Aiempi postaukseni bloggaajan etiikasta jatkuu. Sain siis viime viikolla tunnetusta suomalaisesta firmasta varsin huonon asiakaskirjeen. Koska kyseinen yritys on oma asiakkaani, pohdin tuolloin, voinko julkaista saamani surkean tuotoksen.
Soitin tänään asiakkaalleni ja juttelin hänen kanssaan siitä, pitäisikö kehno kirje a) julkaista sellaisenaan b) julkaista ilman tunnistetietoja c) jättää julkaisematta.
Osa lukijoistani olisi halunnut kirjeen julkiseksi, ja osa ymmärsi yrittäjä-asiakassuhteen herkkyyden ja toivoi minun vain vievän viestin suoraan asiakkaalle. Itse olisin sensaationnälkäisenä halunnut julkaista kirjeen, tosin ilman yrityksen tunnistetietoja.
Asiakkaani oli erittäin kiitollinen havainnostani, ja päädyimme yhdessä siihen ratkaisuun, että kirjettä ei julkaista lainkaan. Sen sijaan lupasin lähettää kirjeen nähtäväksi asiakkaalleni. Hän on kyseisen talon viestintäpäällikkö, joten hän vie kiinnostuneena asiaa eteenpäin.
Tähän postaussarjaan on siis vielä tulossa kolmas osa jossain vaiheessa kevättä. Siinä selvinnee, miksi moinen kirje oli päässyt matkaan ja mihin toimiin palautteeni johti.
Sitä odotellessa vietän aikaani rattoisasti vatsataudissa. 🙁
Ihan ennen kun ehdin unohtaa: tässä sen firman kotisivut, jotka saivat minut hyppimään seinille.http://www.capilar.fi/Olisin ilahtunut kommentistasi mitä sinä olet mieltä.. =)
Kiitos vinkistä!Kuten aiemman postaukseni kommenteissa kerroit, kyseessä oli sivusto, joka kukki kirjoitusvirheitä. Kävin siellä ja ihastuin erityisesti otsikkoon ”Kalusto Sekä Työmaa Kuvia” sekä heidän Y-tunnukseensa, joka sekin oli väärin kirjoitettu. :)Toisaalta niin kuin itsekin sanoit, rakennusalan yrityksen sivuilta ei paljoa odota. Jos kaipaisin asbestipurkutöitä, naureskelisin kyllä noille virheille, mutta saattaisin silti tilata heiltä urakan. Edellytyksenä tosin on, että yrityksen pitää vaikuttaa laadukkaalta edes tapaamisen perusteella.Sen sijaan Asuntoilmoitukset.comiin en luota lainkaan, koska käyttöehdoissa on niin paljon epäselvää. Lisäksi siellä kirjoitusvirheiden taso on erityisen alkeellinen (lyöntivirheitä ja lauseiden epäloogisuuksia). Tyhmempikin olisi huomannut ne virheet, jos olisi oikolukenut.Jos rakennusalalle tulisi kirjoitustaitoinen pk-yritys, sillä voisi kyllä olla jonkinlainen kilpailuetu verrattuna Capilarin kaltaisiin ”Raskaan Sarjan Osaaja Kilpailijoihin”.
En muista mainitsinko että tämä kyseinen firma aiemmassa kotisivuversiossaan ilmoitti toimialakseen jokaisen toimialan joka Patentti- ja rekisterihallituksen valikoimista löytyy.En minä kyllä uskaltaisi heiltä töitä tilata, missä välissä he ehtisivät hoitaa tilauksen kun pitäisi kaiken nakkikioski- ja tekstiiliyrittämisen, kampaamotoiminnan sekä marjanpoiminnan ynnä henkilöstövuokrauksen ohella vielä purkaa asbestitkin..Niin nämähän nyt ovat vain kosmetiikkaa mutta jos aletaan asiasta puhumaan, silloin on syytä olla teksti juridisesti pätevää.Toisaalta uutisoihan valtakunnan kanavan teksti-tv:kin Kauhajoen ampumauhrien hakevan korvauksia kivusta, säryistä ja haitasta. Juu kyllähän se hengenmenetys haittaa kohtuullisesti toimenpiteitä..
Selvyyden vuoksi taivutan vielä rautakangesta:”Rikoksen uhreille voidaan maksaa korvausta rikoksen aiheuttamista sairaanhoitokuluista ja muista tarpeellisista kuluista. Näitä ovat muun muassa ansionmenetys, kipu ja särky, pysyvä haitta ja kärsimys.”Sanoisin siis että hengenmenetys on kohtuullisen pysyvä haitta.”Hantrui!”
Juridinen kieli on tosiaan ihan oma lukunsa. :)Kun yritystä perustaa, PRH:n rekistereihin kannattaa listata toimialaksi kaikki mahdollinen. Jos yritys nimittäin myöhemmin laajentaa toimialaansa, jokainen lisäys maksaa. Niinpä nykyään voi nähdä yrityksen toimialana sellaisenkin kuin ”Kaikki laillinen liiketoiminta”.Useimmat yritykset tekevät kuitenkin vain muutamaa asiaa, mutta varan vuoksi listoille on laitettu kaikki mahdollinen kavioitten puhdistuksesta kaivinkoneiden maalaukseen.Tuo Kauhajoen uhrien korvaushakemus on mielenkiintoinen asia. Itsekin väittäisin, että kuolema on varsin pysyvä haitta.
Ei nyt sentään.Olen sitä mieltä, että voisi nyt hieman todennäköisyyttä harrastaa. Kaivinkoneiden vuokraaja ei ihan hevillä myy nakkeja tai friseeraa naisten hiuksia..Johan sille nauravat naurismaan aidatkin. Katu-uskottavuus on aika tärkeä asia pk-yritysten keskuudessa. Taistelu on kovaa ja veristä, ja paikan auringossa voi ratkaista, ja usein ratkaiseekin, psykologia. Joskus jopa alkeellisemmissa muodoissaan.Ihmiset ovat kuitenkin sangen ennalta-arvattavia ja yksinkertaisia..Loppukevennys:Sisareni Ruotsissa meni kampaajalle kaverinsa kanssa. Hänen piti kysymänsä kaverinsa kampauksen sopimista itselleen ”om det passar i frillan?”. Sen sijaan hän kysyikin ”om det pissar i frallan?”..Pari vuotta myöhemmin sisareni uskaltautui samaan kampaamoon uudelleen ajatellen ettei kampaaja voi muistaa niin pitkän ajan kuluttua.Sama kampaaja oli vastassa ja ensimmäinen repliikki oli halusiko sisareni yhä tietää ”om det pissar osv..?”
Loistava lipsahdus, ja hyvämuistinen kampaaja kruunasi sen!