Heräsin eräänä yönä kesken unien, kun muistin tärkeän asian. Nousin istumaan ja ryhdyin välittömästi selittämään asiaa miehelleni, joka vielä oli hereillä:
Onhan se harmaa Z-rivi kunnossa? Muistatko? Se harmaa Z-rivi?
Mieheni ei muistanut, joten piti täsmentää. Nojauduin kyynärpään varaan ja aloitin:
Siis tää vaan kuulostaa hullulta. Nyt mä aloitin liian kaukaa ja sä luulet, että mä olen unessa. Ootas nyt kun mä selitän tän loogisesti. Tää on ihan sama systeemi kuin vaikka lotossa…
Miestä alkoi naurattaa, joten jouduin täsmentämään lisää. Painoin pään tyynyyn ja tarkensin:
Mä en ole unessa, kun tässä on selkeyttä… Se harmaa rivi on… Tai siis odota mä mietin, miten mä tän selittäisin…
Sitten olin nukahtanut uudelleen. Muistan keskustelun vain hämärästi, mutta onneksi mieheni kirjasi kommenttini tarkasti ylös, kun olin palannut metsästämään harmaata riviäni.
Mieheni on tehnyt tätä jo n vuotta, hamasta 1990-luvun puolivälistä asti. Hän kirjaa omituisia unipuheitani ylös, ja näille muistiinpanoille me sitten naureskelemme myöhemmin.
Onhan se hienoa, että konsultilla on assari öisinkin.
Tässä vaiheessa joku lukijoista voi luulla, että tämä oli täysin turha postaus. Ei pidä paikkaansa.
Muistiinpanoista huomaa nimittäin yhden tärkeän valmentajan ominaisuuden: kuuntele ja havainnoi osallistujia. Jos huomaat, että porukka on pudonnut kärryiltä, täsmennä sanomaasi. Tästä voi seurata kaksi asiaa:
1) Kun täsmennät, osallistujat pääsevät kärryille.
2) Kun täsmennät, huomaat kesken puheesi, että olet itsekin pudonnut kärryiltä. Saatat myös havaita olevasi omassa sängyssäsi.
Minulla oli myös ennen tapana puhella unissani. Kerran purin yhtä poikaystävää olasta niin, että aamullakin oli hampaanjäljet lihassa. Sitten aloin puhua suuni puhtaaksi päiväsaikaan, ja yöpuhe lakkasi.
Hauska tilanne! Eräs kaverini kävi aikanaan itsepuolustuskurssilla, ja seuraavana yönä hän väänsi unissaan miehensä kättä lukkoon. Mies herätti ystäväni ja kysyi kainosti, voisiko tämä lopettaa kivuliaan vääntämisen.Itselläni puheliaat vaiheet ovat aina liittyneet kiireisiin elämäntilanteesiin. Pienet lapset, valmennustyö ja kirjan kirjoittaminen herättävät puhelahjani öisinkin eloon. Onneksi en ole vielä käynyt fyysisesti kenenkään kimppuun. 🙂