Menestyvä kouluttaja lähtee aamulla töihin. Sateenvarjo putoaa lattialle, ja sen kärki murtuu. Sontikka aukeaa nyt kahdesta suunnasta, mikä olisi toki kätevää, jos haluaisi tehdä sateenvarjosta hameen.
Menestyvä kouluttaja merkitsee ylös, että sateenvarjoja ei kannata heittää lattialle.
Menestyvä kouluttaja matkustaa junalla Turkuun. Vaihto on Toijalassa. Menestyvä kouluttaja keskittyy työhönsä ja havahtuu vasta, kun juna pysähtyy.
Menestyvä kouluttaja katsoo hajamielisenä ikkunasta ulos. Toijala! Menestyvä kouluttaja kiljaisee ja kerää häthätää syliin reppunsa, läppärinsä ja kännykkänsä. Vastapäätä istuva mummo vinkkaa: ”Otas tuo sun takkisikin mukaan.”
Menestyvä kouluttaja merkitsee ylös, että omista vaatteista kannattaa huolehtia.
Menestyvä kouluttaja tapaa Turussa advisory boardinsa jäsenen.
Advisory board: ”Onko sulla asiakasrekisteri kunnossa?”
Menestyvä kouluttaja: ”Öööh… Meilissähän ne tiedot on…”
Advisory board: ”Voi hitto sun kanssas!”
Menestyvä kouluttaja merkitsee ylös, että hänen pitää hankkia asiakastietojärjestelmä.
Menestyvä kouluttaja tapaa paluujunassa Ambientian teknologiajohtajan (nimiä mainitsematta).
Teknologiajohtaja: ”Aiotko sä jättää sun läppärin vaunuun vahtimatta?”
Menestyvä kouluttaja: ”Öööh, joo?”
Teknologiajohtaja: ”Meillä tietoturvakoulutuksessa opetetaan, että läppäri on kuin rynnäkkökivääri. Sitä ei jätetä mihinkään vahtimatta.”
Menestyvä kouluttaja merkitsee ylös, että hänen pitää jatkossa vahtia läppäriään paremmin.
Keskustelu teknologiajohtajan kanssa jatkuu.
Teknologiajohtaja: ”Onko sun läppärin kovalevy kryptattu?”
Menestyvä kouluttaja: ”Öööh, en mä tiedä.”
Teknologiajohtaja: ”Voijjumalauta sun kanssas.”
Menestyvä kouluttaja merkitsee ylös, että hänen pitää kryptata läppärinsä kovalevy.
Menestyvä kouluttaja on syntinen, joten hän on varannut juhannusjunaan laukkuunsa matkasiiderit teknologiajohtajalle ja itselleen. Keskellä päivää!
Menestyvä kouluttaja merkitsee ylös, että teknologiajohtaja joi siiderin.
* * *
Disclaimer: Kaikki yhtymäkohdat todellisuuteen ovat kuvitteellisia ja lukijan oman mielikuvituksen tuotetta.
Onneksi mun ala on konetekniikka. Sorveja ei kryptailla.
Mä taidan vaihtaa alaa.
Sorveissa on sekin etu, että niitä ei kai voi unohtaa junanvaunuun varastettavaksi.
Soitin työsuojeluviranomaisille. Pyysivät, että et ala työskennellä sorvien parissa.
En ole ainakaan kuullut, että joku olisi unohtanut sorvia junaan.
Onko ’vastuuvapauslauseke’ liian kömpelö? Vai onko ’disclaimerin’ merkityskenttä parempi? Kyselee suomenkielisyysintoilija.