Facebookissa on alkanut taas kiertää linkki, jossa ihminen saa tehdä itselleen Myers-Briggs-testin. Testissä ihminen luokitellaan neljän kirjaimen avulla:

  • E tai I (ekstrovertti tai introvertti)
  • S tai N (tosiasiallinen tai intuitiivinen)
  • T tai F (ajatteleva tai tunteva)
  • J tai P (harkitseva tai spontaani)

Lopputulos on sitten vaikkapa ENTJ tai ISTP. Valikoimassa on 16 erilaista kirjainyhdistelmää, jotka kaikki kuvaavat yhtä persoonallisuustyyppiä. Kaikille niille on luotu ihanan houkuttelevat nimet: on turvaajaa, johtajaa, tutkijaa ja taiteilijaa. Jokainen meistä on muka jokin näistä.

Kyseinen testi luokitteluineen on kuitenkin debunkattu eli todettu epäpäteväksi jo kauan sitten. Psykologian ammattilaisten kritiikkiä voit lukea vaikkapa suomeksi täältä, englanniksi täältä ja englanniksi täältä. (Kiitos Markku Niemivirralle englanninkielisistä linkkivinkeistä!)

Tieteellinen kritiikki ei kuitenkaan aina mene perille maallikoille:

  • Ammattilaisten Myers-Briggs-kritiikki saattaa olla liian pitkää tai vaikeaselkoista tekstiä.
  • Ammattilaisten kritiikki ei useinkaan päädy suuren yleisön luettavaksi.
  • Lisäksi ne, jotka uskovat huuhaa-asioihin, eivät yleensä halua lukea ammattilaisten perusteluita. Tieteellinen kritiikki on kuulemma pelkkää lahjottua mielipidettä, ja muutenkin tiedemaailman tutkijat on iha tyhmii.

Niinpä päätin debunkata Myers-Briggsin testin ihan maallikkopohjalta. Olen opiskellut tasan nolla opintopistettä psykologiaa. Ajatuksenani on se, että testi on idiootti jo pelkästään maalaisjärjen perusteella. Oma arkikokemus kertoo, ettei testi voi olla validi.

Disclaimer: oma arkikokemus ei koskaan ylitä tieteellisiä tutkimustuloksia. Tein alla olevan listauksen niille, jotka eivät jostain syystä suostu uskomaan tieteellisiä perusteluita. Niinpä yritän vaikuttaa heihin maallikon näkökulmasta.

Siis asiaan. Vaikka emme tuntisi psykologisia ja historiallisia perusteluita, miksi Myers-Briggsin testi on silti epäpätevä?

1. Ihmiset vaihtelevat toimintatapojaan eri tilanteissa.

Tämän olemme kaikki huomanneet arjessa. Vaikka ihminen on luonteeltaan tasainen, hän saattaa silti villiintyä lätkämatsissa. Tai joku voi olla luonteeltaan ekstrovertti, mutta erityisen jännittävä tilanne saa hänet täysin mykäksi ja vetäytyväksi. Me jokainen tiedämme tilanteita, joissa käyttäydymme eri tavoin kuin yleensä.

Persoonamme ei ole staattinen kokonaisuus, vaan se on tilanteen mukaan ja ajan myötä muuttuvaa muovailuvahaa. (Itse esimerkiksi olen varsin pikkutarkka, jos korjaan tekstiä tai analysoin viestintää. Silti olen holtittoman suurpiirteinen, jos kyse on kodin siivouksesta tai tavaroista huolehtimisesta.)

2. Tunne ja järki eivät ole vastakohtia.

Tutkitaanpa tuota T–F-jakoa eli thinking–feeling-akselia. Jo oma arkijärki sanoo, että tunne ja järki eivät voi olla vastakkaisia elementtejä. Ihminen mitenkään välttämättä ole joko tunneihminen tai järki-ihminen. Sen sijaan hän voi olla molempia tai ei erityisesti kumpaakaan.

Tätä voit pohtia oman tuttavapiirisi avulla. Useimmilla meillä on tiedossaan ihminen, joka on kuin saapas: ei ole tunteikas, mutta ei käytä järkeäänkään. (Ja jos luet tätä blogia, olet tutustunut ainakin pintapuolisesti hämeenlinnalaiseen perheenäitiin, joka on sekä tunne- että järki-ihminen.)

3. Aistit ja intuitio eivät ole vastakohtia.

Tismalleen saman pohdinnan voi tehdä S–N-jaosta eli sensing–intuition-akselista. Aistit ja intuitio eivät millään tapaa ole vastakkaisia, vaan ne ovat toisiaan tukevia toimintoja.

Mieti taas omaa tuttavapiiriäsi. Todennäköisesti tunnet jonkun, joka ei havainnoi ympäristöään saati rekisteröi saamaansa tietoa – mutta ei myöskään näe kokonaisuuksia eikä juuri ideoi mitään. (Tunnet myös erään tietokirjailija-bloggaajan, joka tekee yleensä intuitiivisia päätelmiä aistihavaintojen pohjalta.)

4. Kaikki tulokset eivät voi olla hyviä.

Ja lopuksi kaikkein tärkein pointti. Jos jostain testistä kaikki mahdolliset tulokset ovat mairittelevia, testin validius kannattaa aina kyseenalaistaa.

* * *

Summa summarum: Usko tieteellisiä tutkimustuloksia. Jos et usko niitä, usko edes tätä postausta.

71 kommenttia

  1. Nyt et olet Katleena oikein hiffannut Myers-Briggsiä ja sen tarkoitusta. Ei tuo T-F esim tarkoita sitä, että ihminen olisi tunneihminen tai fiilisihminen. Se tarkoittaa sitä, miten ihminen tekee päätöksensä: päätyykö hän tekoihinsa tai johtopäätöksiinsä tunteensa vai järkensä perusteella. Kaikki käyttävät tietysti molempia mutta F-ihmiset päätyvät johtopäätöksiinsä enemmän oman ideologiansa tai subjektiivisen maailmankuvansa perusteella, T-ihmiset taas tarkastelevat niitä erillisinä objektiivisesti. S ihmiset näkevät maailman konkreettisesti, niin kuin se tapahtuu ja on aistittavissa viidellä aistilla – N ihmiset näkevät mahdollisuudet ja abstraktiot. Ei tuo mittari väitäkään, että ihmiset olisivat joko-tai. Se antaa pistemäärät, aika harva on sataprosenttisesti mitään. Vaikka ihmiset vaihtelevat toimintatapojaan arjessa, tuo mittari ei kuvaa niitä vaan syvempiä persoonallisuuspiirteitä, jotka ovat melko muuttumattomia läpi elämän.

    1. Tieteellisesti on todistettu mm. että bisnesjargoniin puetut horoskoopit ovat parempi korrelaatio ihmisten kokemuksen peristeella, kun tätä ja MBTI-tyypitystä vertailtiin.

