Aina silloin tällöin Wikipediassa tulee vastaan sivu, joka ei tunnu kovin puolueettomalta tai neutraalilta. Teksti sisältää hieman liikaa kehumista tai epäolennaisia yksityiskohtia.
Silloin kannattaa katsoa sivun muokkaushistoria sivun ylälaidasta kohdasta Näytä historia. Se näyttää esimerkiksi omalla Wikipedia-sivullani tältä.
Asiallista sivua on usein muokannut useampi henkilö, ja sivu on voinut kehittyä pitkän ajan aikana. Jos jokin muutos vaikuttaa epäasialliselta, voit itsekin käydä editoimassa tai jättämässä kommentin.
Kun selvität omituisen Wikipedia-artikkelin taustoja, joskus paljastuu, että kaikki muokkaukset on tehnyt vain yksi henkilö. Kun menet tekijän taustatietosivulle, käy ilmi että hän kirjoittaa Wikipedia-artikkeleita maksusta.
Tämän pohjalta muotoilin loistavan vinkin kaikille oman elämänsä henkilöbrändeille:
Älä palkkaa ketään tekemään Wikipediaan sinusta kertovaa yli-imelää mukatietoartikkelia.
Se on helkutin noloa, jos ostaa itseään kehuvan sivun. Sivuhistoriasta näkee maksullisen tekijän nimen, jolloin rahaliikenteestä jää kiinni enivei.
Tämä sama ilmiö on jo aiemmin käyty läpi yritysten kohdalla. Termi on astroturffaus eli valekomppaus. Yleensä kuluttajajärjestöt ovat halveksineet valekomppausta. Ei olisi mikään ihme, jos sama keskustelu herää myös B2B-puolella asiantuntijabrändien kohdalla.
Onneksi minulla on antaa kolme pörröistä lisävinkkiä fiksulle henkilöbrändille:
- Wikipedia-sivu ei ole missään nimessä ainoa henkilöbrändin merkki. On paljon huippuammattilaisia, joista ei ole silti omaa sivua. Pääasia on, että löydyt sekä Googlella että asiakkaiden suosittelemana.
- Jos sinusta on tehty Wikipedia-sivu, älä käy lisäämässä sinne yhtä ainutta kehua, adjektiivia tai edes toisten antamaa positiivista palautetta tai arvostelua. Voit korkeintaan korjata tai lisätä faktatietoja – ja niihinkin tarvitaan aina lähde, joka on jokin muu kuin sinun oma nettisivusi tai sinun oma haastattelusi.
- Ihmisestä voi käyttää Wikipediassa vain todennettavia ja mitattavia adjektiiveja. Joku voi olla Suomen vanhin ihminen tai vuoden 2012 suosituin radiopersoona. Sen sijaan yhdessäkään ihmistä käsittelevässä Wikipedia-artikkelissa ei pitäisi lukea arvottavia adjektiiveja kuten suosittu, kokenut, ainutlaatuinen, mahtava, upea, juhlittu tai pidetty. Ne kuuluvat arvosteluihin ja palautteisiin, ei tietosanakirjaan.
Sen jotenkin ymmärrän, että iso firma tai julkinen organisaatio ostaa neutraalit Wikipedia-tietosivut palveluna. Sen sijaan hehkuttavat henkilöhistoriasivut ovat lähinnä facepalmin arvoisia. Lisäksi ostettu henkilösisältö heikentää Wikipedian laatua, sillä sivustolle pitäisi päästä yhteisön vertaisarvioinnilla, ei rahalla.
PS. Voit tsekata omasta Wikipedia-artikkelistani, että olen lisännyt sinne vain puuttuvat kirjat. Muuhun en ole koskenut.
Hei, ehkä tämä on pilkunvenytystä, mutta henkilöartikkeli Wikipediassa ei ole henkilön ”sivu”, vaan pikemminkin artikkeli henkilöstä. Henkilöartikkelia kutsutaan joskus nimellä ”bio” eli elämänkerta.
Se ei ole henkilön ansioluettelo, julkaise ceeveesi jossain muualla kuin Wikipediassa. Jos henkilöllä on ansioita, niistä on kyllä hyvä tietolähteisiin viitaten mainita valikoidusti, mutta yritä saada artikkelista mahdollisimman vähän luettelomainen. Itse ei pitäisi itsestään kirjoittaa artikkelia, vaikka asia voi olla joskus vaikea todeta.
Olen paljon samaa mieltä kanssasi siitä, että nuo ”superlatiivit” eivät kuulu tietosanakirjan tyyliin. Mainos- ja markkinointityyli kannattaa jättää pois Wikipediasta neutraalisuuden takia.
