Ei ole olemassa "huonoja päiviä". Toki on olemassa huonoja hetkiä, mutta kokonainen päivä ei mene koskaan pieleen.
Viime yöni ja tämä aamuni eivät menneet kovin hyvin:
Nukuin pätkittäin. Koira piti käyttää ulkona puoli yhdeltä ja neljältä, koska sillä oli vatsa sekaisin. Kuopus tuli sänkyyn viideltä ja vietti tunnin potkimalla kylkeäni.
Aamulla Hämeenlinnan taksikeskuksesta oli osa takseista pudonnut pois linjoilta. Taksin saapuminen kesti kolme kertaa niin kauan kuin yleensä, joten myöhästyin junasta. Seuraava juna oli kaksi tuntia myöhässä. Kolmas juna oli ajoissa, mutta se oli hidas taajamajuna.
Jouduin siis matkustamaan taajamajunassa eli karjavaunussa Helsinkiin. Matka-aika oli puolet pidempi, polvet kolisivat yhteen toisten matkustajien kanssa, enkä voinut tehdä läppärillä töitä, koska sähkövirtaa ei ollut. Tämäkin juna oli lopulta myöhässä. Jäin junasta Tikkurilassa, jossa oli pitkä taksijono. Taksin odotus pakkasessa kesti vartin.
Olin varannut aamuuni yli tunnin ylimääräistä aikaa, mutta silti myöhästyin koulutuksesta puolella tunnilla. Koulutustilassa datatykissä oli vikaa, joten kaikki näkyi pinkkinä.
Hetken aikaa kävi mielessä, että "tästä tulee väkisinkin huono päivä". Sitten havahduin.
Tosiasia on, että huonot hetket eivät ennusta seuraavien hetkien huonoutta.
Huono päivä on vain itse aiheutettu tai itse huonoksi tulkittu. Saatamme omalla murjotuksellamme laukaista lisää kurjia hetkiä kuten epäonnistuneita vuorovaikutustilanteita. Toisaalta saatamme unohtaa ne hyvät hetket ja nähdä vain huonot.
Todellisuus on juuri sellainen, kuin sen päättää itse kokea. Tähän mennessä päiväni on ollut oikein hyvä.