Kolme käytetyintä metodia kohunhallintaan

Joskus tulee aiheutettua kohu, vaikkei sitä ole itse suunnitellut eikä toivonut. Silloin toimittajat ujuttavat mikkiä nenän alle ja kysyvät, miltä nyt tuntuu ja miten kohu on vaikuttanut elämään.

Harva meistä uskaltaa suoraan myöntää, että itse mokasin tai olin harkitsematon tai vastaanotto yllätti. Silloin useimmat väittävät pokkana, että kaikki on kunnossa ja fiilis on mahtava. Näistä väitteistä näkyy se, kuinka tärkeää ihmiselle on säilyttää hallinnantunne. Tämän tunteen ylläpitoon on kolme kätevää metodia:

Kolmanneksi käytetyin metodi: ”Halusimme herättää keskustelua”

Kauppaketju Kärkkäisen ilmaisjakelulehti Kauppa-Suomi julkaisi viikonloppuna faktavirheellistä soopaa jostain juutalaisten salaliitosta. Iltalehden toimittaja Solmu Salminen kysyi Kauppa-Suomen päätoimittajalta Reetta Reinmanilta, pitääkö Reinman jutun julkaisua perusteltuna. Vastaus oli selkeä:

Siinä mielessä pidän, että se on herättänyt paljon keskustelua ja huomiota.

Kyllä. Onneksi on keskustelua. Se on aina hyvä juttu.

Toiseksi käytetyin metodi: ”Halusimme herättää keskustelua”

Mainostoimisto Hasan & Partners teki helmikuussa turveaiheisen kampanjan, joka herätti kohun. Niinpä Hasan & Partners vetosi Facebookissa keskusteluun ja asiakkaan toiveeseen:

Tällä kertaa asiakas pyysi meitä herättämään keskustelua turvetuotannon hyödyistä ja haitoista faktojen perusteella – ja kuten edellä on sanottu, me pidämme keskustelua hyvänä asiana.

Kyllä. Ainahan se keskustelu on mahtava juttu. Vaikka kaikki kritisoisivat.

Eniten käytetty metodi: ”Halusimme herättää keskustelua”

Suomen Rahapaja julkaisi ”juhlarahan”, jossa on kuva kevään 1918 aikaisesta teloituksesta. Tästäkin tuli kritiikkiä, ja ihan ansiosta. Suunnittelija Ilkka Suppanen toteaa iloisesti Aamulehden haastattelussa olevansa tyytyväinen.

Mutta nasta juttu joka tapauksessa. En voi sanoa kuin vau. Ei minun aiemmista kipoistani ja kupeistani ole noussut tällaista kohua. Taisin onnistua.

Kyllä. Aina kannattaa olla tyytyväinen keskusteluun.

* * *

Rakas organisaatio, jos muka haluat herättää keskustelua, se on maailman helpointa. Voit vaikkapa ladata netistä pornokuvan, photoshopata siihen parin poliitikon kasvot ja julkaista sen nettisivuillasi. Keskustelu on taattu.

Se on sitten eri asia, onko tällaisessa toiminnassa mitään järkeä, tukeeko se tavoitteitasi ja parantaako se brändiäsi.

Keskustelu ei saa olla itseisarvo eikä tavoite. Sen sijaan keskustelu on työkalu ja väline esimerkiksi ymmärrykseen, markkinointiin tai vaikuttamiseen. Ja kuten kaikki työkalut, myös keskustelu voi tuottaa sellaisia seurauksia, joita käyttäjä ei ole toivonut.

Keskustelu on kuin vasara. Sinun tavoitteenasi ei ole huitoa vasaralla sinne tänne, koska sen pystyy tekemään kuka tahansa. Sinun tehtäväsi on saada naula oikeaan paikkaan. Jos lyöt vasaralla peukaloosi, on hieman noloa selittää, että ”just tällainen vasaranlyönti oli mun tavoitteeni”.