EOT-blogi haastatteli tänään Sotshin pormestaria Anatoli Pahomovia. Anatoli – kavereiden kesken Allu – vastasi kysymyksiimme sujuvasti suomeksi.
– Anatoli Pahomov, olette sanonut, että ”homot eivät saa tyrkyttää tapojaan muille”. Miksi niin?
– No kun saatan itsekin innostua homostelusta. Eiku äh. Kysy se uudelleen.
– Anatoli Pahomov, olette sanonut, että ”homot eivät saa tyrkyttää tapojaan muille”. Miksi niin?
– No onhan se homosaation tyrkyttäminen ihan turhaa, kun ei sillä ole mitään vaikutusta.
– Voisiko tyrkytyksen sitten sallia, koska se ei vaikuta millään lailla kaltaiseenne vankkaan heteroon?
– Ei voi sallia! Homosaatiotyrkytys saattaa vaikuttaa johonkuhun muuhun.
– Anatoli Pahomov, löytäisittekö vankasta heteroverkostostanne jonkun, joka on valmis kokeilemaan homoutta tyrkytyksen vuoksi?
– No en, mutta se tyrkytys voi vaikuttaa lapsiin!
– Olisiko teistä tullut homo, jos teille olisi lapsena tyrkytetty homosaatiota?
– Ei olisi! Ei taatusti olisi!
– Eli lapsen seksuaalisuus pysyy ennallaan, vaikka hänelle tyrkytettäisiin homoutta?
– Ei pysy! Se voi muuttua!
– Anatoli Pahomov, te olisitte siis nyt homo, jos sitä olisi teille lapsuudessa ehdotettu?
– En! Eiku joo! Eiku en!
Jouduimme keskeyttämään haastattelun, koska Allu meni sikiöasentoon lattialle ja ryhtyi pureskelemaan olympialippua sivuilleen epäluuloisesti vilkuillen.
Ei mulla muuta, mutta bisnesmaailman yksi nyrkkisääntö on se, että politiikasta ja seksistä ei pitäisi puhua. Kun nuo aiheet voivat herättää voimakkaitakin tunteita, joskus jopa bisnekselle tuhoisia sellaisia.