      MBTI, DISC, Peili jne. frameworkit antavat kätevän tavan luokitella ihmisiä, osaksi siksi se on saanut jalansijaa.

      1. Olet muuten FB-sivujesi perusteella selkeä ENFP, mahdollisesti ENFJ. Menikö oikein?

          1. Halusin todistaa sinulle, että se on helppoa. Horoskooppiasi en tiedä, persoonallisuustyyppisi kyllä.

        1. SKP, kuka tahansa pystyy sanomaan viiden kilometrin päästä, että mä olen ekstrovertti. Se on käsittääkseni noista neljästä faktorista ainoa, jolla on edes jonkinlaista faktaa takanaan.

          Sen sijaan kaikki muut kirjaimet horjuvat mulla sen mukaan, minä päivänä satun testin tekemään.

          1. Eli olet lähellä mediaania, sinäkin todennäköisesti ENFP.

          2. Mistä päättelen tämän? Siitä, että olette molemmat selvästi ekstroverttejä. Se että olette kiinnostuneet tästä aihepiiristä tekee teistä väistämättä N-ihmisiä – S-ihmiset eivät ole kiinnostuneita Myers-Briggsistä vaikka heitä on huomattavasti enemmän. F-ihmisiä olette selvästi molemmat – myös antipatia ihmisten lokerointia kohtaan viittaa NF-tyyppiin ja subjektiiviseen arvomaailmaan. Viimeinen kirjain on vaikein, mutta uskon että ENFP on molempien tyyppi.

          3. Se, että olisin ”väistämättä” intuitiivinen ihminen, ei ole kovinkaan itsestäänselvää. Mä olen nimittäin suuri konkretian ja käytännön ystävä – minkä pitäisi olla S-tyypin piirre.

            Samoin jako järkeen ja tunteeseen on mun kohdalla absurdi. Olen tosi vahvasti molempia. Käytän päätöksissäni sekä järkeä että tunnetta, koska siten saan tolkullisimman tuloksen.

            Olen siis ehdottomasti ESNTF(J)P.

        1. MBTI on ihmisten ymmärtämiselle sama Newtonin lait on universumille: hyödyllisiä tosi yksinkertaisiin mekaanisiin yleistyksiin.

          PS. Väärin muuten meni noi SKP:n tyypitykset. Kun lisätään perusoletukseksi turvallisuus, meillä on kaikilla noita kaikkia käyttäytymisiä.

          1. Ei tämän ole tarkoituskaan olla mikään lopullinen totuus eikä Briggs-Myers sitä väitäkään. Jos ihmiset luokittelee kuuteentoista ryhmään, se ei voi antaa mitään muuta kuin kehikon persoonallisuudesta. Mikä muka meni väärin?

          2. Se meni väärin, että jos rekrytoinnissa käytetään Myers-Briggsiä, saatetaan hylätä jo hakuprosessin alussa aivan loistavia tyyppejä.

            ”Toi hakija on tunnetyyppi F, mutta me tarvittaisiin enemmän järkityyppi T:tä.”

            Tosiasiassa kuitenkin testi ei näyttänyt todellisuutta, ja kyseinen henkilö olisi ollut tehtävään mitä sopivin.

          3. Joo, mutta paremmat rekryt saa, jos käyttää tätä testiä muun ohella – ei ainoana indikaattorina. Ja psykologin kanssa. ISFJ-ihminen ei kyllä ole paras mahdollinen esimies, eikä ENTJ:stä tule rutiinitöitä tekevää sihteeriä kovin helposti – mutta ISFJ voi olla todella hyvä sihteeri tai arkistonhoitaja – ENTJ taas pärjää muita tyyppejä paremmin esimiestehtävissä. Tätä voi käyttää hyväkseen löytääkseen ihmisten vahvat puolet ja alueet, joilla he ovat parhaimmillaan.

    2. jokaisen epäilijän ehdottaisin lukevan vesa routamaan teoksen katse naamion taa ja myös puolesta puhujien. erittäin mielenkiintoinen teos. saisitte edes selville mitä nuo käsitteet intuitiivinen tunne yms. tässä konseptisaa tarkottaa niin ei ainakaa vääristä asioista väitellä. esim. entp ja entj eroaa toisistaan muutenki kuin miten ”järjestelmällinen” ihminen on koska kirjainten funktio järjestys muuttuu. sitten pitää osata ottaa huomioon että jos vanhemmat on pakottaneet sinut vaikka pienenä toimimaan luontosi vastaisesti niin siitä on voinut kehittyä neuroosi joka voi aiheuttaa itsellesi väärän minä kuvan ja pahassa tapauksessa siihen tarvitaan terapiaa. lisäksi alempia funktioita 3 ja 4(vähemmän käytetty käyttäytymis tapa) ihminen kehittää ikääntyessää (toivottavasti) jota kutsutaan henkiseksi kehittymiseksi. joten loppuviimein ihminen joka ei tunne jo valmiiksi tarpeeksi hyvin itseään ei pysty itse tehdyllä testillä paljoa itsestään oppimaankaan. t: entp

      1. Kiitos kommentistasi! Suosittelen joka tapauksessa tutustumaan niin sanottuun ”big fiveen” eli nykytutkimuksen mukaiseen persoonallisuusanalyysiin.

  2. Eikä ole. Tämä on maailman käytetyin persoonallisuustesti, jota käytetään yli 10 000 työpaikassa pelkästään Yhdysvalloissa ja Suomessakin yleisesti käytössä. Totta kai tämä herättää kritiikkiä, koska kyseessä on niin laajasti käytetty testi, joka lokeroi ihmisiä mutta esim rekrytoinneissa tätä käytetään psykologin tulkitsemana.

  3. Minun on kanssa pakko vängätä vastaan (lukematta muiden kommentteja), että minkä tahansa huuhaan lukeminen voi olla hyödyllistä ihan vain oman itsetuntemuksen lisäämiseksi. Olenko sitä vai tätä? Itse olen ainakin ollut koko pienen ikäni aivan hukassa siitä, kuka olen ja mitä haluan. Joten mikä tahansa työkalu kelpaa.

    Testin teettäminen työpaikalla voi myös lisätä työyhteisössä ihmisten ymmärtämystä toisten erilaisuutta kohtaan. MBTI:tä syötetään myös esimieskoulutuksissa samasta syystä. Ainoa, mitä ihmettelen on se, miten hitaasti MBTI tuli Suomeen!

      1. Miten voit olla siitä niin varma? Toiset tarvitsevat enemmän pohdintaa ja konkreettisia apuvälineitä asioiden työstämiseen, ja luulisi asiaan käytetyn ajan jollain tavalla korreloivan tulosten kanssa. Eli että itsetuntemukseen hankkimiseen käytetty aika ja siitä opittu sanasto lisäävät tietoisuutta omista ulottuvuuksista.

