Avasimme maaliskuun lopussa kansalaisaloitteen otsikolla Suomi vapaaksi koronasta – tukahdutusstrategia, nyt! Sen kärkitavoitteena on saada arki pyörimään mahdollisimman pian. Keinoina ovat rokotukset, tehokas tukahdutus ja rajojen sulkeminen virukselta. Maahan pääsisi vain karanteenin kautta, ellei ole osoittaa rokotustodistusta tai negatiivista koronatestitulosta.
Aloitteen allekirjoittajina on kovia nimiä: ylilääkäreitä, professoreita ja yliopistotutkijoita.
Toki tukahdutusstrategia olisi ollut kätevintä toteuttaa jo vuosi sitten, kuten tehtiin Japanissa, Thaimaassa, Uudessa-Seelannissa ja Australiassa. Niissä maissa talous on lähtenyt elpymään ja arki pyörii normaalisti, kun virus pysäytetään rajalle.
Sen sijaan me olemme olleet limbossa jo yli vuoden ajan. Rajoituksia tulee ja menee, yritykset ajautuvat konkurssiin, mielenterveysongelmat lisääntyvät ja sote-velka kasvaa.
Nyt kun hallituksen hybridistrategiaa on testattu epäonnisesti jo vuoden ajan, voisimmeko vaihtaa toimivampaan?
Koronan voi tukahduttaa – usko asiantuntijoita, jos et usko minua.
Täällä Aasiassa on homma hoidettu tosi hyvin, elämä mm Taiwanissa on ’as usual’. Ainoastaan turistit puuttuvat, mistä toki on sekundääriset vaikutuksensa. Miten sitten homma erosi mm Suomen tapaan hoitaa asia, kertoo jo paljon.
Täällä oli jo aiemmista epidemioista otettu opiksi ja tehty kotiläksyt huolella ja plani valmiiksi. Kun tieto mahdollisesta viruksesta tuli tietoon, otettiin valmiiksi tehty suunnitelma heti käyttöön. Täällä ei myöskään politisoitu asiaa tai lähdetty juupas eipäs kinasteluun.
Kansalaisaloitteet ovat nimien keruun aloittamisesta laskettuna tainneet pyöriä usein sellaiset 1-2 vuotta eduskunnassa ennen kuin täysistunto on asian käsitellyt – ja taisi yksi kansalaisaloite taisi vanhentuakin eduskunnan vaihtumisen yhteydessä ilman, että eduskunta ehti sitä koskaan ratkaista. Jos kansalaisaloite kerää vaaditut 50 000 nimeä, eduskunta voi saada sen käsitellyksi jo vuonna 2022.
Koronan tukahduttaminen on onnistunut valtioissa, joissa yksilön vapauksia voidaan helposti rajoittaa – sekä joissain saarivaltioissa. Kiinassa on voitu sulkea kokonaisia kaupunkeja, ja Taiwanissakin seurata kännykkäliikennettä yksityisyyden suoja sivuuttaen, etsien korona-altistustilanteita kännyköiden sijaintitietoja hyödyntäen. Sellaisissa individualistisissa länsimaissa, jotka eivät ole saaria, tukahdutus ei ole toistaiseksi yrityksistä huolimattakaan tainnut onnistua juuri missään. Suomessa Koronavilkusta ei saa ulos kuin tiedon, että on kenties altistunut jossakin viimeisen 2 viikon sisällä. Se ei kerro, missä ja milloin altistus tapahtui – jonka tiedon jäljittäjät ovat voineet saada käyttöönsä joissainkin tukahduttamisessa onnistuneissa maissa. Suomessa tietosuoja on tärkeä asia.
Eduskunta käsittelee kiireellisiä korona-asioita jatkuvasti. Iso määrä allekirjoittajia on vahva signaali hallitukselle siitä, että tukahduttamisen kanssa pitää edetä nopeasti. Tämä on täysin mahdollista takoa maaliin – jos vain hallituksella riittää tahtoa.
