Ilmaiset kriisiviestintävinkit Paimion teurastamolle

Katleena Kortesuo

Kun organisaatio lähtee tekemään kriisiviestintää, kannattaa aivan ensimmäiseksi vastata rehellisesti yhteen kysymykseen:

Olemmeko itse toimineet väärin?

Tässä ”väärin” tarkoittaa laittomuutta tai epäeettisyyttä.

Paimion teurastamon keississä vastaus on myönteinen. Eläimiä on kohdeltu kiistatta kaltoin, ja laki on vedetty vessanpytystä alas.

Tällaisessa tilanteessa ainoa tapa kirkastaa maine on anteeksipyyntö ja tarvittaessa rikostutkinta ja rangaistukset.

Toki omaa oksaa voi sahata nopeammin tekemällä rikosilmoituksen siitä tahosta, joka on käräyttänyt epäeettisen toiminnan. Ilmeisesti Paimion teurastamo on tehnyt rikosilmoituksen salakuvauksesta.

Mitä rikosilmoitus kertoo Paimion potkaparoneista?

  1. ”Meitä harmittaa se, että jäimme kiinni.”
  2. ”Jos me kaadumme, niin kaatuvat muutkin.”
  3. ”Haluamme jatkossakin salailla tekemisiämme.”

Ei näytä kovin hyvältä.

Ohessa on ilmaiset kriisiviestintävinkit Paimioon:

  1. Perukaa rikosilmoitus, koska sen noloudella ja matalamielisyydellä ei ole mitään rajaa.
  2. Perustakaa tarkkailuelin, johon kutsutte Animalian ja Oikeutta eläimille -järjestön edustajat. Kysykää heiltä ehdotuksia tilanteen korjaamiseen.
  3. Hankkikaa webbikamerat tuotantotiloihin, jolloin kuka tahansa saa seurata eläinten kohtelua livenä.
  4. Pyytäkää anteeksi ja parantakaa toimintatapanne kuntoon.

Hyvällä tuurilla joku vielä ostaa lihojanne toistekin.

13 kommenttia

  1. Kriisiviestinnän osalta asiaa.

    Laillisuuden suhteen pitää kuitenkin noudattaa kaikkia muitakin lakeja kuin eläinsuojelulakeja. Työntekijöiden kameravalvonnasta on aika tiukat säännökset olemassa.

    1. Veikkaan, että tuohon kamera-asiaan löytyy kyllä ratkaisu, jos halutaan. Kaikki työ on kuitenkin nykyään enemmän tai vähemmän julkista.

      1. Jos en ihan väärin muista, niin kameravalvonnan sallii tietosuojavaltuutettu esim. tuotantoprosessin asianmukaisen toiminnan valvomisessa.

        Eikös tämä juuri ole se osa, josta kinastellaan. Työnantaja ei valvo tuotantoprosessin asianmukaisuutta. tai ei ole tietävinään virheistä.

        En usko, että se kilpistyisi siihen etteikö teurastustapahtumaa saisi kuvailla asianmukaisesta syystä.

        Kari…

        P.S. Kameravalvontapykälän voi muuten kiertää asianmukaisissa kuvauspaikoissa työnantajan ja työntekijöiden välisellä sopimuksella.

  2. Eipä taida olla yhtään salakuvaustapausta, jossa keskustelu ei olisi tosi nopeasti kääntynyt nimenomaan kuvausten tekijöihin/kuvausten laittomuuteen sen sijaan, että keskustelu olisi pysynyt siinä, mitä kuvaukset paljastavat. Tämän Paimion jutunkin osalta löytyi FB:stä keskustelu, jossa joku paheksui pelkästään kuvausta, ei ottanut sanallakaan kantaa mitä siinä näkyi – ja teksti sai satoja tykkäyksiä..

    1. Helinä, tismalleen noin tuossa usein käy. Ilmiö on sama kuin koululaisten keskustelussa opettajan kanssa:

      Opettaja: ”Emppu, sinä kuulemma olet lyönyt Karoa?”
      Emppu: ”KARO ON KANTELUPUKKI!”

      Syytetty yrittää siis piilottaa omaa tekoaan sen taakse, että toinen on ”syyllistynyt” vähäisempään tekoon.