        1. Annan esimerkin rautalangasta.

          Kuvitellaan, että nuori ihminen tekee huuhaa-nettitestin. Tulos: ”olet riehakas ja ei-analyyttinen tunneihminen, joka on aina juhlien keskipiste”.

          Pahimmillaan tuo testitulos estää häntä hakemasta opiskelemaan matemaattista alaa, koska ”en mä ole analyyttinen”. Tulos myös ohjaa häntä pitämään meteliä itsestään jokaisissa juhlissa, koska ”mä nyt olen tällainen party-animal”. Nämä tulokset saattavat olla silti täysin väärät, ja kyseisellä nuorella olisi ollut täydet mahdollisuudet tehdä upea matemaattinen ura. Tai hän olisi voinut saada enemmän irti elämästään olemalla bileissä se kuuntelija, eikä mölyapina.

          Jos ihminen luulee, että huuhaatesti kertoo hänestä totuuden, hän voi tehdä vääriä valintoja väärien tietojen pohjalta.

          1. Hän voi tehdä niitä joka tapauksessa, ilman testiäkin.

            On oikeastaan aika mielenkiintoista, miksi otat niin paljon kierroksia asiasta, joka on suhteellisen vaaraton ja voittopuolisesti ihmisiä inspiroiva. Ei tämän lokeroinnin perusteella olla ketään viemässä kaasukammioon tms.

          2. Metakommentti. Totta kai mikä tahansa huuhaa _voi_ lisätä itsetuntemusta tai olla muuten hyödylinen. Ihan samalla tavalla se voi olla hyödytöntä tai peräti haitallista. Tasapeli 1-1.
            Tällöin on kuitenkin outoa kysyä millä perusteella Katleena olisi ”varma” omasta kannastaan, kun potentiaalsesta hyödystä ei ole mitään varmuutta. Tällöin argumentointisäännöt eivät ole reilut, jos toinen voi heittää mutulla ja toiselta vaaditaan varmuutta.

          3. Erkka, juuri noin minäkin ajattelen! Minustakin tämä on tasapeli 1-1: MBTI voi auttaa tai olla auttamatta tai aiheuttaa haittaa.

            Mutta Katleena väittää tietävänsä, että ”vääränlaiset testit eivät edesauta itsetuntemusta millään lailla”. Siis että MBTI ei voi lisätä _kenenkään_ itsetuntemusta millään lailla? Ihmettelen samaa kuin Kassukainen: miten Katleena voi olla sellaisesta varma?

            Se että keksii esimerkin, jossa MBTI:stä olisi haittaa, ei riitä sulkemaan pois lukuisia tilanteita, joissa MBTI:stä olisi hyötyä. Kuten vaikkapa minun elämässäni on ollut!

  4. Ai niin se piti vielä lisätä, että minusta nämä luokittelut perustuvat ihan oikeasti aika kattavaan tutkimusotantaan amerikkalaisia ihmisiä. Eli ihan hatusta luonnehdintoja ei ole vedetty, joskin taitava kirjoittaja saa ne toki imartelemaan testin tekijää.

    1. Se ei ole otanta, jos teetetään testi tuhannella ihmisellä ja sitten todetaan, että ”olipa kattava otanta”.

      Sellainen tutkimus olisi kiinnostava, jossa tuhannella ihmisellä teetetään sama testi vaikkapa kymmenen kertaa vuoden välein. Sitten voitaisiin katsoa, vaihtelevatko tulokset. Jos vaihtelevat, testi on epävalidi.

      1. “Jos vaihtelevat, testi on epävalidi”.

        Ei pidä paikkaansa. Ihmiset muuttuvat, ainakin siltä osin mitä MBTI mittaa. Ihmisen mieli ei ole kone tai fysikaalinen luonnonlakien mukaan toimiva ilmiö.

        1. Antti, yleensä persoonallisuustestejä nimenomaan mitataan sen mukaan, onko tulos pysyvä. Muutenhan ei mitään testiä kannattaisi käyttää rekrytoinnissa, koska tulos voi olla mitä sattuu ja ihminen voi muuttua miten sattuu.

  5. No joo.

    Minäkin olen Ilta-Sanomien testin mukaan henkisesti pieksämäkeläinen, mutta senkään tiedon jakaminen somessa ei vielä osoittane, että pitäisin tulosta jonkinlaisena tieteellisenä totuutena.

  6. Mutta ikävä kyllä tämä postaus kertoo, että et ole tutustunt yhtään aiheeseen, Katleena. Tuossa on todella paljon virheitä ja väärinymmärryksiä Myers-Briggsistä. Suosittelen perehtymään, saatat yllättyä alun antipatian jälkeen. Netistäkin löytyy paljon tietoa, myös Amazonissa on runsaasti kirjallisuutta.

    1. SKP, olet selvästikin vannoutunut Myers-Briggs-fani. Saat olla sitä aivan rauhassa, kunhan et myy testejä ja tienaa rahaa toisten höynäyttämisellä.

      Mitä tulee aiheeseen tutustumiseen, niin sen ovat tehneet psykologian ammattilaiset. Tämä postaus oli nimenomaan tehty maallikon silmin, koska Myers-Briggs ei kestä ammattilaisten tarkastelua lainkaan.

  7. Useat psykologian ammattilaiset pitävät tätä testiä täysin validina ja kyseessä on maailman arvostetuin persoonallisuustesti. Nuo linkit, joita linkititi ovat ne pari lehtijuttua, joita tämän vastustajat aina linkittelevät eri puolille. Perusteissa väitetään asioita, joita Briggs-Myers ei edes yritä edustaa. Mutta ei sinun ole pakko tähän uskoa, kyseessä on kuitenkin ihan tutustumisen arvoinen persoonallisuustesti. Suosittelen lämpimästi lähempää tutustumista. Briggs-Myers on paljon muutakin kuin neljän kirjaimen sarja.

    1. Minä en ainakaan tunne yhtään työ- ja organisaatiopsykologia (tai muutakaan ”psykologian ammattilaista”), joka pitäisi MBTI:tä validina työkaluna. Ja tunnen suomalaista kenttää melko laajasti. Oma kritiikkini ja vaihtoehtoisen työkalun esittely löytyy täältä: https://www.linkedin.com/pulse/neljä-syytä-miksi-easi-parempi-kuin-mbti-juho-toivola – ja jos ette usko minua niin uskokaa Suomen Psykologiliiton testilautakunnan puheenjohtajaa: https://www.linkedin.com/pulse/mbti-ja-disc-jari-lipsanen

    2. Harva psykologian ammattilainen o/ pitää ao. testiä validina, eikä se todellakaan ole maailman arvostetuin, joskin – ja valitettavasti – ehkä (väärin)käytetyin. Se on aoteoreettinen ja vailla pätevää empiirista tukea. Saadut luokittelut ovat ympäripyöreitä deskriptioita, jotka eivät tutkimusten (!) perusteella ennusta juuri mitään. Erityisesti mitään sellaista, mitä niiden pitäisi ennustaa ja minkälaisissa konteksteissa testiä sovelletaan. Oma ihastus mittariin tai sen tuottamiin tuloksiin ei vielä riitä kovinkaan vankaksi perusteluksi sen puolesta.