Kaikissa kansalaisaloitteissa, jotka on toimitettu eduskuntaan, on ollut iso määrä allekirjoittajia. Alle 50 000 nimen kansalaisaloitteitahan eduskuntaan ei edes toimiteta. Sitten kun kansalaisaloitteiden nimien keruu on lopetettu, ne toimitetaan Digi- ja väestötietovirastolle. Tarkastus vie oman aikansa, ja kaikki muukin. Vertailun vuoksi voi nykyisen eduskunnan toimikaudelta katsoa esimerkiksi lentoveroaloitteen kulkua. Lentoveroa koskevan kansalaisaloitteen nimien keruu alkoi pian kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen 2.5.2019. Nimien keruu päättyi 2.11.2019. Eduskuntaan kansalaisaloite toimitettiin 12.2.2020. Aloite pääsi täysistuntoon 5.3.2020. Kaikki aloitteet esitellään ensin täysistunnossa, mistä vasta käytännössä aloitteen varsinainen käsittely eduskunnassa alkaa. Sieltä kukin asia lähetetään valmisteltavaksi yhteen tai useampaan valiokuntaan. Lentoveroaloitteen tapauksessa asian käsittely ohjattiin valtiovarainvaliokuntaan. Valtiovarainvaliokunnan verojaostossa asiaa käsiteltiin 10.3.2021 asiantuntijakuulemisia tehden. Valtiovarainvaliokunta ei ole saanut vieläkään asiasta mietintöä aikaan, ja ennen kuin asiasta on olemassa valiokunnassa hyväksytty mietintö, asia ei etene täysistunnon äänestettäväksi. Nyt on 2 vuotta kohta mennyt sen kansalaisaloitteen nimien keruun aloittamisesta, eikä silti vieläkään ole tietoa siitä, koska asia tulee etenemään äänestettäväksi eduskunnan täysistuntoon. Valtionvarainvaliokunnan verojaosto ei ole edes ollut erityisemmin tukossa koronatilanteen takia, toisin kuin esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunta, vaan veromuutoksia on ollut sen käsiteltävänä oikeastaan poikkeuksellisen vähän, kun nykyinen hallitus ei ole kovin monia veromuutoksia edes esittänyt kautensa aikana. Eli koronatilanteesta kansalaisaloitteen käsittelyn hitaus ei ainakaan suoranaisesti ole esimerkiksi lentoveroaloitteen kohdalla edes johtunut.
Hallituksen tahdosta kansalaisaloitteiden etenemisvauhdit eivät ole juurikaan kiinni, koska hallituksella ei ole mitään erityistä roolia kansalaisaloitteiden käsittelyssä. Lähinnä hallituksen vaikutusmahdollisuus liittyy siihen, että se voi pyytää valiokuntien puheenjohtajia järjestämään omille kiireellisille aloitteilleen etusijaa käsittelyjärjestyksessä – mikä voi sitten hidastaa kansalaisaloitteiden käsittelyä. Yleisin lakialoite on nimeltään hallituksen esitys eduskunnalle. Hallitus vastaa niiden valmistelusta, ja valiokunnissa hallitus vie näitä esityksiä läpi, ja äänestää sitten vielä täysistunnossa niiden puolesta. Kansalaisaloitteet eivät ole hallituksen esityksiä, vaan kansalaisten tekemiä aloitteita. Hallitus ei vastaa niiden valmistelusta eikä niiden käsittelystäkään. Eduskunta käsittelee kansalaisaloitteet parlamentaarisesti ilman hallitus-oppositio -asetelmia.
On hyvä, että Suomeen on luotu sellainen kansalaisvaikuttamisen kanava kuin kansalaisaloitteet. Mutta nopeiden muutosten tekemiseen sitä järjestelmää ei ole luotu. Ne ovat niitä aloitteita, joiden nopeaa prosessointia ei eduskunnassa hallitus ei aja, koska hallitus ei vastaa niistä esityksistä.
