Oman asian ajamiseen on tullut uusi, upea keino: kannattaa brändätä itsensä sorrettujen vähemmistöjen puolustajaksi, vaikka kyseinen vähemmistö liittyisi asiaan vain löyhästi tai ehkä ei ollenkaan.
Ensin asialla oli Hesari, joka käytti keppihevosenaan cp-vammaista. Jutun otsikko ja pääkuva olivat tarkoituksellisesti kurjuudella mässäileviä, eikä jutussa mainittu lainkaan sitä näkökulmaa, että Hesarilla on oma lehmä ojassa.
Mutta Hesarin toiminta oli vielä pientä.
Seuraavaksi asialla oli Talvi Digital, joka ratsasti keskosen kuvalla ja väitti, että Yle-vero on suoraan poissa keskoskaapeista.
(Alkuperäinen kuvakaappaus on Sami Kuuselan. Talvi Digital nimittäin poisti kuvansa tajuttuaan, että nyt taisi lentää lantaa lapaan.)
Tämähän on huikeaa markkinointia. Otan heti opikseni tästä kätevästä trendistä ja luon EOT-blogille mainoksen.
Kyllä tämä kääntää karskeimmankin kriitikon puolelleni.
Seurasin Talvi Digital -katastrofia tänään kauhulla ja ensimmäinen ajatus oli, että tämä on silkkaa EOT-kamaa. Mukava olla oikeassa.
Aaargh, mä olen liian läpinäkyvä!
Tästä sattui tulemaan niin muheva jatkumo, kun olin juuri ottanut talteen tuon kuvakaappauksen Hesarin sivuilta. Olikohan Talvi Digital saanut inspiraationsa tuosta Hesarin artikkelista?
*poistaa vimmatusti kirjanmerkkejä* EOT-kulttia kunnioittaen, eläköön kyytöt! 🙂
Hyvähyvä! Jokaista kirjanmerkkiä kohden pelastuu yksi surullinen kyyttö.
Mielenkiintoista, että Talvi Digital on kuitenkin tehnyt Ylelle tuotantoja: http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=167851&culture=fi-FI
Jotenkin minusta tuntuu, ettei Yle tilaa tämän jälkeen Talvi Digitalilta enää yhtään mitään. On suorastaan pelottavaa katsella, kuinka Talvi sahaa itseltään oksaa ahterin alta iloisesti vihellellen.
Hesarin juttu oli monin tavoin kovin typerä. Minä tosin jäin lähinnä naureskelemaan melko perusteetonta väitettä siitä, ettei sokea CP-vammainen pysty katsomaan televisiota tai kuuntelemaan radiota. Kumpikaan vammoista kun ei kyseistä toimintaa estä (okei, kirjaimellisen katsomisen estää juu, mutta voi sitä televisiota kuunnellakin). Jutun CP-vammaisesta jäi myös kovin jälkeenjäänyt kuva, vaikka kyseinen vamma ei vaikuta (kuten ei sokeuskaan) älykkyysosamäärään. Kommunikointikykyyn voi vaikuttaakin ja ehkä siksi Hesarin toimittajalla ei ollut kiinnostusta tai jaksamista saada jutussa hyväksikäytetyltä vammaiselta itseltään mitään kommenttia aiheeseen.
Ronja, osuva tiivistys Hesarin näkökulman köyhyydestä. CP-vammainen haluttiin kuvata Yle-veron uhrina, joten faktat valittiin sen mukaan.
Hesarin artikkeli oli tehty alta riman, mutta toimittajan kannalta oli onni, että Talvi Digital mokasi vielä pahemmin.
Ylen roolista mediassa voi ja saa olla montaa mieltä. Onhan totta, että ilman Yleä kapitalistisessa mielessä olisi terve kilpailu. Ja toisella katsantokannalla vaikka BBC saa verovaroilla loistavaa tuotantoa ja kuten ylekin, asettaa riman muille tekijöille korkealle. Voisihan Yle olla se harmaa kanava ja jollain lailla täyttää sen tilan joka kaupallisilta toimijoilta jää täyttämättä. Meillä nyt on valittu näin ja tilanne on mielestäni keskimäärin varsin hyvä.
Perusteltu kritiikki on vaikeaa, jostain syystä valtaosalla perustelut ontuvat. Ja jos sen oman puujalkansa sahaa, ontuu vielä enemmän.
Tuo keskosjuttu saa vielä uuden kulman kun lukee tämän: http://fifi.voima.fi/artikkeli/2013/huhtikuu/keskosilla-ylea-vastaan.