      1. Näin se ikävä kyllä on.

        Ihailen suunnattomasti Myers-Briggsiä myyviä firmoja. He ovat osanneet tuotteistaa testin pirun hyvin. Kilpailevia huuhaamalleja ovat esimerkiksi PCM ja enneagrammi.

  8. Suhtaudun itsekin varsin kriittisesti näkemykseen, jonka mukaan ihmisen persoonallisuutta voitaisiin mitata niin että reliabiliteetti saataisiin muuttujien määrästä huolimatta vasaroitua jotensakin kunnialliselle tasolle, tuloksia voitaisiin hyödyntää ihmisten elämän kannalta relevanteilla alueilla tai että ihmisen persoonassa olisi sellaista pysyvyyttä joka tekisi mittaamisen mielekkääksi. Paljon on kuitenkin kiinni siitä miksi tarvetta uusille mittarityökaluille edelleen esiintyy ja mihin niitä käytetään.

    MBTI voi olla hyödyllinen työkalu – yksi lajissaan hyödyllisimmistä jos sitä käytetään siihen missä se on parhaimmillaan: terminologisena työkaluna. Työskennellessäni työyhteisöjen vuorovaikutuksen kanssa kohtaan jatkuvasti tilanteita, joissa yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen liittyvien ongelmien taustalla ovat ihmisten erilaiset tavat toimia. Itselle vieras toimintatapa näyttäytyy yllättävän helposti käsittämättömänä, turhana tai jopa tahallisena piruiluna. Kaikkien työaikaa, hermoja ja resursseja säästyy kun saadaan yhdessä sortattua että kappas vain, Holopainen ei ilmeisesti yritäkään tahallaan sabotoida jokaista yhteistä projektia, Mäkiluoma on vastoin yleistä luuloa varsin taitava auttamaan teknisissä kysymyksissä ja Rissakaisen tapa toivottaa hyvää huomenta ei aiemmasta käsityksestä poiketen vissiin ollutkaan avoin sodanjulistus koko Bergenströmin tiimille.

    Kun ryhmän kanssa lähdetään tutkimaan erilaisuutta, voisin toki rakentaa jokaisen ryhmän kanssa uuden, juuri heidän ehdoillaan rakennetun terminologian ihmisten erilaisuuden tutkimiseen, ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen, mutta se on aikaa vievää ja tarpeetonta.

    Olen ollut siinä käsityksessä että varsin harva olettaa persoonallisuustestien ennustavan tulevaa käyttäytymistä. En myöskään ole löytänyt lähdettä väitteelle että Myers-Briggs Foundation olisi koskaan väittänyt indikaattorin tuloksen olevan jotenkin eksakti ja muuttumaton kuvaus ihmisen persoonasta, mutta kuulen mielelläni jos niin on. Epätieteelliset väittämät on ehdottomasti tarpeellista oikoa. Kaikissa MBTI:n virallisissa materiaaleissa ja koulutuksissa toistuvat kuitenkin seuraavat vaatimukset, jotka useissa kritiikeissä unohdetaan ja jotka etenkin kaikissa halvatun FB-testeissä loistavat poissaolollaan:

    • MBTI:n indikaattori-osiota ei koskaan tarkoitettu itsenäiseksi testiksi. Virallisen arvioon kuuluu suuntaa antavan indikaattoritestin lisäksi haastattelu, jonka pohjalta ihminen ITSE valitsee tyypin joka parhaiten kuvaa hänen preferenssejään. Lähtökohtana on että ihminen luultavasti tietää itse parhaiten millainen hän on. (Kuten alussa jo sanoinkin, olen MBTI:n kanssa eri mieltä siitä onko relevanttia tietää mikä ihmisen LUONTAINEN preferenssi on, mikäli sellaista onkaan. Paljon kiinnostavampaa on tietää millaisina hän näkee preferenssinsä juuri nyt.)

    • M-B Foundation kieltää ehdottomasti indikaattorituloksen käyttämisen rekrytoinnin pohjana. On absoluuttisen älytöntä ajatella että vain koska Hannikainen ilmoittaa omaavansa preferenssin katsella asioita suurten linjojen kautta hän ei olisi tarkka kirjanpitäjä. (Olisin huomattavasti onnellisempi jos tietäisin että tätä sääntöä kunnioitettaisiin myös organisaatioissa.)

    Mikään valmennustyökalu tai testi ei ole minun tietojeni mukaan yhtään kertaa tunnetussa maailmankaikkeudessa mennyt ja parantanut itsekseen ihmisten välistä vuorovaikutusta tai yhteistyön laatua. Omien tai toisten ihmisten MBTI-kirjainten tunteminen ei siis siinäkään tapauksessa että mittari olisi absoluuttisen luotettava heilauttaisi ketään meistä puolen askeleen vertaa kohti parempaa itsetuntemusta. Sen sijaan MBTI tarjoaa varsin käyttökelpoisen terminologisen pohjan ihmisten tottumusten ja preferenssien vertailemiseen ja parempaan ymmärtämiseen, jonka pohjalta kootun yhteisen tiedon valossa voidaan taas paremmin rakentaa yhteistä toimintaympäristöä sellaiseen suuntaan, joka toivon mukaan palvelisi kaikkia yhteisön jäseniä – yleensä koulutettujen ammattilaisten avulla.

    Koska oman kokemukseni mukaan erilaisuuden hyödyntämisen suhteen suurin hyöty saavutetaan juuri tutkimalla erilaisia ominaisuuksia, niiden mahdollisia vastakohtia, niiden esiintymistä ja erilaisia ilmenemismuotoja työyhteisön arjessa, en pääsääntöisesti edes tee osallistujille MBTI-profilointia, vaan käytän MBTI:n neljää dikotomiaa pelkästään keskustelun pohjana, mikä ennestään pienentää riskiä tiettyjen kirjainten leimautumisesta tai profiilin toimimisesta yksilöä rajoittavana tekijänä.

    Aion jatkossakin auttaa ihmisiä olemaan lokeroimatta toisiaan, olemaan iloisesti niin kummallisen muotoisia palikoita että sopivaa reikää ei tarvitse edes etsiä, toteamaan että erilainen ei läheskään aina ole väärin (saati vihamielistä) ja hyödyntämään osaamistaan itsensä ja organisaationsa yhteiseksi hyväksi, käyttäen häpeilemättä näiden mahdollistamiseen kaikkea mikä toimii, mukaan lukien MBTI:n tarkoitukseen kannalta varsin kelvollista terminologiaa.

