Suomen kansa on järkyttynyt siitä, että alkaa tekemään -rakenne on tätä nykyä sallittu. Niinpä EOT-blogi haastatteli teemasta Kille Kielipamputtajaa, ihmistä jolla on kaikesta mielipide.
– Kille, olet huolissasi alkaa tekemään -rakenteesta. Miksi näin?
– Se on väärin! Kertakaikkisen väärin!
– Minkä vuoksi se on väärin?
– Koska äidinkielen opettajani sanoi niin 1970-luvulla!
– Kille, perusteliko opettajasi väitettään?
– Ei, mutta hän oli oikeassa!
– Aivan. Olivatko kaikki muutkin opettajat oikeassa 1970-luvun opetuksissaan?
– No eivät, mutta äidinkielen opettaja oli!
– Kille, voitko vielä täsmentää, miksi alkaa tekemään on väärin?
– Kieli ei saa muuttua!
– Miksi ei? Sehän on muuttunut jo tuhansien vuosien ajan.
– Ei vaan saa! Ja nyt me ainakin lopetetaan se muutos! 1970-luvun kielioppi oli se oikea!
– Tiedätkö, minkä takia alkaa tehdä on ollut ”oikein” ja alkaa tekemään on ollut ”väärin”?
– En tiedä, mutta sitä ei saa muuttaa!
– Taustalla oli suomen kirjakielen muotoutuminen. Joitain piirteitä otettiin länsimurteista ja joitain itämurteista. Kielihistorian kannalta molemmat muodot ovat täysin oikein.
– Ja pah! Kyllä se 1800-luvulla tehty valinta oli juuri se oikea!
– Kille, entäs jos sattumalta juuri tuon rakenteen kohdalla olisi päätetty toisin päin? Että alkaa tehdä olisi ollut ”väärin” ja alkaa tekemään olisi se ”oikea”?
– Eijeijei! Ei niin voi olla! Pääni räjähtää!
*poks*
* * *
Olen koulutuksissani puhunut yli kymmenen vuoden ajan siitä, että molemmat verbimuodot pitää sallia. Ymmärrän nimittäin vain niitä kielioppisääntöjä, jotka selkeyttävät ja yksinkertaistavat kieltä, mutta en tajua kieltämistä kieltämisen vuoksi.
Kannatan päätöstä vilpittömästi. Alkakaamme avaamaan kuohuviiniä tämän kunniaksi.
Minä kyllä rupean vastustaa tätä sallivuutta! Rupean nillittää kaikista alkaa tekemään -ilmaisuista. En suostu niellä tämmöistä muutosta!
No joo, vakavasti puhuen tämä oli kai väistämätön muutos, eikä se kyllä nykyään enää niin pahasti korvaan särähdäkään kuin ennen. Mutta mitenkäs on sitten jatkossa tuon rupean-ilmaisun kanssa?
Heikki, saa nähdä, mitä käy ruveta-rakenteen kanssa. Oma veikkaukseni on, että se ei muutu ihan hetkeen (jos ollenkaan), koska se ei ole yleisessä käytössä.
Mutta mistäs sen tietää, mihin suuntaan kieli muuttuu.
Joku viisas sanoi jossain, että vain kuolleet kielet eivät muutu. Onneksi suomi ei ole kuollut.
Tärkein perustelu kielisäännöille on lukemisen vaivattomuus. Kun käytetään yhdenlaista kieltä, sitä on helppo ja vaivaton lukea ja ymmärtää.
Mitä itse blogaukseen tulee, niin huono(nhauska) olkinukke.
Monet oikeinkirjoitussäännöt tosiaan helpottavat lukemista. Yhdyssanasäännöt ovat hyvä esimerkki: monissa tapauksissa yhdyssanan väärin kirjoittaminen muuttaa koko lauseen merkityksen, ja lukija saa raapia päätään, ennen kuin tajuaa, mitä todella tarkoitettiin.
Sen sijaan en käsitä, miten lukemista muka hankaloittaa se, että saman asian voi sanoa monella eri tavalla. Monikon genetiivin voi muodostaa suomessa peräti neljällä eri tavalla (omenoiden, omenoitten, omenien ja vanhahtava omenain). Monien verbien kanssa sekä 1. että 3. infinitiivi käyvät hyvin: voidaan sanoa sekä ’ehtiä tehdä’ että ’ehtiä tekemään’. Alkaa-verbinkin kanssa molempia muotoja on käytetty vuosisatoja.
”Nimimerkillä”, kiitos kommentistasi! Siinä on tosin paha virhepäätelmä, jonka Venla jo osoittikin.
Yhdenlaisuus ei nimittäin ole sama asia kuin helppous ja vaivattomuus. Kielessämmehän on runsaasti variaatiota kuten synonyymeja ja lähikäsitteitä, ja silti me ymmärrämme toisiamme.
Sanat vasta ja vihta eivät ole kielen ”vaikeutta”, vaan elävyyttä. Meillä ei ole mitään mahdollisuutta kieltää synonyymeja, varsinkaan sillä perusteella, että ”yhdenlaisuus on helppoutta”.
