Laaditko kyselyä, testiä tai koetta? Oletko virittänyt vastaajalle ansan?

Katleena Kortesuo

Yhteiskunnassamme laaditaan jatkuvasti erilaisia monivalintakokeita. On koulutehtävää, tietokilpailua, tulityökorttia, hygieniapassia ja ajokortin kirjallista koetta.

Meillä julkaistaan myös paljon kyselyitä. On vaaligallupia, mielipidekyselyä, someäänestystä ja asiakastyytyväisyystutkimusta.

Ongelmana on, että joskus kysymykset ja väittämät on laadittu epäselvästi. Tällöin koululainen vastaa kokeessa vahingossa väärin, vaikka hän tietää oikean vastauksen. Kansalainen rastittaa mielipidekyselyyn väärän näkemyksen, vaikka hänen piti merkitä toisin.

Näiden vahinkovastausten syy ei ole vastaajassa, vaan testin tai kyselyn laatijassa. Hän on unohtanut tärkeän säännön:

Käytä kysymyksissä ja väittämissä vain myönteistä muotoa.

Sen sijaan kieltomuodot ja negaatiot tuottavat ongelmia. Seuraavat rakenteet ovat vaarallisia kyselyissä:

  • kieltoverbit ei ja älä
  • merkitykseltään kielteiset verbit ja verbiliitot kuten olla olematta tai jättää tekemättä
  • vastakohtarakenteet kuten vastakohta, negaatio ja joukkoon kuulumaton
  • virhettä merkitsevät sanat kuten virheellinen, epätosi ja väärä.

Tavoitteena ei ole mikään yltiöpositiivinen halipusikieli, vaan kysymys on selkeydestä. Kielteiset ilmaisut hidastavat lukemista ja vaikeuttavat ymmärtämistä. Niiden takia vastaaja saattaa antaa väärän vastauksen, vaikka hän tietäisi oikean. Hän myös saattaa rastittaa mielipiteekseen eri kannan kuin mitä hän todellisuudessa halusi sanoa.

Tein tästä ilmiöstä esimerkkikyselyn Twitteriin. Kysyin samaa asiaa ensin vaikealla tavalla ja sitten selkeällä tavalla.

Onko olematta epätotuuden vastakohta, että leijona ei ole kissaeläimiin kuulumattomuuden ulkopuolella?

Verrokkikysymys oli tietenkin helpompi:

Onko leijona kissaeläin?

Molemmissa kysyttiin samaa asiaa, ja molempien oikea vastaus on kyllä. Silti ylipitkä kieltomuotojen ja vastakohtien ketju sekoitti vastaajien ajattelun: epäselvä kysymys tuotti paljon enemmän vääriä veikkauksia.

Jos siis laadit koetta tai kyselyä, älä koskaan mittaa kenenkään tietämystä kieltomuotojen ja vastakohtien avulla. Muuten päädyt jakamaan turhia nelosia arvosanoiksi tai saat mielipidetiedusteluusi väärät tulokset.

Alla on näyte hankalasta kysymyksestä, joka on peräisin lukion biologian kokeesta. On intuitiivisesti hassua rastittaa faktisesti väärä vastaus oikeaksi – ja silloin on iso riski siihen, että opiskelijan koe menee pieleen. Kokeen laatijan pitäisi osata kysyä, mikä väittämistä on oikein ja keksiä sen rinnalle kolme väärää vaihtoehtoa.

Mikä väittämistä on väärin? a) Abioottista typen sidontaa tapahtuu salaman iskussa. b) Kasvit pystyvät käyttämään nitriittiä. c) Denitrifikaatiossa nitraatti muuttuu typpikaasuksi. d) Syanobakteerit pystyvät sitomaan typpikaasua ilmasta.

Joulun kunniaksi annan jokaiselle kyselyiden laatijalle kolme kultaista vinkkiä:

  1. Pyydä vastaajaa rastittamaan monivalinnasta oikea väittämä, ei virheellistä väittämää. On nimittäin epäintuitiivista ja epäloogista, että virheellinen väite on oikea vastaus ja totuudenmukainen väite onkin väärä vastaus.
  2. Varo erityisesti tuplakieltoja kuten ei ole väärin tai ei ole huono. Niiden kohdalla vastaaja joutuu erikseen tulkitsemaan, että kyse on oikeasta ja hyvästä. Vasta sitten hän pääsee antamaan vastauksensa.
  3. Jos vastaajan pitää ottaa kantaa väittämään, väittämän pitää olla myönteisessä muodossa. Me jokainen osaamme vastata myönteisesti väittämään ”leijona on kissaeläin”. Sen sijaan jos väittämä kuuluu ”leijona ei ole kissaeläin”, vastaaja joutuu rakentamaan päässään tuplakiellon, koska hänen pitää vastata kieltävästi virheelliseen väittämään.

PS. Suomalaisista lähes 10 prosenttia painii lukivaikeuksien kanssa. On kohtuutonta, jos heidän arkeaan vaikeutetaan epäselvillä kyselyillä. Kokeiden ja kyselyiden tehtävänä on mitata asiasisältöä, ei virheetöntä lukutaitoa.

7 kommenttia

  1. Verenluovutuksen terveyskyselyssä tätä hyödynnetään taitavasti. ”Olen tietoinen, että päihtyneenä ei saa luovuttaa.” Kyllä/ei.

    Karsii varmaan tehokkaasti pienessä sievässä luovuttamaan pyrkivät.

    1. 😀

      ”Ei ole olematta totuuden vastakohta, ettei minulla ole sukupuolitautia.” Kyllä vai ei?

  2. Aahahaa, täällä on loistava esimerkki tarkoituksellisesta harhauttamisesta: https://twitter.com/riccardomc/status/1558790286964310018

    Katso tviitissä olevaa ensimmäistä vastausvaihtoehtoa, joka on rakennettu poikkeuksellisen ikävästi:

    ”I don’t want to receive any SPAM emails, push notifications or SMS. Treatwell will only send you exclusive deals, inspiration and relevant marketing. You can opt-out of receiving these at any time in your account settings or directly from the marketing notification.”

    Vastaaja tietenkin ruksaa kohdan, koska ei halua spämmiä, mutta kyse onkin ”laadukkaista tarjouksista”, joita rastittajalle alkaa saapua.

    Kiitos linkkivinkistä Aapo Puskalalle!

  3. Loistavaa on se, että samalla annoit kouluesimerkin poliitikkojen normaalista viestinnästä.

    1. Pelottavaa mutta totta.

      Jos mä lähtisin politiikkaan, mun vaaliteesi olisi ”Meidän ei pidä olla luulematta, etteikö meidän pitäisi olla taloudellisesti tarkkoja”. Tätä toistelisin joka paikassa määrätietoisesti ja päättäväisesti. Yksikään äänestäjä ei tajuaisi, olenko leikkauksia vastaan vai niiden puolesta, mutta esiintymiseni olisi äärimmäisen vakuuttavaa.

        1. Olisin Matti R. painanut [like] kommentillesi, mutta en voinut, kun se puuttuu.

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.