    Jos kuitenkin jossakin vaiheessa löytyy sellainen ihmisten kuvaamisen järjestelmä joka toimii työyhteisöissä, sopii ihmisten suuhun, nauttii yleisesti psykologien luottamusta ja saa vihreää valoa vertaisarvioiduissa tutkimuksissa, olen hyvinkin valmis uuteen suhteeseen, tositarkoituksella ja niin poispäin. En kuitenkaan varsinaisesti pidättele hengitystäni tätä odotellessa.

    1. Ranja, sut on koulutettu hyvin. Myers-Briggsin porukka käyttää paljon disclaimereita, jotteivät joutuisi vaikeuksiin.

      Silti testiä käytetään rekrytoinnissa tosi paljon. Jos luet tämänkin ketjun kommentteja, täällä pokkana väitetään, että ”ISFJ-ihminen ei kyllä ole paras mahdollinen esimies, eikä ENTJ:stä tule rutiinitöitä tekevää sihteeriä kovin helposti”.

      On tosi hyvä, että olet valmis luopumaan Myers-Briggsistä työkaluna, jos törmäät parempaan. Kannattaa siis kysyä psykologian tutkijoilta, mikä testi olisi validimpi ja parempi.

      1. Olen siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa että minulla on lähipiirissäni useampia kriittisiä psykologian osaaja, joista yksi pentele voi jopa kävellä perässäni asuntoon omilla avaimillaan 😀

        Jos etsisin persoonallisuusindikaattoria esimerkiksi NEO PI-R:in reliabiliteetti olisi varsin vakuuttava, mutta kuten kirjoitin, en tarvitse mittarityökalua vaan hyvää terminologista työkalua. Tarvitsen tavan sanottaa työyhteisöissä esiintyvää käyttäytymistä, ja MBTI on rakentanut terminologian joka tuntuu käynnistävän toivotulla tavalla syvempää pohdintaa ihmisten toiminnassa ja ajattelussa esiin tulevista välisistä eroavaisuuksista työyhteisöissä.

        Kaikkia tällä hetkellä yleisesti tunnettuja persoonallisuusindikaattoreita kohtaan voi aiheellisesti esittää kritiikkiä, ja ongelmattomien työkalujen löytäminen ei ole aivan niin ongelmatonta kuin esität. Tässä tapauksessa asia joka ei alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen toiminutkaan kukkavaasina, onkin sateenvarjotelineenä kerrassaan erinomainen. MBTI:n kohdalla yllättävä sateenvarjotelineys on vuosikymmenten aikana syntyneessä mainiosti työyhteisöjen arkea kuvittavassa sanastossa.

    1. En osaa mitata kirjoituksen asiantuntemusta, koska bloggaajan profiiliteksti ei kerro mitään, enkä ole psykologian ammattilainen. Sen vuoksi luotan enemmän tieteellisiin artikkeleihin.

  9. Kiitos tästä postauksesta. Sanoitpa suorat sanat! Poikkeuksellisesti tällä kertaa en lukenut jokaista kommenttia, joten pyydän anteeksi jos toistan jotain mitä joku muu on jo kirjoitellut täysin tai lähes samoin sanoin.

    Niinhän se on että suurin osa netistä löytyvistä testeistä on vain viihdykettä / ajan tuhlaamista. Harmi että juuri tuo testi näyttää pintapuolisesti ihan vähän liian asiantuntevalta kun se ei kuitenkaan sitä ole. Harhauttaa monet olettamaan vääriä asioita.

    Hälytykellojen pitäisi tuonkaltaisissa testeissä soida aina heti kun huomaa että vastausvaihtoehtoja on vain kaksi. Nekin turhan tarkkaan ennalta määrättyä. Ja on pakko valita yksi, mutta vain yksi. Lisäksi 47 kysymystä on aivan liian vähän.

    Ja sitten yksi todella ärsyttävä kysymys yli muiden mikä alkaa aina suurinpiirtein näin: ”Jos tuttavasi kuvailisivat sinua niin…” ”Muiden ihmisten mielestä olisit…” No perskuta rallaa! Ensinnäkin. Riippuu täysin siitä keneltä kysytään. Aika harva meistä on kylmä tai inhottava ystäviään kohtaan tai sitten lämmin ja sydämellinen sellaisia kohtaan joista ei kertakaikkiaan pidä. Ja lisäksi, jos kyselyn tekijä on niin sinisilmäinen idiootti että omaa vain ”ystäviä” jotka kehuvat silmien edessä mutta haukkuvat selän takana, niin kuinka pieleen tämä kysely sitten voikaan mennä?

    Ja vielä paradoksaalinen lisätoteamus niille jotka ovat kanssani eri mieltä: Samaisen testin mukaan minä olen Profeetta, joten antakaahan olla ja uskokaa vain mitä sanon. Olen kuitenkin lopulta oikeassa.

  10. Aijai, nyt kyllä sorrut huonoon argumentointiin. Näin ENTP-tyyppisenä vänkääjänä (huomaatko mitä tein ;D) on nyt pakko tarttua tähän.

    Tiettyjä teorioita voi debunkata maallikkopohjalta, mutta nyt et kyllä debunkkaa Myers-Briggsiä vaan sen olkinuken. Kuten Facebookissa joku FB-kaverisikin totesi, hyökkäät nyt MBTI:n irvikuvaa vastaan ja kumoat väitteitä, joita se ei edes esitä.

    Argumentointisi on nyt valitettavasti tasolla ”Feminismin tarkoitus on tuhota miehet – mutta jos miehet tuhotaan, miten ihmiset lisääntyvät? Hahaa, todistin feminismin mahdottomaksi!” Tai: ”Henry Laasanen väittää, että naisten pitää antaa pesää kaikille miehille, kun he niin tahtovat – mutta naisillakin on valinnanvapaus; Laasanen on nyt todistettu vääräksi!” – mutta Laasanen ei edes väitä tuollaista.

    1) Ihminen vaihtelee toimintatapojaan eri tilanteissa, mutta MBTI ei väitä, etteikö näin voisi olla, vaan se ilmaisee preferenssejä.

    2) ”Asiat X ja Y eivät ole vastakohtia!” – tämä argumentti menee lähemmäksi, mutta sekin on lähinnä MBTI-testin rakenteen kritisointia. MBTI ei nimittäin väitä, etteikö ihminen voisi harjoittaa molempia, ks. vastaukseni 1. Sitä voi kritisoida, että MBTI pullauttaa ulos vastauksen ”Ajattelija tai fiilistelijä”, mistä joku voi virheellisesti luulla, että henkilö on joko-tai.

    3) ”Kaikki tulokset eivät voi olla hyviä” – Oletko siis sitä mieltä, että persoonallisuustyyppejä voidaan laittaa paremmuusjärjestykseen? Tietysti – ja tältä kannalta MBTI:tä voidaan edelleen perustellusti arvostella – persoonallisuustyyppien ”nimet” ovat ihmisiin vetoavia, joka varmasti vaikuttaa siihen, minkä takia ihmiset jaksavat MBTI:stä innostua. Samoin kun on kiva saada kuulla olevansa sisäisesti haltiavelho tai lohikäärmesoturi.

