Olen saanut kustannussopimuksen eräästä tietokirjasta, ja enää on vain yksi mutta.
Se kirja pitäisi kirjoittaa.
Niinpä tein jääkaapin oveen hienon tavoitetaulun välipalkintoineen. Tästä kelpaa katsoa, miten homma etenee. Olen tosin ottanut varaslähdön: aikataulutin kaikki sata sivua huhtikuulle, mutta olen jo saanut aikaiseksi 18 sivua. Tämä ehkä antaa hieman pelivaraa projektin loppupäässä.
Tein aikataulutuksen niin, että sivuja syntyy vähemmän huhtikuun lopulla. Aluksi ajatuksia nimittäin virtaa solkenaan, mutta loppuvaiheessa täytyy tehdä enemmän vanhan tekstin muokkausta ja jäsentelytyötä.
Kirjasin tietenkin ylös myös välipalkinnot, sillä mitä olisi kirjoittaminen ilman niitä. Klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin näet palkintoni.
Nytpä tempun teit. Otat nimittäin henkilökohtaisen riskin kirjasi valmistumisen suhteen julkistamalla tavoitteesi ja aikataulusi. Siltä varalta että aikataulusi venyy osa lukijoistasi keräilee jo pikkukiviä joilla sinua voi viskellä. Loput jännäävät että miten Konsultin mahtaa käydä.Pikku vähemmistö on sitä mieltä että projektisi onnistuu suunnittelemasi aikataulun mukaan. Onhan siinä kaikki onnistumisen elementit:- selkeä tavoite- selkeä aikataulu- henkilökohtainen panos- muistilappu ja seuranta näkyvällä paikalla- pikkuporkkanat sopivin väleinLisään tuohon vielä yhden panoksen: jos aikataulusi pettää tarjoat minulle pizzan. Otatko haasteen vastaan?
Kyösti, kiitos kommentista ja haasteesta!Itsekin puntaroin jonkin aikaa, pitäisikö aikataulu jättää julkaisematta. Päätin silti pukata sen verkkoon, sillä pienikin julkisuus on parempi patistaja kuin yksityinen itsepiiskaus.Tarjoan ilman muuta italialaisen päällystetyn lätyn täällä Hämeenlinnassa, jos aikataulu pettää. Pitäähän tällainen haaste ottaa vastaan.Sen verran luotan kuitenkin aikatauluuni, että en tee vielä pöytävarausta. :)Palaan aiheeseen huhtikuun alun postauksella, kunhan olen ryhtynyt kirjoitustyöhön.
Yksinäisyydessä on itseään turha ruoskia, siitä saa vaan päänsärkyä. Julkinen ruoskinta tarjoaa ainakin yleisölle nähtävää.Sijoitus jossa ei ole riskiä ei yleensä johda tuloksiin. Henkilökohtainen riski on aina paras kannustin. Tässä tapauksessa riski on siinä että menetät maineesi kirjailijana ja siinä että joudut ruoskimaan itseäsi yhdessä kustantajasi kanssa. Maineen menetys on se pahempi asia, eikö vaan?Popinossa on muuten kaupungin parhaat pizzat…Kun alat saada tuloksia merkkaa saavutuksesi jääkaapin oveen ja ota siitä kuva tänne blogiisi. Siinä on sinulle kannustinta kerrakseen ja me tirkistelijät näemme miten homma etenee.Työn iloa.
Pyydät tuolla blogin ylälaidassa kommentteja. Mukava blogi.
Pekka, kiitos palautteesta!Kyösti, Popinossa on tosiaan kaupungin parhaat pitsat, joskin palvelu on yrmeän ja totisen väliltä.Otan kuvia tavoitetaulusta heti huhtikuussa, niin kaikki näkevät, missä mennään.
Spottasin tuolta palkintolistalta Hanwag Alaska vaelluskengät. Hanwag Banks GTX on ainakin täyttänyt tehtävänsä todella hyvin 😉
Säästämisblogi, kiitos vinkistä! Testaan myös Banksit, kun aika tulee.
Tästä projektistasi ja sen tavoitetaulukosta mainitsin blogissani, http://www.designthinking.fi/2010/01/tavoitteen-saavuttaminen-on-luovankin.html
Kiitokset! Käynpä katsomassa. 🙂