Ehkä ilmaisin itseäni hieman epäselvästi. Kertaan vielä:
1) Normaalisti kansalaisaloitejärjestelmä on ilman muuta hidas. Nyt kyse ei olekaan normaalista prosessista.
2) Kiireellisessä keississä 50 000 allekirjoitusta on tärkeä viesti, jonka huomioi sekä media että suuri yleisö.
3) Niinpä 50 000 allekirjoittajaa tukahdutusaloitteelle on asia, joka hallituksen on pakko ottaa huomioon.
4) Julkisella paineella voi vaikuttaa hallituksen toimintaan. Hallitus voi itse muuttaa strategiaansa ja siirtyä tukahdutusmalliin.
> 2) Kiireellisessä keississä 50 000 allekirjoitusta on tärkeä viesti, jonka huomioi sekä media että suuri yleisö.
Kansalaisaloitteen tekijöillä on suhteuttamisen ongelma. Oman tai kannattamansa aloitteen tärkeys nähdään totta kai erittäin tärkeäksi. Läheskään kaikki eivät ymmärrä sitä että 50 000 asiaa kannattavaa ihmistä ei ole sama kuin koko n. 5 miljoonainen suomen kansa! Asiaa ei paljonkaan auta jos kannattajanimien määrä tuplaantuu tai triplaantuu.
Toki usein on niin että kannattaja-allekirjoittajissa on vain kaikkein aktiivisimmat ja muitakin asiaa kannattavia on lähes aina jotka kuitenkin jättävät syystä tai toisesta antamasta kannatuskuittaustaan?
Mutta on myös niin että suurin osa kansasta ei välttämättä edes kannata jotain tiettyä aloitetta vaikka se saisi 100 000 allekirjoitusta ja pääsisi eduskunnan käsittelyyn. Eduskunnan pitäisi kuitenkin punnita sekin ja arvioida tarpeellisuus. Aloitteethan ovat usein nimenomaan jonkinlaisia ”hihasta nykäisyjä” että oletteko edes kuulleet tästä.
Hitauteen auttaa jos saa jonkun eduskunnasta ajamaan aloitteen asiaa, vielä parempi jos on hallituspuolueista.
Vielä parempi jos allekirjoittaneita useita satojatuhansia – se herättää huomion niin mediassa kuin eduskunnassa koska se on jo TODELLA merkittävä määrä äänestäjiä. Ja asia saa sekä oppositio- että hallituspuolueet varpailleen niin että se ohjataan asialistojen kärkeen?
Olen itsekin tehnyt yhden aloitteen tuohon viralliselle aloitesivustolle jonka nimienkeruun aikana pohdiskelin näitä aloitteen läpimeno mahdollisuuksia. Juu ei, ei se saanut median huomiota eikä monen monta (n. 100?) allekirjoitustakaan. 😉
Itse kommentoin jo joskus vuosi sitten koronan rajoitustoimista suurinpiirtein näin: ”fysiikan esimerkkien mukaan häiriön lähde on helpointa ja edullisinta pysäyttää mahdollisimman lähellä häiriön alkulähdettä. Toimii esim. kaikenlaisen säteilyn kohdalla”.
Suomen rajat ei ole koronan alkupiste mutta meiltä katsoen mahdollisimman lähellä alkupistettä.
Sen verran hallituksen puolustukseksi/selitykseksi että se on melko monen poliittisen puolueen ryhmä ja ainakin yhdellä tai muutamalla niistä on hyvinkin erilainen tavoite muihin nähden alunperinkin.
Valmis lainsäädäntö ei ole sopinut tämänkaltaisen pandemian käsittelyyn. Ja koko ajan on niitä ”lääketieteen-asiantuntijoita” riittänyt äänessä joka ikisessä mediassa ja joista ei ole ollut monikaan mitään pandemia asiantuntijoita.
Oppositio on veivannut ja jarrutellut asioita myös niinkuin tässä ei olisi mitään pandemiaa ollenkaan. Yksi maskipelle vielä erikseen.
Ainoastaan pieni, kuukauden välirauha taisi olla?