    Close, but no cigar! Useimmat MBTI:n arvostelijat arvostelevat testiä sellaisista asioista, joihin testi ei edes väitä ottavansa kantaa, tai jotka on erityisesti disclaimattu.

    ”Tottakai siellä on disclaimereita, jotta ne ei joutuisi ongelmiin”. Tämä menee vähän foliohattuiluksi. Akateemisesti koulutettuna ihmisenä tiedät varmasti, että mikä tahansa akateeminen tutkimus on täynnä disclaimereita, mitä tutkimus EI tutki ja mihin se EI vastaa.

    Tältä kannalta katsottuna MBTI:n suuri ongelma onkin se, että sitä käyttävät ihmiset, jotka eivät osaa tulkita sitä tai tulkitsevat sitä väärin – osittain täysin samoilla tavoilla, joilla sinäkin olet tulkinnut sitä väärin.

    Tähän voi vaikuttaa se, että MBTI _vaikuttaa_ olevan hyvin selkeä mittari, mikä 1) selittää sen suosiota, mutta 2) luo harhaolettaman siitä, että sen tulkitseminenkin on yksinkertaista.

    Mutta koska olen psykologian uusimpia virtauksia seuraava akateeminen älykkö, esitän omat, paremmat argumenttini sille, miksi MBTI ei nyt ihan välttämättä ole täysin luotettava:

    -Esim. P ja J -jako – P eli perceiving on usein ”vatvojatyyppi” joka välttää lopullista päätöksentekoa viime hetkeen. J eli judging on ”päätöksentekijätyyppi”, joka tekee määrätietoisia päätöksiä. Voisi kuvitella, että P on huono johtaja, koska johtajan yksi perustehtävä on tehdä päätöksiä. Vastaavasti J vaikuttaa jämptiltä johtajatyypiltä.

    Kaverini on J-tyyppiä ja minä P-tyyppiä. Kaverini vaikuttaa päätöksissään kuitenkin välillä tuuliviiriltä. Miksi? Siksi, että vaikka minä vatvon päätöksiä pitkään, päätöksen tehdessäni olen täysin vakuuttunut siitä, että päätös on oikea ja päätös pitää. Kaverini sen sijaan kyllä tekee päätöksen heti, kun tilanne tulee eteen – mutta tämä päätös voi muuttua päivittäin, koska tilanteen noustessa uudestaan esiin tämä tekee saman päätöksen uudestaan senhetkisillä tiedoilla (ja oletettavasti myös senhetkisen _fiiliksen_ perusteella, vaikka T-tyyppi (!!) onkin).

    Eli P- ja J-tyypit tuottavatkin päinvastaisia ihmisiä, joita niiden voisi kuvitella tuottavan. Tässäkin ”virhe” toisaalta on nimenomaan siinä, että joku voi _kuvitella_ J:n tarkoittavan jämptiä ja P:n perseilijää, vaikka ne ovat tässä vain preferenssejä päätöksentekotavoista.

    Mutta jos näin on, mitä tietoa testi sitten tuottaa? Vaikka testiä tulkitsisi oikeinkin, tiedetään vain, että kaverini tekee päätöksiä nopeasti ja minä en. Sen sijaan testi ei kerro, ovatko nämä päätökset pysyviä.

    Enkä yhtään ihmettelisi, vaikka samankaltaisia ongelmia on kaikkien indikaattorien kanssa.

    Toinen ongelma on, että ihmiset vastaavat testiin virheellisesti. Virheellisesti siis siinä mielessä, että testiin pitäisi vastata millaiseksi ”oikeat tuntonsa” kokee, ei sen perusteella, miten oikeasti toimii. Jos ihmiset eivät tiedä tätä, heidän vastauksensa muuttuvat vertailukelvottomiksi. Läheskään kaikissa MBTI-nettitesteissä ei ole tätä ohjeistusta.

    Kolmas ongelma liittyy kakkoskohtaan. Jos ihminen kuitenkin toimii eri tavalla kuin mitä hän ”haluaisi” toimia, mitä iloa testistä on? Toisin sanoen: vaikka ihminen olisi sisäisesti velhohaltia, onko sillä väliä, jos hän kuitenkin tositilanteessa toimii kuin lohikäärmesoturi?

    Neljäs ongelma – joka ehkä kattaa koko kirjoituksesi ja minun vastaukseni – on MBTI:n suosio. MBTI on rakenteeltaan sellainen, että se vetoaa ihmisjoukkoihin: se tuottaa (tai näyttää tuottavan) helppoja tyyppi-indikaattoreita ja lokeroita, joita kuka tahansa osaa tulkita. Ihminen on joko-tai, ekstrovertti tai introvertti. Ajattelija tai fiilistelijä.

    Näin MBTI:n suosio kääntyy sitä vastaan. Se vaikuttaa niin yksinkertaiselta, että sitä voi käyttää kuka vain ja sitten mennään metsään.

    (PS. Kuinka moni _oikeasti_ käyttää MBTI:tä rekrytoinnin tukena? Kuulostaa urbaanilegendalta. Se, että nimimerkki netissä sanoo että ”ISFJ ei sovi johtajatyypiksi” ei vielä vastaa tähän kysymykseen.)

    1. Jussi, mun postaus oli tehty maallikkoperusteluin, ja hyvä että jatkoit niitä. MBTI-testissä on niin paljon ongelmia, että sitä ei kannata käyttää missään muussa kuin omana hupina.

      Se mua sapettaa, että noilla testeillä ja ”pätevyyksiä” myymällä huijataan rahat pois hyväuskoisilta.

      1. Katleena, sulla on yleensä todella hyvin perustellut argumentit. Mutta täällä on parikin kommentoijaa jo todennut, että esimerkiksi tuo väitteesi S/N tai F/T vastakkaisuuksista ei ole validi, koska testissä ei niin koskaan väitetäkään. Minä puolestani kyseenalaistaisin myös neljännen kohdan siitä, että kaikki tulokset ovat ”mairittelevia” – sehän on aivan tulkintakysymys, mitä kukin pitää mairittelevana. Onko edes olemassa mitään nykyaikaista psykologista testiä, josta voisi saada tuloksen jossa ei olisi mitään hyvää? Musteläikkätesteissä kai voisi, mutta ne lienevät jo mennyttä aikaa. Joten ottamatta mitään kantaa siihen onko Myers Briggs huuhaata vai ei, olisi kiva kuulla sulta vähän analyyttisempi debunkkaus. Tämänhetkinen argumentointi ei minusta oikein yllä sun normaalille tasolle.

  11. Ja se unohtui vielä tästä että lokerointi ei todista mitään muuta kuin sen, kuinka ihmisillä on tarve lokeroida ja lokeroitua.

