puolestani festareilla ja ravintoloissa voi myydä viinaa niin paljon kuin haluaa, koska ne paikat ovat olemassa viihteen vuoksi. Myöskään teatteri ei väitä parantavansa kansanterveyttä, joten minun puolestani se voi kaupata alkoholia.
Hahmotitko pointtini? Urheilujärjestö myymässä viinaa on sama asia kuin jos Animalia myisi turkiksia rahoittaakseen toimintaansa.
Hmm, niin alkuperäinenkin. Moniko _urheilujärjestö_ järjestää jääkiekko-otteluita?
Kyllä jääkiekko on viihdettä. Samoin suurin osa huippu- ja kilpaurheilusta. Lisäksi ainakaan jääkiekon seurat eivät käsittääkseni erityisesti saa tukia? Junioriurheilu asia erikseen. Eikä kilpaurheilu perustele olemassaoloaan kansantereveydellä.
Vedätkö vähän turhan vapaasti ja vahvasti yhtäläisyyden urheilun (kuntoilun) ja Huippu-urheilun välille?
Jussi, kyllä huippu-urheilu kokonaisuudessaan markkinoi terveellisiä elämäntapoja. Esimerkki on vaikkapa täällä: http://www.huippu-urheilija.fi/urheileminen/ravinto/
En siis ole viinanjuontia vastaan – sehän on hauskaa puuhaa hyvässä seurassa ja kohtuudella harrastettuna. Mutta sitä en ymmärrä, miksi kaljanmyyntiä pitää harrastaa organisaatioissa, jotka ovat samaan aikaan ajavinaan terveellisiä elämäntapoja – ja jotka ovat intensiivisesti kytköksissä juniorityöhön.
Kun huippu-urheilua järjestävä taho ottaa tapahtumaansa kaljanmyyntipisteen, kyseessä on sama ilmiö kuin se, että metsäjätti antaa alihankkijansa käyttää lapsityövoimaa. Sitten vedotaan siihen, että ”kyllähän me olemme eettisiä, mutta se on tuo pahuksen alihankkija, joka on moraaliltaan arveluttava.”
Jussi toikin esiin omat pointtini. Tuskin esimerkiksi Tapparan miesten SM-liigajoukkue mainostaa kausikorttejaan liikunnan hyödyillä ja vaikutuksilla kansanterveyteen, vaan se on viihdettä siinä missä musiikkifestaritkin.
Mielestäni oluttuopin nauttimisen salliminen urheilutapahtuman katsomossa ei ole mitään kaksinaismoralismia tai alkoholin ihannointia.
Siitä toki olen samaa mieltä, että kun aikuinen ihminen juo paremmin viihtyäkseen tuopin olutta urheilutapahtumassa, niin se on verrattavissa siihen, että kymmenen vuotiaat lapset painavat 12-tuntista päivää tehtaassa nälkäpalkalla.
Hei Katleena,
Pudotuspelit ovat juuri käynnistyneet, tervetuloa salibandy-katsomoon – ei tarvitse juoda kaljaa tai katsella kaljaa juovia. Kyllä salibandy urheilusta käy, ja toivottavasti se näkyy vähitellen katsomoissakin!
Saba, kiitos hyvästä vinkistä!
Olen itse hieman huono katsomaan urheilua, mutta erityisen huono olen katsomaan urheilun ja kaljankittauksen yhdistelmää. 😀
Toisen esimerkin rallikilpailu on mielestäni enemmän rinnastettavissa viihteeseen kuin kuntourheiluun, enkä siksi osaa nähdä sitä niin tuomittavana. Sama pätee myös niin mäkihyppyyn ja muihinkin lajeihin, joita tuskin harrastetaan kuntoilumielessä. Rajanveto voi toki olla, eli on vaikeaa.
Viihteessä alkoholin käyttö ei ole niin paha asia. Tietysti se on myös asiayhteydestä kiinni.
Hyvää pohdintaa mielenkiintoisesta aiheesta.
Omia ajatuksia:
– Se että ihmiset tykkää nauttia alkoholia ei ole mitenkään erityisesti urheilutapahtumiin liittyvä ilmiö. Se kuuluu (liiankin?)isona kaikkeen mitä vapaa-ajalla tehdään, penkkiurheilu mukaanlukien.
– Ja etenkään alkoholitarjoilu ei ole mitenkään erityisesti lätkään liittyvä asia. Esim oopperassa väliaika menee rattoisasti viinilasillisen ääressä, ja kyllä kyllä sitä olutta on tarjolla ihan salibandypeleissäkin vaikka ”saba” toisin väittää.
– Jos itse olen penkkiurheilijana niin yleensä virvokkeeksi riittää ihan kahvi tai limppari. Mutta joskus kun on porukassa hyvä fiilis niin on mukavaa ottaa olut. Eli alkoholitarjoilu ei ole minulle missdään tapauksessa kynnyskysymys, mutta mukavaa että on optiona jos sattuu sopimaan fiilikseen.
– Itsekkin kuulun seuraorganisaatioon joka järjestää urheilutapahtumaa n 12/vuosi, meillä ei ole oluttarjoulua. Toisaalta jos luvat saisi järkevästi niin mahdollisesti viikonloppupeleihin voitaisiin ehkä harkita, muutta mitään suurta intoa anniskelulupiin ei ole.
