Osallistuin aikanaan Completon avoimelle kouluttajakurssille. (Nopeasti mainittakoon, että suosittelen kurssia kaikille, mutta se ei ole tämän postauksen aihe.)
Kurssille osallistui jostakin sähköalan firmasta kolme mieskouluttajaa, joista yksi oli kokeneempi ja kaksi muuta oli perehdytettäviä. Kokenein kouluttaja kertoi rekrytoineensa itse kaksi mukanaan ollutta kollegaa.
Kaikki kolme heppua olivat kuin samasta puusta. Heistä paistoi päällepäin, että he olivat insinöörejä: vaaleansiniset kauluspaidat, neutraalit farkut, neutraali olemus, vilpittömän hyväntahtoinen hapuileva hymy ja perusasiallinen suhtautuminen koko maailmaan.
Kouluttajamme Satu Pitkämäki totesikin kokeneimmalle insinöörille: "Olet sitten rekrytoinut kaltaisiasi." Heppu katsoi sivuilleen ja myönsi hämillään, että niin on tainnut käydä.
Me kaikki rekrytoimme kaltaisiamme – olipa kyse bisneksestä, avioliitosta tai ystävyydestä. Teemme niin, koska sielunkumppaneilta saa tukea, ymmärtämystä ja hyväksyntää. He eivät useinkaan kritisoi, herättele tai väitä vastaan.
Tämän takia pitäisi osata ottaa kontaktia myös täysin erilaisiin ihmisiin. Jos oma elämä pyörii vain samankaltaisten ympärillä, maailmankatsomuksemme jää aika yksipuoliseksi.