  12. Jussi, luitko mm. Adam Grantin postauksen (linkin takana)? Vaikea uskoa, että jos testi on näin laajasti käytössä suurimmissa yrityksissäkin, että KUKAAN ei käyttäisi sitä rekrytoinneissa hyväkseen. Lisäksi tiedän Suomestakin, että osa firman rekrytoijista ei ole psykologeja. Tuskin heillä on kompentessia arvioida samalla tavalla eri testien luotettavuuksia ja käyttötarkoituksia.

    1. Eevastiina,

      Luin toki. Se oli englanniksi. Viittasin itse Suomeen. Grantin teksti todennäköisesti viittaa angloamerikkalaiseen maailmaan. Siellä se voikin olla käytössä. Suomessa en ole törmännyt.

      Mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö MBTI:tä voitaisi Suomessa jossain rekrytoinnin tukena käyttää. Mutta silloin ongelma on rekryprosessissa, ei MBTI:ssä. Tuskinpa MBTI rekryvälineeksi soveltuu, koska sitä ei ole sellaiseksi tarkoitettukaan.

      Jos laudanpätkää ei saa sahattua vasaralla poikki, onko syynä 1) se, että vasara on tosiaan paska, vai 2) se, että henkilö käyttää tehtävään nähden täysin väärää työkalua?

      On vähän hölmöä arvostella asioita siitä, mitä ne eivät ole, jos niitä ei ole siihen tarkoitettukaan.

  13. Wow, mikä keskustelu! Asiaa on todella katsottu eri näkökulmista, love it.

    Koetan ensin ymmärtää sinun näkökulmaasi, Katleena, korjaa jos olen väärässä.

    Olet itse monipuolisesti lahjakas ja koetkin löytäväsi omia ominaisuuksiasi MBTI:n joka lokerosta. Et siksi tunne MBTI:n palvelevan sinua. Sinun näkökulmastasi se on tarpeeton kutistamisen työkalu. Vain ekstrovertti – introvertti –jaottelu tuntuu jollain tapaa sopivan itseesi.

    Olet myös syystäkin huolissasi siitä, että MBTI:tä käytetään väärin, vaikkapa osaamisen kutistamiseen rekrytointitilanteessa. Minäkin toivon, että niin ei koskaan tapahdu.

    Olet tässä keskustelussa etsinyt näkökulmasi perusteluksi sellaiset artikkelit, joissa mahdollisimman tieteellisesti todistetaan, että MBTI on huono työkalu. Minulla on näkökulmani tueksi täysin toisenlaiset perustelut. Minulla on MBTI:stä täysin toisenlainen kokemus.

    Olen omilta taipumuksiltani pohdiskeleva N-tyyppi, mutta kasvoin S-tyyppisessä tosiasioita arvostavassa perheessä. S-tyyppistä käyttäytymistä siis arvostettiin ja sitä odotettiin myös minulta.

    Miksi en noussut kapinaan? Koska luulin lopulta oikeasti olevani vääränlainen. Ja koska olen luontaisilta taipumuksiltani muiden ihmisten tunteita herkästi huomioiva tunnetyyppi F. Yritin siis vain kovasti kasvaa sellaiseksi kuin vanhemmat tuntuivat odottavan ja toivovan.

    Kymmenen vuotta sitten törmäsin netissä MBTI:hin. Se oli minulle, kuin taivas aukenisi. Olin silloin jo lähes nelikymppinen, ja vihdoin joku väänsi minulle rautalangasta sen, että on olemassa monenlaisia hyviä tyyppejä. Se oli mahtavaa. En ollutkaan vääränlainen! Olin vain toisenlainen hyvä tyyppi. Ja oli siis muitakin minunlaisiani.

    Olin ikäni räpiköinyt vääränlaisessa työssä. Nyt tajusin, että olisi olemassa myös sellaisia töitä, joissa minusta ei koko ajan tunnu kuin joutuisin kirjoittamaan vasemmalla kädellä. Pitäisi vain katsoa rauhassa, mitkä ovat luontaisia vahvuuksiani, antaa niille tilaa ja alkaa suunnitella uutta tulevaisuutta.

    Minun tieni kuopattujen vahvuuksien esiin kaivamiseen ja arvostamiseen alkoi siis todenteolla vasta MBTI:stä. Voi, kunpa minun vanhemmilleni olisi joku jo kauan sitten kertonut, että
    1. On olemassa monenlaisia hyviä tyyppejä, eikä vanhempieni tarvitse yrittää tehdä minusta ’oikeanlaista’, jotta pärjäisin elämässä.
    2. Heidän ei tarvitse olla huolissaan siksi, että olen niin erilainen kuin he itse.
    3. Heidän olisi tärkeää kyetä näkemään minun vahvuuteni ja kehittää niitä – vaikka ne ovat heille ehkä ihan kummallisia juttuja.

    Olen tietysti INFP 😉
    Ja sen lisäksi paljon muutakin.

    Me ihmiset pidämme usein sellaisista ihmisistä, jotka ovat jollain tapaa samanlaisia kuin me itse. Heitä on helppo ymmärtää. Siksi MBTI on minusta hyvä työkalu. Jotta myös outoja asioita voi ylipäätään nähdä ja käsitellä, pitää niitä ensin nimetä ja luokitellakin.

    MBTI vääntää rautalangasta meille positiivisia luokkia, joihin voimme sovittaa itseämme ja erilaisia tuntemiamme ihmisiä. Erilaisuudesta on näin helpompi keskustella. Oudontuntuisetkin kokemisen ja käyttäytymisen tavat saavat nimiä. Ne tulevat paremmin ymmärrettäviksi ja myös niiden arvoa voi alkaa keskustelun kautta ymmärtää. Sillä jos millä on mielestäni merkitystä!

    Minulla on ystäviä, jotka ovat ylistäneet työnohjauksessa saamaansa viisautta, kun on käytetty MBTI:tä tai enneagrammia keskustelujen pohjana. Kuka tietää, ehkäpä vanhempanikin olisivat hyötyneet MBTI:n tarjoamista näköaloista kasvatustyössään.

    Viisas ihminen ei jää lokeroiden vangiksi. Hän käyttää niitä vain työvälineinä vaikkapa hyvään kohtaamiseen ja erilaisuuden ymmärtämiseen.

    1. Katja, kiitos kehuista.

      Toisaalta mahdollisen lahjakkuuteni voi kääntää niinkin, että minulla on vikoja joka halvatun kirjaimesta. Siksi koen, että tyypittely on hyödytön, jos joku yrittää etukäteen pohtia, miten toimin jossain tilanteessa.

      Erilaisuuden ymmärtäminen on ilman muuta tärkeää, mutta siihen en itse ole tarvinnut tyypittelyitä. Tiedän esimerkiksi, että on olemassa siistejä ihmisiä, jotka stressaantuvat sotkuisuudestani. Siksi yritän siistiä jälkeni, kun samaa tilaa käyttää siisti ihminen. (En siis mieti kirjaimiamme, vaan toimin niin, että toinen osapuoli on tyytyväinen.)

