*Prrrrrr*
– Katleena Kortesuo.
– Tässä on Mika Myyjä HPK:n Kultaklubista moikka! Mä olisin ensin varmistanut, että onko nyt teidän yrityksen markkinoinnista päättävä ihminen paikalla?
– On, mutta mun asiakkaat on kaikki pk-seudulla, joten mun ei kannata ostaa paikallista mainostilaa.
– Mutta mä olisin ensin kysynyt sulta, kiinnostaako sua HPK:n pelit?
– No-
– Tää sijoitus on vain 210 euroa, ja etuna on neljä ottelulippua, joiden arvo on jo sinällään satasen. Lisäksi pääset tukijoiden vip-iltaan verkostoitumaan ja tapaamaan potentiaalisia asiakkaita ja muita paikallisia toimijoita. Samalla sä tuet nuorisourheilua. Ja me voidaan kyllä saada sulle myös mainosnäkyvyyttä esimerkiksi ottelutauoilla, jos kaipaat sellaista. Kyllähän 210 euroa on tosi pieni raha. Miltä susta kuulostaa?
– Mutta mua ei kiinnosta jääkiekko, ja lähes kaikki mun potentiaaliset asiakkaat ovat muualla.
– Entäs se nuorisourheilun tukeminen? Vain 210 euroa, ja sillä sä pääset verkostoitumaan ja samalla tuet nuorisojääkiekkoa.
– Sori, mutta mä tuen mieluummin partiota, joten tällä kertaa en lähde mukaan.
– Okei, mutta kiitti ajastasi ja kiinnostuksesta!
– Kiitos sullekin!
Tämä oli jälleen puhelu, jossa myyjä puhui 80 % puhelusta ja asiakas 20 %. Heppu oli kyllä positiivinen ja sinnikäs, mutta joskus olisi kiva, jos myyjä yrittäisi kysellä asiakkaan tarpeista.
Olet ymmärtänyt asian hieman väärin. Ei puhelinmyyjän tarkoitus ole kysellä asiakkaan tarpeita. Jos niin tehtäisiin, ei yhtään tuotetta menisi kaupaksi. Puhelinmyyjä tuputtaa. Se on sen duuni.
Nuorisourheilua? Noilla kultaklubin sivuilla ei mainita mitään ja veikkaan rahojen menevän suoraan edustusjääkiekon kassaan.
Kiitos kommenteista!
Ehkä tosiaan olen turhan optimistinen puhelinmyyjien suhteen. Tarvekartoitus on yhtä kaukana puhelinmyynnistä kuin Tuksu uskottavuudesta.
Kultaklubin nettisivujen tiedot olivat aika suppeat. Puhelimessa sain tietää liittymisen hinnan, mutta nettisivuilla ei kerrota yhtään mitään. Aika moni paikallinen yritys on siitä huolimatta mukana. Minä en.
Entäpä jos:
1. Myyjä (siis toivoaksemme jääkiekon asiantuntijamyyjä) olisi oikeasti kuunnellut, että asiakkaasi ovat pääkaupunkiseudulla?
2. Myyjä olisi tarjonnut 4 ottelulippua ja auttanut järjestämään jonkilaisen asiakastilaisuuden esim. HPK-HIFK- tai HPK-Jokerit-peliin?
3. Kultaklubin muut markkinointimateriaalit olisivat olleet kunnossa?
Olisiko tilanne muuttunut? Olisit varmasti edelleen partion tukija, mutta olisitko saattanut harkita myös junnukiekkoa, kun hinta oikeasti hyödyllisestä paketista olisi ollut vain 210 €?
Muuten olen sitä mieltä, että kultaklubi on harhaanjohtava nimitys, sillä kärkisija palaa tietysti Keski-Suomen kehtoon Hippokselle.
Sun vinkeilläsi onnistumistodennäköisyys olisi ollut ainakin suurempi. Mä henkilökohtaisesti en jaksa katsoa kiekkoa, mutta joku muu pk-seudulla toimiva hämeenlinnalaisyrittäjä voisi hyvinkin tarttua tilaisuuteen.
Ja tähän loppuun nopea anekdootti valmennuksesta muutaman vuoden takaa:
Olin vetämässä Tampereella koulutusta, ja käytin eläinaiheista esimerkkiä kieliopista. En ajatellut yhtään, kun valitsin esimerkkielukaksi ilveksen.
Minä: Ilves on usein-
Takarivin mies keskeyttää: NO EI YHTÄÄN MITÄÄN!
Sen jälkeen olen pitänyt huolen, että Tampereella en puhu ilveksistä, Lahdessa pelikaaneista tai Oulussa kärpistä. Myös pelikorttiaiheiset esimerkit ovat pannassa.