Skeitin skooppi: työkalu kohderyhmäsegmentointiin ja kanavan valintaan

Katleena Kortesuo

Suomen Partiolaiset tekee parhaillaan 15 000 partiolaisen suurleiriä eli finnjamboreeta ensi vuodelle. Leirin nimi on Roihu.

Olen vapaaehtoispestissä Roihun ohjausryhmässä, ja erityisenä lempilapsenani on tietenkin viestintä ja markkinointi.

Tänään pohdimme viestintä- ja markkinointikokouksessa partion erityispiirrettä: sisäisen ja ulkoisen viestinnän eroa ei oikeastaan ole.

  • Partiolaisten vanhemmat ovat tavallaan organisaation ulkopuolella, mutta tavallaan he ovat kuitenkin sisäpiiriä (ja he maksavat alaikäisten jäsentemme jäsenmaksut).
  • Kuka tahansa voi ensin kuulua ulkoisen viestinnän piiriin, mutta kun hän tulee leiriläiseksi tai vapaaehtoiseksi, hän astuu sisäisen viestinnän rinkiin. Tämä roolin vaihto on nopeampaa, sahaavampaa ja kattavampaa kuin monessa organisaatiossa.
  • Someviestintä tavoittaa sekä leirin tekijät että ulkoiset tahot, emmekä pysty valitsemaan kohderyhmää verkossa kovinkaan tehokkaasti.
  • Jos joku on partiolainen, mutta ei ole mukana tekemässä leiriä, onko hän sisäisen vai ulkoisen viestinnän kohderyhmää?

Niinpä tajusimme tänään, että emme voi rakentaa organisaatiota saati viestintä- ja markkinointisuunnitelmaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän käsitteiden varaan. Kohderyhmäämme kuuluvat varsin monenlaiset tahot, ja raja on häilyvä.

Kokouksessa sain Ajatusten Tonava -fiiliksen. Entä jos jaamme kohderyhmän kehiin, joka laajenee vähitellen sisältä ulospäin? Syntyi kaunis kaavio:

Skeitin skooppi sidosryhmat

Kuva näytti paljon osuvammalta kuin perinteinen kahtiajako sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Tämän jälkeen ryhdyimme hahmottamaan kanavia. Millä tavoitamme minkäkin kohderyhmän? Syntyi seuraavantyyppinen kaavio, jossa kanavat läpäisevät tietyn määrän kohderyhmäkerroksia:

Skeitin skooppi kanavat

En listannut tähän kaikkia Roihun käyttämiä kanavia, mutta kuvasta hahmotat ajatuksen. Kaavio auttaa löytämään oikean kanavakombon:

  • Jokainen kohderyhmä pitäisi kattaa vähintään kahdella, mieluusti neljällä kanavalla. Kaaviosta on helppo katsoa, mikä kehä on arsenaalimme ulottumattomissa.
  • Kaavio auttaa myös analysoimaan, teemmekö joidenkin kanavien suhteen päällekkäistä työtä. Riittääkö vähempikin, koska kaikkialla ei kuitenkaan voi olla?
  • Jokaisen kanavan pitäisi olla kustannustehokas. Jos tavoitamme jollain kanavalla vain yhden kohderyhmän, onko sen käyttö järkevää?
  • Kaaviota voi käyttää myös rajaukseen: haluammeko pitää leirin tekijöiden keskustelut intrassa, jolloin Facebook ei ole leirin tekemisen väline?

Olin niin tyytyväinen kaavioon, että päätin jakaa sen myös EOT:n lukijoille työkaluksi. Nimesin sen juhlavasti partionimeni mukaan Skeitin skoopiksi, koska siinä on kiva alkusointu.

Skeitin skooppi syntyi tänään kahdessa minuutissa, joten siinä on taatusti hiottavaa. Jos hyödynnät ja kehität skooppia työssäsi tai harrastuksessasi, kerrothan siitä kommenteissa. Oliko työkalusta hyötyä? Mitä muutoksia teit? Sopiko se johonkin tiettyyn hankkeeseen tai tietylle toimialalle erityisen hyvin?

10 kommenttia

  1. Hieno keksintö! En ihan vielä ehtinyt ottaa käyttöön, mutta tulen taatusti soveltamaan.

    Meillä on siis työosuuskunta, jossa erilaisen itsenäisen työn ja freelancer-keikkojen ohella tehdään myös tiimitöitä. Tiedottamista on yleensä hyvä tehdä seuraaville tahoille: oma tiimi, tiimi+asiakas, hallitus, aktiivijäsenet, jäsenet, sidosryhmät, maailma. Tiimin sisällä voidaan vielä jutella vaikka whatsapissa, mutta koko maailmaa sillä ei tavoita.

    Tuollaisen tikkataulun väsääminen voi muuten selkiyttää ihan kivasti sitäkin, että mikä on milloinkin tärkeä sidosryhmä. Tai onko joku ollenkaan.

    Varastamisen arvoinen idea.

    1. Mahtavaa jos tälle on käyttöä.

      Sidosryhmäpointti oli osuva: tähän kaavioon ei kuulu välttämättä laittaa jokaista alaryhmää ja ammattikuntaa.

  2. Pieni näppärä kaavio nostaa ajattelun usein hedelmällisemmälle tasolle.

    Tämän jäsennyksen hyötynä näen – kattavuuden varmistamisen lisäksi – sen, että vastuut lisäämällä siitä on nähtävissä selkeästi myös se, kuka viestii kullekin ryhmälle. Näin yhteistä viestintää esimerkiksi vanhempien tai median suuntaan on näppärää kaavailla ja kehittää pienilläkin resursseilla.

    Pidän tällaisista visuaalisista fundeerauksenjäsentäjistä kovasti ja otankin tämän ajatuksen käyttöön.

    -Lauri

    1. Kiitos Lauri! Tän avulla on tosiaan aika kätevä sopia työnjako. Sen voi sopia esimerkiksi kanavittain tai miksei kohderyhmittäin, jos se sopii projektiin.

  3. Jotkut asiat on sanottava ensin F2F esim. alaisille tai esimiehelle, mikä ettei yhteistyökumppanille. Tämä piirakka antaa omalle ”vaikuttamisen ympyrälleni” lisämausteen, jossa voin myös kuvitella miten samaa viestiä voi eskaloida eri kanavissa ajan funktiona.
    Kiitos vinkeistä.

    1. Kiva kuulla! Tähän voi lisätä F2F-kanavan ilman muuta. Useimmiten se toimii parhaiten sisäkehillä, koska harvalla meistä on pääsyä stadikalle julistamaan sanomaansa.

  4. Miten ihmeessä partiolehdet ja FB eivät tavoittaisi partiolaisten vanhempia. Ja miten ne tavoittavat partioikäiset evp:t?

    1. Riitta, tämä oli vain esimerkki, jolla myös ei-partiolaiset hahmottavat, miten malli toimii. Kaavio on sisällöllisesti vajaa (siitä puuttuu kymmenkunta kanavaa), mutta pointtina oli skoopin esittely.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.