      1. Kiitos vastauksesta, Katleena. Ihailen oikeasti älyäsi, nopeuttasi, rohkeuttasi, huumoriasi jne. Olen lukenut blogiasi jo vuosia – koska se on monella tapaa kiinnostava.

        Toisinaan kuitenkin toivoisin blogiisi enemmän myös aitoa dialogia. Sellaista yhdessä ajattelemisen kulttuuria, jossa mielipiteet jostain asiasta voivat myös muuttua, kehittyä tai laajentua, kun asiaan löytyy uusia näkökulmia.

        Olisi kiva kuulla sinun vaikka nyt sanovan, että minun kokemukseni avasi sinut ymmärtämään, että MBTI voi olla jollekin oikeasti hyödyllinen työkalu, vaikkei se sinun omasta näkökulmastasi sellainen olekaan.

        Ehkäpä minun kokemukseni ei yksinkertaisesti avannut sinulle mitään? Ei kai sekään sitten haittaa. Mutta todellista dialogia ei silloin mielestäni syntynyt. On ainoastaan erilaisia mielipiteitä, joista pidetään kiinni ja joita puolustetaan.

        Dialogi on siitä mahtavaa, että siinä voi syntyä kokonaan uudenlaista ymmärrystä, yhdessä tehtyä.

        1. Katja, kiitos kivasta palautteesta!

          Dialogia täällä EOT:ssa on kyllä, mutta en valitettavasti voi muuttaa mieltäni tieteellisistä tuloksista vain sen perusteella, että jollakulla on vastakkaisia kokemuksia. Tiede ei ikävä kyllä toimi siten.

          Sen sijaan siitä olen tarkkana, että EOT:hen voi tulla kertomaan oman mielipiteensä turvallisesti. Täällä kommentoija ei joudu joukkoaggressioiden kohteeksi.

          1. Niin, me taidamme puhua nyt vähän eri asioista. Sinä puhut siitä, onko testi validi johonkin tieteelliseen tarkoitukseen. Minä taas ihmettelen, miten voit olla kaikkien ihmisten puolesta varma siitä, että ”tämä testi ei auta itsetuntemusta millään lailla”, kuten kirjoitit.

            Itselläni on auttanut, todella paljon, kuten edellä kerroin. Mutta se pitäisi ilmeisesti tieteellisesti todistaa?

          2. Nyt osuit asian ytimeen. Kyllä pitää. On eri asia olla testiin tyytyväinen ja arvella tietävänsä enemmän itsestään kuin todella kasvattaa itsetuntemustaan.

            Tässä maallikkokieli tosin ei välttämättä kohtaa tiedettä. Tieteessä termi ”itsetuntemus” pitää tarkoin määritellä, jotta siitä olisi mieltä puhua. Maallikkokielessä se voi yhtä hyvin tarkoittaa tunnetta kuin jotain mitattavaa asiaa.

          3. JuhaHuuhaa: Siis että joku tieteellinen testi osaisi kertoa minun luonteestani varmasti totta olevan absoluuttisen totuuden, jota en itse ymmärrä? Kiinnostavaa. Onko sellaisia testejä todella olemassa?

            Ja oletko oikeasti sitä mieltä, että ihmisen pitää luottaa vain tieteelliseen tietoon itsestään? Omassa elämässäni kyllä on suuri merkitys nimenomaan sillä, mitä tunnen.

            Korostan vielä, että tavoittelen itsetuntemuksella vain hyvää elämää ja onnellisuutta, en akateemista oikeaoppisuutta.

          4. Tiede ei tuota mitään absoluuttisia totuuksia, sellaiset kuuluvat fundamentalistiuskovaisille. Se tuottaa ainoastaan siihen mennessä parhaaksi ja eniten todeksi arvioitua tietoa. Siksi ei ole myöskään olemassa absoluuttisia totuuksia kertovia testejäkään.

            Jokainen ihminen saa puolestani uskoa mihin lystää; tieteelliseen tietoon tai hyviin fiiliksiin, tai jopa tuntemukseen siitä, millainen arvelee olevansa. Eläminen ja siitä nauttiminen silti on eri asia kuin tieteen tekeminen.

  14. Tuo ”sensing” pitäisi varmaan kääntää ”tiedostavaksi”; teet päätöksen (ympäristöä) tiedostavasti tai (tiedostamatta) intuitiivisesti.

    En kyllä itsekään hirveästi tykkää noista joko/tai -tyyppisistä testeistä, mutta ei kai tällä tarkoitus olekaan mitään absoluuttista totuutta lähteä kertomaan, vaan se tyypillinen oman käsityksen mukainen (subjektiivinen) käyttäytymismalli arjessa. Ihminen kun toimii mielellään omalla mukavuusalueellaan, niin ihminen myös järjestää arkensa siten, että omalla mukavuusalueella ollaan mahdollisimman paljon.
    Eli, sanomattakin selvää, että näissä on myös vahva kulttuurillinen sidos (minkä vuoksi kaikkia näitä psykologisia ajatelmia arvostellaan vanhentuneiksi yhteiskunnan muutoksen myötä). Ihmiset eivät muutu, mutta se kulttuuri mihin ihmisiä peilataan muuttuu.

    Mitä tuohon kritiikin neloskohtaan tulee, niin asiahan on juuri päinvastoin; testi joka ARVOTTAA ihmisiä tulosten perusteella ei ole mistään kotoisin, sellainenhan olisi vain ajatusrikollisten tekemistä.

    Jos testi on rapakon takana laajemmin käytössä, niin syynä lienee herääminen henkilöstöjohtamiseen. Nordströmin & Ridderstrålen myötä ”talentteihin” on herätty ehkä eri tavalla kuin aikaisemmin, tai ainakin siihen, että aina ei tarvitse etsiä oikeanlaista henkilöä – riittää kun tietää miten Ihmiset saadaan ottamaan itsestään kaikki irti.

    Mitä nyt näihin kommentteihin tulee testin käyttämisestä silloin kun tulkitsijalla ei ole kompetenssia siihen, niin samahan koskee aivan kaikkea. Eihän se silloin kyseisen testin vika tai ominaisuus ole, vaan kaikkien testien vika tai ominaisuus yhtälailla. Tai samaan syssyyn voitaisiin kritisoida sahaa siitä, että joku kuka ei ole raksa-ammattilainen sahaa lastulevyä.

  15. JuhaHuuhaa, nimenomaan! Minä ja moni muukin keskustelija täällä käyttää MBTI:tä välineenä ’vain’ hyvään elämään ja hyvään vuorovaikutukseen, ei tieteen tekemiseen.

    Itse pidän elämistä ja siitä nauttimista jopa tärkeämpänä asiana kuin tieteen tekemistä, joten siinä mielessä MBTI voi olla monella tapaa aivan mainio tai jopa erinomainen työväline.

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.