En muista kenen twitterissä oli, mutta osuvasti kommentoitiin, että ”huhujen mukaan valtio oli ostamassa Suomelle takaisin Vanhat Hyvät Ajat ja Talvisodan Hengen mutta Ylen tanssiohjelma esti sen.”
Ville, minullakin on Yle-veroon hieman kahtiajakoinen suhtautuminen, mutta loppujen lopuksi pidän veroa kuitenkin hyvänä juttuna.
Itse asiassa se, että Hesari ja Talvi Digital ajavat omaa asiaansa keskosilla ja cp-vammaisilla, saa minut kääntymään entistä enemmän Yle-veron kannattajaksi. Vähemmistöillä ratsastaminen aiheuttaa käänteisvaikutuksen.
Btw, hyvän kommentin olit löytänyt Twitteristä. 😀
Terve,
eihän se HS:n juttu mahdottoman hyvin harkittu ollut, mutta helposti missataan siitä yksi olennainen pointti: jutun cp-vammainen ei maksa muita veroja lainkaan pienten tulojensa takia, mutta Yle-verolta hän ei välty. Ei välttyisi, vaikka olisi täysin sokea ja kuuro. Se on kiistatta kohtuutonta. Ongelma ei kovin monen kohdalle satu, ei, mutta on se silti kohtuutonta.
BBC, johon Ville H viittasi, ei toimi verorahoilla vaan lupamaksuvaroilla. Jos joku ei televisiota katso missään muodossa (ei edes leffoja dvd:ltä tai kännykästä), hänen ei tarvitse lupaa maksaa. Niinhän se oli meilläkin ennen, mutta halukkuus maksaa putosi niin alas, että piti säätää vero.
Kun toimitaan verorahoilla kilpaillussa ympäristössä, on oltava äärimmäisen suora ja reilu toiminnassaan ja kunnioitettava myös toisten mahdollisuuksia toimia. Se, mikä sanomalehdistöä etenkin nyppii, on Yle.:n satsaukset verkkoon. On hankala yrittää pystytellä maksuportteja omalle verkkopalvelulle, kun toinen vieressä tarjoaa verorahoilla maksettua palvelua ilmaiseksi.
Tilannetta vaikeuttaa se, että lehtitilauksille säädettiin arvonlisävero, joka nyt on 10 prosenttia. Lehtien verkkopalvelussa alv on 24 prosenttia. Se ei tietenkään ole Ylen syy.
Alv ja Yle-vero heikentävät lehdistön asemaa niin paljon, että jotkut lehdet taatusti kippaavat. Monet joutuvat karsimaan kulujaan voimakkaasti. Se tarkoittaa irtisanomisia myös toimituksissa. Sitten on vain löydettävä uusia keinoja vaalia laatua, kun resurssit ovat entistä tiukemmalla.
Reijo, kiitos kommentista! Ymmärrän hyvin sen, että kaupalliset mediat kritisoivat Yle-veroa. Ymmärrän myös sen, että verossa olisi voinut olla isompikin alarajahuojennus.
Siksi otinkin esille vain tuon Hesarin metodin. Rimanalitus se oli, ja juttu söi enemmän uskottavuutta Hesarilta kuin Yle-verolta.
Aikamoista kitinää lehdiltä. Haluatteko seuraavaksi pystyttää maksumuurin myös siihen BBC:n eteen, etteivät ihmiset lukisi niitä tai muita uutisia?
YLE saa ja sen pitääkin panostaa verkkoon. Oikeat sisältöön panostavat lehdet pärjäävät kyllä. Vertaus ontuu muutenkin, kun hesari pystytti meidän tilaajien rahoilla uutisstudion Nelosen uutisille. En halua tukea hesarin tilausmaksuillani tv-toimintaa.
Tiedon jakelukanava ei ratkaise voittajia tässä pelissä. Huono kanava tai kanavien puute voi kyllä karsia yleisöä ja olla sitä kautta este menestykselle, mutta tärkeintä olisi tuottaa hyödyllistä sisältöä. Sitä taidetaan kutsua journalismiksi. Lehdistötiedotteiden kopiointi tai saman sisällön kierrättäminen Talentumin tapaan viikkotolkulla vuorotellen eri medioissa ei sitä ole. Se itse asiassa heikentää laatumielikuvaa. Arvaa tekeekö mieli tilata lehti sen jälkeen?