– Eikö se ole parempi että alkomaholi tarjoillaan siellä missä ihmiset haluavat sitä kuluttaa? Jos lätkähallissa/oopperatalossa/jne ei ole tarjoilua, niin sitten ihmiset juovat pohjia kotona, lähibaareissa tai puistoissa.
Jeejee, kiitos analyyttisestä kommentista!
Pointtinani ei itse asiassa ollut alkoholin kulutuksen vähentäminen. Ainahan sitä jossain kitataan.
Lähinnä näkökulmanani oli se, että on kaksinaismoralistista markkinoida yhtä aikaa terveitä elämäntapoja ja tienata samalla rahaa viinalla. Se on sama kuin Greenpeace myisi kuutinnahkoja rahoittaakseen toimintaansa.
Junnuseuran kukkahattutätinä sanoisin, että joku kiekon SM-liiga ei markkinoi mitään muuta elämäntapaa kuin lätkäpelielämäntapaa. Kyse on ammattiurheilusta, jonka tarkoituksena on a) voittaa ja b) kerätä mahdollisimman paljon rahaa, jotta voi palkata c) parempia pelaajia ja d) voittaa uudestaan. Ja sillä kaljallahan sitä rahaa saa.
Erottaisin siis itse tosiaan tämän tuotteen nimeltä ammattijääkiekko, ja sitten ne tyypit, jotka sitä ammatikseen pelaavat. He ovat kurinalaisia ja terveen elämän esimerkkejä, koska SE ON HEIDÄN TYÖTÄÄN.
Lisäksi vielä pienenpieni sivuhuomautus että kaikki SM-liigan seurat ovat osakeyhtiöitä, joilta samannimisiin junnuseuroihin valuu hyvin vähän, jos lainkaan rahaa. Ja näin jalkapallotädin näkökulmasta, rahaahan se on kaljastakin saatu raha 🙂
Paljon parempi perustelu sille, ettei isoissa urheilutapahtumissa myytäisiä alkoholia on se, että siellä on läsnä myös lapsia ja lapset pääsevät anniskelualueille. Se olisi loogisestikin kestävä perustelu, toisin kuin terveen elämän markkinointi, joka ei ole minkään lätkäliigaseuran valtti eikä perustehtävä.
Kirjoitit, Katleena, että ”Urheilujärjestöt perustelevat lajinsa olemassaoloa liikunnan hyödyillä ja kansanterveydellisillä vaikutuksilla. Niinpä olisi loogista, jos ne irtisanoutuisivat johdonmukaisesti alkoholista kaikissa urheilutapahtumissa.”
Iloksesi voin kertoa, että Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo ry on ottanut juurikin tuon kannan lausunnossaan alkoholimainonnasta (eduskuntakäsittely viime syksynä).
Valo korosti, että yleisellä paikalla tapahtuvan mielikuvamarkkinoinnin lisäksi alkoholimainonta tulisi kieltää myös yleisötapahtumissa, kuten urheilutapahtumat ja musiikkifestivaalit [lopulta nämä jäivät kiellon ulkopuolelle eli mainontaa kiristettiin muuten, mutta tapahtumissa saa edelleen mainostaa alkoholia].
Valo perusteli näkökulmaansa mm. näin:
-Lasten ja nuorten suojeleminen alkoholin haitoilta on kirjattu pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan. Suojeleminen jää puolitiehen, jos alkoholimainonta kielletään vain osittain [kuten loppujen lopuksi tapahtui…].
-Alaikäisten suojeleminen mielikuvamainonnalta on koko yhteiskunnan tehtävä. Mainonnan rajaaminen tuotetietoihin Ranskan tapaan palvelisi kuluttajia, mutta ei rakentaisi keinotekoisia myönteisiä mielikuvia alkoholista ja sen roolista nuorten elämässä.
-Urheilua seuraaville lapsille ja nuorille syntyy myönteisiä mielikuvia alkoholista, jos urheilun myönteiset mielikuvat yhdistyvät urheilijoiden mainostamiin ja muutenkin esillä pitämiin alkoholituotteisiin ja käyttäytymismalleihin. Valo ei halua, että lapset ja nuoret kohtaavat tunteisiin vetoavaa päihteiden mainontaa missään yhteyksissä, eivät myöskään liikunnan tai urheilun parissa.
-Urheilun sponsorisopimusten osalta Valo näkee riittävän pitkän siirtymäajan (3-5 vuotta) olevan tarpeen lakimuutoksen voimaansaattamisessa.
-Urheiluyhteisön ihanteena ja tavoitteena on Reilu Peli-asiakirjan mukaan, että ”päihteitä […] ei yhdistetä liikuntaan ja urheiluun.” Asiakirjassa korostetaan terveyden edistämistä kaiken toiminnan kulmakivenä. Päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja terveellisiin elintapoihin kannustaminen helpottuu, jos mielikuviin perustuva alkoholimainonta kielletään niin yleisillä paikoilla kuin yleisötapahtumissakin.
Tähän voisi kommentoida että kattojärjestö on kaukana kentän arjesta. Verovaroin rahoitetusta norsunluutornista on helppo jakaa ohjeita miten seurojen pitäisi sponsorieuronsa kerätä.
Montako tulorahoituksella järjestettyä (= siis sellaista jossa rahoitus perustuu katsojien pääsylipputuloihin) urheilutapahtumaa Valo on järjestänyt?
Ja kirjoituksen aiheena ei kai ollut (oluen) mainostaminen tapahtumissa, vaan sen myyminen.