Toinen huomioni saattaa olla lyönti vyön alle. Jos nimittäin olet luettavan ja yksinkertaisen kielen kannalla, ei kannata käyttää sulkeita sanojen osien ympärillä. Aina kun lukijalle tarjotaan sana, jolle esitetään sulkeilla kaksi tulkintavaihtoehtoa, lukeminen hidastuu, koska lukijalla on kaksi viestiä tulkittavanaan.
Jos siis vastustat ”alkaa tekemään” -rakennetta siksi, että se tekee kielestä vaikeaselkoista, joudut ensin luopumaan sulkumerkeistä sanojen osien ympärillä.
Sulkumerkit oli toki kirjoitettu tarkoituksella, ei vahingossa. Ei niistä sen enempää, kun menee ohi aiheen.
Kuten Venla sanoi, oikeinkirjoitussäännöt helpottavat lukemista. Mainittakoon ohjelmoinnista kirjoitussäännöt. Saman koodin voi tehdä monella tapaa, mutta kun se tehdään yhtenäisesti, on sitä helpompi lukea. http://www.w3.org/wiki/JavaScript_best_practices
Monet muodot ovat toki hieno ja kiva juttu joltain kannalta, mutta halusin vain kertoa vastakkaisen näkökulman. En ole sanonut vastustavani juuri hyväksyttyä rakennetta, enkä sitä vastustakaan.
Minäkin olen toivonut jo pitkään, että tämä täysin järjetön sääntö kumottaisiin, mutta en osannut kuvitellakaan, että niin oikeasti tapahtuisi. Siitä kun on tullut ihmisten mielissä oikeakielisyyden symboli, mikä tarkemmin ajateltuna on aika surullista. Eikö oikeakielisyyden symboliksi sopisi paremmin joku sääntö, jolla on oikeasti merkitystä ja jolle on hyvät perustelut?
Tätä muutosta tuntuvat vastustavat kiihkeästi sellaiset ihmiset, jotka jotka eivät juuri tiedä mitään kielistä yleensä tai suomen historiasta tai kehityksestä mutta joille on sattunut jäämään koulussa päähän pari oikeinkirjoitussääntöä ja jotka siksi pitävät itseään parempina kuin muut. (Hyvänä esimerkkinä käy Facebookin Yhdyssana on yhdyssana -ryhmä, jossa naureskellaan innokkaasti tyhmien ihmisten kielioppivirheille – viis siitä, että monet niistä virheistä, joille nauretaan, eivät oikeastaan olekaan virheitä, kuten nyt vaikkapa liha-makaronilaatikko.) Kielistä tietävät ihmiset pitävät muutosta perusteltuna ja järkevänä.
Venla, hyvä yhteenveto. ”Alkaa tehdä” -rakenteesta on nimenomaan tullut hyvän kielen symboli, johon ei enää osata suhtautua kielenpiirteenä.
Olen aivan varma, että kohta perustetaan Facebook-ryhmä ”En taatusti ala tekemään”, jossa ihmiset puolustavat kansallista symboliaan.
Mutta onko kukaan kysynyt veteraaneilta, halusivatko he taistella sellaisen maan puolesta, jossa tämä sallitaan? Ainakin Arvi Lind tuli surulliseksi (lähde: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288649968989.html)! Perukaa siis uudistus heti!
Tämä on hyvä näkökulma. Eräs toinenkin argumentti tuntuu yllättäen jääneen huomiotta tässä keskustelussa: Ajatelkaa edes lapsia!
Pidän argumenteistanne.
Olen muuten hämmästynyt, että keskusteluun ei vielä ole vedetty mukaan homoutta. Kyllä senkin jotenkin tähän voi kytkeä: homosalaliittohan murentaa äidinkieltämme.
Twitterissä joku eilen tiivistikin tämän: ”Voin hyväksyä sen, että homot alkavat tulla kaapista urheilussakin, mutta en sitä, että homot alkavat tulemaan kaapista.” 😉
Kieli tuntuu olevan kuin musiikki – se oli parasta silloin kun oli itse nuori.
Minua tämä ei koske koska olen 90-luvun lapsia.
Yleisenä kommenttina, minusta tuo ”alkaa tehdä” on aina ollut vähän perverssi poikkeus. Olen tottunut ”alkaa tekemään”-muodon käyttöön – niin ihmiset ovat nähdäkseni aina puhuneet, enkä ole kiinnittänyt siihen erityistä huomiota, eikä se ole myöskään kirjoitetussa tekstissä särähtänyt silmään. En myöskään muista, että kumpikaan äidinkielenopettajistani tai luokanopettajistani olisi erityisesti painottanut tuota eroa.
Mutta niin: tuo ”alkaa tehdä” on omituinen poikkeus ja nähdäkseni ”alkaa tekemään” olisi pitänyt sallia jo kauan sitten. Kaikki muut samanlaiset konstruktiot, joissa joku aloittaa tekemisen, perustuvat infinitiivin käyttöön:
”Ryhdyin rakentamaan taloa” (ei ”Ryhdyin rakentaa”).
”Rupesin itkemään” (ei ”Rupesin itkeä”)
”Lähdin kävelemään” (ei ”Lähdin kävellä”)
Jostain kumman syystä ”alkaa” on valittu poikkeukseksi, jonka kohdalla ”oikea” muoto on ollut juuri se, mitä ei minkään vastaavan ilmaisun kohdalla käytetä.