Suosikkisarjani Putous alkoi jälleen. Kyseessä on suora lähetys, jota katsoo noin miljoona suomalaista.
Ennen jokaista mainoskatkoa ohjelman näyttelijät ja taustaosaajat näyttävät takahuoneen kameroille erilaisia paperikylttejä:
Vaimo, toimivatko lukot yhä?
Jussi, synttärionnea!
Olen sinkku. @rikusuokas
Tästä pitäisi järjestää kilpailu. Kuka keksii parhaat taukokyltit?
Jos olisin taustaväessä, käyttäisin ja näyttäisin näitä:
Tulen siivoamaan halvalla. @katleena
Putouksen alla kuohuaa. Niin minunkin. @katleena
Putous, odotan kutsuasi.
Ihania! Sulla olisi kyllä juuri sopivasti huumoria ja kielikorvaa tuollaisten taukokylttien rustaamiseen 🙂 Miten paljon muuten olet hyödyntänyt tai hyödynnät parhaillaan huumorintajuasi bisneksessäsi?
Mun mielestä yksi alikehittynyt huumorin laji Suomessa on ns. asiantuntijuushuumori. Kohdejoukko on tietenkin aina rajatumpi kuin niin sanotun yleisen huumorin, mutta itse tykkään kaikista eniten huumorista, joka naurattaa tietyn alan, harrastuksen tai muun erikoistuneen ilmiön tiimoilta.
Oi, kiitokset!
Käytän paljonkin huumoria valmennuksissa, mutta olen niin pässi, että en ole analysoinut sen keinoja. Käytännössä se ei kuitenkaan ole asiantuntijahuumoria, koska puhun useimmiten viestinnästä niille, jotka eivät itse ole viestinnän ammattilaisia. Niinpä alan sisäiset vitsit eivät uppoaisi porukkaan.
Nyt kun lähden kylmiltään analysoimaan, niin valmennushuumorini taitaa olla kaksijakoista: osa on täysin improvisoitua ja tilannesidonnaista, ja osa taas on monessa koulutuksessa testattua ja käytettyä. Tietyssä mielessä käytän siis samoja tekniikoita kuin stand up -koomikko, mutta käytän niitä vain faktan ”kuljettimena”, en pääasiana.