Viimeistelen paraikaa seuraavaa kirjaani. Nimike on Kiinan aivosota länttä vastaan, ja kustantajana on Docendo. Kirja ilmestyy ensi syksynä.
Kirjassa listaan kasapäin Kiinan metodeja, toimintatapoja ja teknologisia ratkaisuja, joita se hyödyntää osana aivosotaa. Kuvailen niiden seurauksia ja pyrin myös löytämään niille torjumis- ja puolustautumiskeinoja.
Kiinan keinovalikoima on niin laaja ja pirullinen, että rustasin sitä varten kuvan. Tätä en ehkä lisää kirjaan, koska se on mahdoton hahmotettava äänikirjan kuuntelijalle, mutta onpahan täällä tallessa.
Osa Kiinan keinoista solahtaa helposti infosodan, aidosodan tai kybersodan kategorioihin, mutta moni yhdistää useampaa toimintakenttää eli domainia.
Harva Kiinan keinoista on sinänsä laiton. Me lännessä käytämme innoissamme kiinalaisia tuotteita ja sovelluksia, jotka samaan aikaan ovat vakoilukoneita, addiktiokurimuksia, mielenterveyden horjuttajia ja disinfon kylväjiä.
Mutta ei se meitä haittaa, koska ne ovat myös halpoja, helppoja, hauskoja ja hyödyllisiä.
Troijan hevonen on raahattu keskelle toria.
Se kuuluisa Keltainen Vaara on täällä taas, mutta nyt se tekee sen mihin Attila, Tšingis-kaani, Timur Lenk ja kumppanit eivät pystyneet.
Mikäpä on tehdessä, kun tällä kertaa kukaan ei vastusta.
Juuri näin.
Venäjä ryskää, ja siksi meidän huomiomme menee aina siihen. Sen sijaan Kiina hivuttautuu, eikä kukaan välitä.
Ei edes huomaa:
länsimainen kvartaali on neljännesvuosi, kiinalainen neljännesvuosisata.
Moskoviitit sen sijaan tietävät tämän, ja potevat ahdistusta tietäen Kiinan odottelevan hötkyilemättä Siperian putoamista kypsänä hedelmänä kämmenelleen.
Ukrainan sota sen kun nopeuttaa tätä kehitystä.
Siis missä vaiheessa maabrändityöstä tai tiedustelusta tulee sotaa? Miten tämä poikkeaa minkä tahansa (suur)vallan toiminnasta – paitsi tuloksellisuutensa osalta?
Hyviä kysymyksiä!
Mä käytän Kiinan omia termejä. Siellä puhutaan kognitiivisesta sodankäynnistä ja ”brain warista”.
Jokainen valtio käyttää ilman muuta metodeja, jotka voi sijoittaa johonkin noista ympyröistä. Tyhjiä ympyröitä ei ole missään. Iso ero syntyy siitä, mitä ympyröihin kuuluu ja onko ympyröissä enemmän tiedustelevia, puolustuksellisia vai hyökkääviä toimintatapoja tai työkaluja. (Kiinalla on paljon hyökkääviä metodeja.)
Kiinalla tavat ja työkalut ovat myös sikäli pirullisempia, että siellä kommunistisella puolueella on täysi valta tehdä mitä tahansa valtion edun eteen – huolimatta moraalista, demokratiasta tai kansalaisyhteiskunnasta. Lisäksi esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Euroopassa valtion päätäntävalta eri ulotu yritysten sisälle, mutta Kiinassa ulottuu. Kiinassa strategiset alat kuten media, pankit, infra ja raaka-aineet ovat valtion kontrollin alla. Lisäksi Kiinan tiedustelulaki sallii merkittävät oikeudet viranomaisille.
Jos siis tekisin Yhdysvalloista samanlaisen Vennin diagrammin, se näyttäisi tosi erilaiselta. Heillä ei ole mun käsittääkseni mitään valtion ohjattavissa olevaa työkalua, joka tekisi samaa kuin Tiktok tai Deepseek.