Laaditko kyselyä, testiä tai koetta? Oletko virittänyt vastaajalle ansan?

Yhteiskunnassamme laaditaan jatkuvasti erilaisia monivalintakokeita. On koulutehtävää, tietokilpailua, tulityökorttia, hygieniapassia ja ajokortin kirjallista koetta.

Meillä julkaistaan myös paljon kyselyitä. On vaaligallupia, mielipidekyselyä, someäänestystä ja asiakastyytyväisyystutkimusta.

Ongelmana on, että joskus kysymykset ja väittämät on laadittu epäselvästi. Tällöin koululainen vastaa kokeessa vahingossa väärin, vaikka hän tietää oikean vastauksen. Kansalainen rastittaa mielipidekyselyyn väärän näkemyksen, vaikka hänen piti merkitä toisin.

Näiden vahinkovastausten syy ei ole vastaajassa, vaan testin tai kyselyn laatijassa. Hän on unohtanut tärkeän säännön:

Käytä kysymyksissä ja väittämissä vain myönteistä muotoa.

Sen sijaan kieltomuodot ja negaatiot tuottavat ongelmia. Seuraavat rakenteet ovat vaarallisia kyselyissä:

• kieltoverbit ei ja älä
• merkitykseltään kielteiset verbit ja verbiliitot kuten olla olematta tai jättää tekemättä
• vastakohtarakenteet kuten vastakohta, negaatio ja joukkoon kuulumaton
• virhettä merkitsevät sanat kuten virheellinen, epätosi ja väärä.

Tavoitteena ei ole mikään yltiöpositiivinen halipusikieli, vaan kysymys on selkeydestä. Kielteiset ilmaisut hidastavat lukemista ja vaikeuttavat ymmärtämistä. Niiden takia vastaaja saattaa antaa väärän vastauksen, vaikka hän tietäisi oikean. Hän myös saattaa rastittaa mielipiteekseen eri kannan kuin mitä hän todellisuudessa halusi sanoa.

Tein tästä ilmiöstä esimerkkikyselyn Twitteriin. Kysyin samaa asiaa ensin vaikealla tavalla ja sitten selkeällä tavalla.

Verrokkikysymys oli tietenkin helpompi:

Molemmissa kysyttiin samaa asiaa, ja molempien oikea vastaus on kyllä. Silti ylipitkä kieltomuotojen ja vastakohtien ketju sekoitti vastaajien ajattelun: epäselvä kysymys tuotti paljon enemmän vääriä veikkauksia.

Jos siis laadit koetta tai kyselyä, älä koskaan mittaa kenenkään tietämystä kieltomuotojen ja vastakohtien avulla. Muuten päädyt jakamaan turhia nelosia arvosanoiksi tai saat mielipidetiedusteluusi väärät tulokset.

Alla on näyte hankalasta kysymyksestä, joka on peräisin lukion biologian kokeesta. On intuitiivisesti hassua rastittaa faktisesti väärä vastaus oikeaksi – ja silloin on iso riski siihen, että opiskelijan koe menee pieleen. Kokeen laatijan pitäisi osata kysyä, mikä väittämistä on oikein ja keksiä sen rinnalle kolme väärää vaihtoehtoa.

Joulun kunniaksi annan jokaiselle kyselyiden laatijalle kolme kultaista vinkkiä:

1. Pyydä vastaajaa rastittamaan monivalinnasta oikea väittämä, ei virheellistä väittämää. On nimittäin epäintuitiivista ja epäloogista, että virheellinen väite on oikea vastaus ja totuudenmukainen väite onkin väärä vastaus.
2. Varo erityisesti tuplakieltoja kuten ei ole väärin tai ei ole huono. Niiden kohdalla vastaaja joutuu erikseen tulkitsemaan, että kyse on oikeasta ja hyvästä. Vasta sitten hän pääsee antamaan vastauksensa.
3. Jos vastaajan pitää ottaa kantaa väittämään, väittämän pitää olla myönteisessä muodossa. Me jokainen osaamme vastata myönteisesti väittämään ”leijona on kissaeläin”. Sen sijaan jos väittämä kuuluu ”leijona ei ole kissaeläin”, vastaaja joutuu rakentamaan päässään tuplakiellon, koska hänen pitää vastata kieltävästi virheelliseen väittämään.

PS. Suomalaisista lähes 10 prosenttia painii lukivaikeuksien kanssa. On kohtuutonta, jos heidän arkeaan vaikeutetaan epäselvillä kyselyillä. Kokeiden ja kyselyiden tehtävänä on mitata asiasisältöä, ei virheetöntä lukutaitoa.