Siirry sisältöön

Kielihistoria

Suuri konnotaatiokeskustelu: onko halpa hyvä vai huono?

Kielitieteessä puhutaan konnotaatiosta eli sanan tuomista mielleyhtymistä. Jokaisella meillä on sanoille omat mielleyhtymämme. Vaikkapa mämmistä tulee jollekulle mieleen kermainen pääsiäisherkku ja tunnelmallinen perhejuhla, ja toinen…

Homonymia ja polysemia

Kielitieteen suosikkitermejäni ovat homonymia ja polysemia. Homonymia tarkoittaa eri sanojen samankaltaisuutta. Esimerkiksi sana suoni voi viitata sekä ’verisuoneen’ tai ’minun suohoni’. Tai vasta voi tarkoittaa…

Lyhenne puheessa ja hashtag tekstarissa

Yksi kielen hauskimmista ominaisuuksista on sen mukautuvuus: kielenpiirteet irtoavat alkuperäisestä käyttöyhteydestään, koska niille löytyy hyödyllistä puuhaa muualtakin. Esimerkiksi netissä syntyneet lyhenteet ovat levinneet puheeseen. Ei…

Alkaako sapettamaan?

Suomen kansa on järkyttynyt siitä, että alkaa tekemään -rakenne on tätä nykyä sallittu. Niinpä EOT-blogi haastatteli teemasta Kille Kielipamputtajaa, ihmistä jolla on kaikesta mielipide. –…

Kummankaa oisit, Kiiankaa vai Kallenkaa?

Aikanaan viron kielen kurssilla meille esiteltiin viron komitatiivi: sinä, sinun kanssasi sa, sinuga juna, junalla rong, rongiga Viron kielen komitatiivi muodostetaan samalla tavalla kuin suomen…

Sana on ase

Opettelimme aikanaan yliopistossa analysoimaan kulttuurisia metaforia, jotka vaikuttavat ajatteluumme. Muistan yhä, että luennolla oli esimerkkinä kokoelma sanontoja: säästää aikaa tuhlata aikaa sijoittaa aikaansa johonkin hankkeeseen…

Ota lusikka *mihin* käteen?

Mieheni työkaveri ihmetteli, miksi kehotetaan ottamaan lusikka kauniiseen käteen, kun jotakuta käsketään sopeutumaan tilanteeseen. Miksei sanota, että lusikka pitää ottaa käteen kauniisti? Sanonnan takana on…