Tietosanakirja-artikkeliin kuuluu tietty tasapainoisuus eli esim. yksityiselämän asioita ei kannata liikaa korostaa, vaikka niistä sattaa julksituja lehtijuttuja löytyä paljonkin. Ja superia olisi, jos löytyisi tietoja itsenäisistä, henkilöstä riippumattomista lähteistä siitä, mitä henkilö on tehnyt, jotta hän on merkittävä.
Avoimen tiedon periaatteisiin kuuluu, että voi myös kirjoittaa maksusta, mutta siitä pitää mainita käyttäjän sivulla. Suurin osa Wikipediasta tehdään kyllä vapaaehtoistyönä. Mutta siitä vaan kaikki kirjoittamaan henkilöartikkeleita!
Moikka ja kiitos kommentista!
Jes, tiedän ”artikkeli vs. sivu” -termieron, mutta mä usein käytän virallisten termien sijaan arkikielisiä. Yleisö puhuu Wikipedia-sivuista, joten niin mäkin. (Mähän teen samaa oman alani termeille. Sanon yhdysmerkkiä tavuviivaksi, jotta ei-ammattilainen tunnistaa, mistä puhun.)
Mä olen miettinyt aivan samaa tuon luettelon kohdalla. Kysyin siitä aktiivisen wikipedistin mielipidettä, ja hän sanoi kirjalistan täydentämisen olevan OK. Toki mun kohdallani lista on helkutin pitkä, joten jossain kohtaa voisi olla järkevää vain viitata Fennicaan ja laittaa ehkä vain kirjojen määrä näkyviin.
Juuri nuo superlatiivit, kehut ja lapsuustarinat tekevät ihmisen Wikipedia-artikkelista nolon. Luontevampaa olisi listata työelämään tai uraan liittyvät asiat.
Viittaat tässä ilmeisesti NN:n ostamaan Wikipedia-sivuun itsestään?
Enska, kiitos kommentista! Sulla oli siinä mainittuna juuri oikea nimi, mutta mä en viitsi henkilöidä ketään tässä postauksessa tai kommenteissa. Mutta jos katsot tämän NN:n Wikipedia-artikkelia, niin artikkelin kirjoittajan tekstilistauksista löytyy muitakin tilattuja henkilöbrändiartikkeleita.
Lähinnä mun harras toive on, että kukaan muu ei menisi tekemään yhtä noloa ratkaisua.
Mikä siinä on, että yhdestä epelistä kukaan ei uskalla suoraan sanoa mitään poikkipuolista? Vaan kaikki pitää kirjoittaa kierrellen?
t. ”Saavuin #Wikipedia:an”
Mä olen itse asiassa monessakin tilanteessa kritisoinut kyseistä ihmistä, mutta tällä kertaa se ei ollut pointtini. Lähinnä vinkkini oli se, ettei kenenkään muun kannata tehdä tuollaista Wikipedia-tilausta. Se on helkutin noloa.
Onko siis ylipäänsä noloa tehdä itsestään Wikipedia-artikkeli vai vaan lisätä sinne kehuja itsestään? Tämä on ollut pitkään mun to do -listalla ennen kaikkea siksi, että suomalaisia naisia on siellä niin vähän ja toisaalta siksi, että jotakin kerrottavaakin olisi. Mutta nyt alkoi mietityttää!
Liian vaikea kysymys. 🙂
Mä en tiedä, mikä on Wikipedia-aktiivien kanta oman artikkelin tekemiseen. Yksi vaihtoehto on, että lisäät Wikipediaan artikkeleita muista tyypeistä (naisista?), jotka sun mielestä tarvitsevat oman artikkelin. Tietty julkaisuun tarvitaan kriteerit. Jos omassa elämässä on joku tosi iso roolimalli-taustavaikuttaja, hän ei silti välttämättä ole laajalle yleisölle tunnettu.
Mutta enivei, nolointa on se itsen kehuminen tai itsestä maksettu kehuminen. Mä en näe kovin pahana, jos vaikka uusi kansanedustaja lisää Wikipediaan perustiedot itsestään: ikä, koulutus, puolue ja julkaisut.
Monilla on _kai_ ajattelumalli, että Wikipedia on kuin yhteisöllinen tosi iso tietosanakirjasarja. Eli jos ennenvanhaan olisi kuvitellut jossain kirjahyllyn 12-osaisessa sarjassa olevan ihmisestä tietueen, niin nyt voi pitää _normaalina_ silloisten kriteerien puolittamista: jos ennen oli käytännöllinen kriteeri se, että kirjaan päässeen, ihmisen ”tuntevat kaikki” (tai ainakin kaikki demarit), voisi nyt luonteva raja mennä siinä, että ”alalla tuntevat kaikki”. Tai jossain… Jos sivun tekee itse, se on samalla ehkä nolousraja.
