Porsaanreikien etsiminen on joittenkin harrastus. Itsekin nautin siitä, että keksin nokkelan keinon, jolla tehtäisiin jokin rikos tai huijaus.
Tästä eteenpäin meitä onkin sitten kahta sorttia:
A) minun kaltaisiani, jotka vain huvittelevat ajatuksella. Jotkut meistä tosin kirjoittavat dekkareita ja jakavat ajatuksensa muillekin.
B) niitä, jotka haluavat testata ajatuksensa käytännössä. Oletuksena on, että jos sen pystyy tekemään, se kannattaa tehdä.
Kuulin takavuosina vinkin siitä, miten ei-palautuspullosta saa pantin: piti jättää korkki löysälle, jotta kone luulee pulloa korkeammaksi. En koskaan kokeillut, mutta eräs tuttuni käytti tätä keinoa aina. Koska sen pystyy tekemään, sen saa tehdä.
Jotkut kuulemma pistävät marketissa pussiin kotimaisia tomaatteja mutta punnitsevat ne ulkomaisina. Koska sen pystyy tekemään, sen saa tehdä.
Porsaanreikien löytäminen on ikään kuin älyllinen haaste. Hah-haa, näin huijaan parkkimittaria! Hih-hih, pystynpäs jättämään marketin panttikärryt tänne parkkipaikalle, eikä tarvitse viedä niitä takaisin katokseen! Kjäh-kjäh, kun jättää loppulaskusta maksamatta euron, yritys ei peri sitä kuitenkaan!
Osallistun tänään koulutukseen, jossa käsitellään työelämän eri sopimuksia ja lainsäädäntöä. Yllättävän moni osallistujien kysymyksistä on tämänsuuntaisia:
– Voinko maksaa lapselleni palkkaa tonnin per päivä?
– Voinko laittaa vanhan työntekijän uusiin tehtäviin, aloittaa hänelle uuden koeajan ja sitten irtisanoa tyypin helpommin?
– Saanko kirjoittaa työsopimukseen, että koeaika on kolme vuotta?
Tällaisista kysymyksistä minulle nousee hiuksiin henkinen nuttura ja sormeni kohoaa soosoo-asentoon. Missä on moraali? Onko muka oikein tehdä kaikkea sitä, minkä laki sallii? Jotkut eivät ymmärrä, että vaikka ylittäisi jonkin sortin älyllisen haasteen ja tienaisi rahaa, ei silti kannata ylittää eettisiä rajoja.
Internetissä on luonnollisesti aivan samanlaisia ihmisiä kuin kasvokkaismaailmassakin, joten porsaanreiän kaivelijoita löytyy myös verkosta.
Koska voin luoda Facebookiin tilin Riitta Väisäsen nimellä, teen sen ilman muuta.
Koska pystyn laittamaan matkaan virusvaroitukselta vaikuttavan huijausmeilin, teen sen ilman muuta.
Koska kykenen solvaamaan ihmisiä nasevasti ja anonyymisti, teen senkin ilman muuta.
Onko se silti viisasta – saati oikein?
Katleena: Etiikasta on syytä puhua, kiitos että otat teeman esille. Tilaisuus tekee joskus varkaan ja varas näkee tilaisuuden. Jos jotakin eri erikseen kielletä, voi muka venyttää toimintansa rajoja. Etiikkaa ja moraalia pohtii Ann Heberlein kirjassaan Se ei ollut minun syyni.
Jos oletamme, että kaikki se on sallittua, mikä ei ole erikseen kiellettyä, tilaamme itsellemme amerikkalaismallisen yhteiskunnan, missä ohjekirjat ovat pieniä "romaaneja" ja yleisin ammatti asianajaja.
Tialle kiitos kirjavinkistä! Täytyy joskus perehtyä teokseen.Parrakas, olen samaa mieltä siitä, että säännöt ja ohjekirjat tuppaavat paisumaan juuri näiden ohjeidenvenyttäjien ja porsaanreiänkaivajien takia. Kuitenkin olisi helpompaa vain kuunnella omaatuntoaan eikä etsiä teoilleen selityksiä siitä, mikä lakikirjan mukaan sattui juuri ja juuri olemaan laillista.
Hei, olen seurannut blogiasi jonkin aikaa ja blogifanaattisena bloginpitäjänä valitsin sinut yhdeksi kohteeksi Blogisuosituksissani. Check it out: http://www.tanapaivana.com/?p=451