  3. Rikosilmoitusta ei pidä perua, koska kysymyksessähän on isompi periaate takana.

    Saako lakia rikkoa, jos tarkoituksena on paljastaa lain rikkojat? Nythän tämän oikeuden on ottanut kasvoton organisaatio, jolla on hallussaan tuntematon määrä videokuvaa tuntemattomista paikoista – mikä voi tehdä videoillaan mitä tahansa.

    Olen varma että viranomaisistakin löytyy tahoja jotka näkevät asian tehokkuuden nostamisen mahdollisuutena.

    1. Mielestäni isoin periaatteellinen kysymys on ”pyhittääkö tarkoitus keinot”? Eli pitkääkö mahdollinen laittomuus (=salakatselu) hyväksyä, jotta päästään taustalla olevaan hyvään päämäärään (=eläinten kohtelu eläinsuojelulain mukaisesti). Mielestäni tässä tapaukssa arvokasta tietoa eläinten kohtelusta ei olisi saatu ilman videointia. Asian saama ikävä julkisuus pitänee huolta siitä, että asiat korjaantuvat näissä videoiduissa yrityksissä ja yleisemminkin teurastamoissa. Siten pitäisin videointia hyvinkin oikeutettuna ja paljon pienempänä laittomuutena kuin videoitujen eläinten kohtelua. Vai miten tämä tieto ja sen pohjalta syntyvät parannustoimet olisi voitu saada aikaan laillisin keinoin?

      1. Olen tässä asiassa Harrin kannalla. Jos laillisia keinoja ei ole, voi harkinnan mukaan ja perustellusti käyttää *mahdollisimman vähäisiä* laittomia keinoja (kunhan ne eivät uhkaa kenenkään terveyttä tai vaurioita omaisuutta).

        Muuten emme koskaan saisi kaadettua diktaattoreita: hehän säätävät itseään suojaavia lakeja – joita on pakko rikkoa demokratian turvaamiseksi.

  4. Ottaisipa Paimion teurastamo ja miksei muutkin näistä neuvoista onkeensa.

    Joskus tarkoitus todella pyhittää keinot. Tässähän ei ole kyse siitä kumpi on oikeassa rikosilmoituksineen vaan siitä, että tosiasiassa voimassaolevaa lakia rikottiin härskisti ja puolustukyvyttömiä eläimiä kohdeltiin epäinhimillisesti. Ilman valvontaa näin annettiin tapahtua.

    Nyrkkisääntö on, ettei lakia saa rikkoa, mutta totta vie heikompien puolustaminen on suurempi asia kuin yksittäinen säädös. Lainsäätäjäkin pyrkii suojelemaan heikompia.

    Paimion teurastamoon viedyt kamerat eivät uhanneet ihmishenkiä, tuottaneet tuskaa/kipua, vahingoittaneet omaisuutta jne. Tätä taustaa vasten omat housut nilkoissa rikosilmoituksen tekeminen kuvaajia vastaan on – kuten hyvin sanottu – noloa.

  5. Paimion omistaa HKScan, joten kyllä se liha kauppansa tekee. Yhteistyöelin on periaattessa hieno ajatus, mutta kaatuu Animalian ja OE:n aitoon agendaan: lopettaa mm. lihatuotanto. Kumpikin järjestö on eläinoikeusliike, ei eläinsuojelua. Noilla on selvä ero.

    Rikosilmoitus/tutkintapyyntö oli täysin asiallinen. Minua ainakin pelottaa yksityishenkilönä, että kuka tahansa pääsee heilumaan ruuan alkutuotantoon, ja yrittäjänäkään en olisi moisesta kovinkaan onnellinen aivan riippumatta siitä, mitkä ovat omat tai vastapuolen motiivit.

    1. Jakke, nimenomaan mainitsemistasi syistä tuo yhteistyöelin olisi pakko luoda: silloin teurastamo asettaa itsensä samalle puolelle eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Yhteistyöelimen tavoitteena ei ole lopettaa lihantuotantoa, vaan tuottaa lihaa mahdollisimman eettisesti.

      (Ja jos Animalia tai Oikeutta eläimille eivät tähän suostuisi, he ovat silloin julkisesti torjuneet yhteistyön. Se taas on julkisuusvoitto teurastamolle.)

      Mitä tulee rikosilmoitukseen, sen olisi voinut tehdä vasta puolen vuoden tai vuoden päästä (ennen kuin kuvausrikos vanhenee). Tässä tilanteessa rikosilmoituksen tekeminen oli noloa, ja se pahentaa teurastamon julkisuuskuvaa.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.