Mutta toinen näkökulma on orgaaninen: jos tekee toisesta artikkelin alun, jossa ei ole aluksi kovin montaa tietoa, se lienee kohteelle vain kiva juttu ja plussaa — joku on huomannut ja viitsinyt. Jos sivu alkaa elämään, sen parempi, mutta jos ei ala, ei se mitään – kukaan ei ihmettele mitään, kukaan ei nolostu. Silloin ei ole nolousrajaa.
Mä en tunne kovin hyvin Wikipedian kriteereitä ihmisen ”merkittävyydestä” tai ”artikkelikelpoisuudesta”. Mun puolesta on täysin OK, vaikka jokaisesta suomalaisesta ois siellä artikkeli.
Oleellista on tietosanakirjamaisuus eli neutraalius. Kenenkään artikkelissa ei saisi olla epäammatteja kuten ”evankelista” tai ”guru”, eikä kenenkään artikkelissa saisi olla arvottavia adjektiiveja kuten ”huikea” tai ”unohtumaton”. Lisäksi artikkelista pitää karsia pois epäoleellisuudet kuten lapsuudenkodin kuvailut, ellei kyseessä ole jo kuollut historian merkkihenkilö kuten Minna Canth tai Aleksis Kivi.
(Itsekään en muuten haluaisi, että minusta kertovalla sivulla lukisi ”Suomen kallein siivooja”. Se ei ole mikään virallinen tutkinto tai nimike, vaikka sitä monessa paikassa käytetäänkin.)
Apua tänään vasta näin artikkelin jonka pohjalta tämä sun kirjoitus on tehty, ja, no. Niin no. Tulipahan ainakin hyvät naurut jos ei muuta! 😀
Mä olen nähnyt useammankin, joihin tää mun postaus perustui. 😀 Mutta ovathan ne noloja.
Henkilöartikkelin merkittävyydestä on toisinaan vääntöä.
Selkeähköjä rajoja: tavanomaisten urheilulajien pääsarjapelaaja, tunnetun kustantajan julkaisema kirja, tunnetun julkaisijan levytyssopimus/julkaisema levy, ammattiteatterin tms. päätoimiset taiteilijat, ohjaajat ja johtaja, kansanedustaja, puolueen nuorisojärjestön pj (ei opiskelijajärjestön), pörssiyhtiön toimitusjohtaja, kenraalikunta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Poistok%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6/Suuntaviivoja
Kiitos Juha! Nämä avaavat kriteerejä tosi hyvin.
Jos teet tuon voi käydä niin että sua koskevan artikkelin merkittävyys haastetaan.
Sitten jos joku hakee sua nimellä, ne päätyy Wikipedia-artikkeliin jossa isolla ylhäällä seisoo että ”Tämä henkilö ei ole niin merkittävä että se kuuluu Wikipediaan”.
Yleisesti Wikipediassa on Suomessa aika kovat kriteerit.
Esimerkiksi todella monia todella tunnettuja julkisuuden henkilöitä ei ole pidetty niin merkittävinä että niitä koskevat artikkelit olisi säilytetty siellä.
Eli ei riitä edes se että olet ”kaikkien tuntema nimi” vaan sun on pitänyt olla tehdä jotakin merkittävää.
Eli kysy näin… jos joku tekisi tavallisen painetun tietosanakirjan, jossa olisi vaikka 16 osaa, olisiko siellä artikkeli susta?
Toisin esiin myös sen näkökulman, että ainoa _kestävä_ tapa luoda Wikipediaan sisältöä on kunnioittaa sen ideaa ja käytäntöjä. Näihin kuuluu mm. neutraali ja lähteellinen tietosisältö, kenen mukaan, jne… Näille ”henkilö- ja yritysbrändi-sivuille” käy yleensä melko ohraisesti, kun joutuvat jonkun yhteisössä etabloidun muokkaajan hampaisiin.
Erinomainen pointti kyllä.
En noista wikipedia sivuistoista niin osaa sanoa, mutta miksi lähde ei voi olla henkilön itsensä haastattelu? Käykö esimerkiksi jonkun lehden toimittajan editoima kyseisen henkilön haastattelu? Vai kävisikö kenties jonkun kolmannen osapuolen tulkinta kyseisestä henkilön toimittajan editoimasta haastattelusta lehdessä? Vaikeeta…
Joskus haastattelukin käy kyllä lähteeksi. Kriteerejä on ainakin kaksi:
1) Onko haastattelu nk. kriittisen median tekemä? Esimerkiksi moni viihdehaastattelu tai naistenlehtihaastattelu voi olla turhan hehkuttava, eikä toimittajan rutiineihin kuulu tarkistaa haastateltavan väitteitä.
2) Mitä kohtaa siteerataan? Jos haastateltava kertoo yleisessä tiedossa olevan faktan itsestään kuten syntymävuoden, niin lähteeksi voi laittaa haastattelun. Sen sijaan jos lähde kertoo tehneensä ”tuhansia konsulttikeikkoja”, se pitäisi jotenkin tarkistaa.