Postasin tällä viikolla surkeimmista työnhakijoista. Twitterissä toivottiin jatkoa: millaisia olivat seuraavat viisi surkeinta?
En muistanut enää kaikkia omituisuuksia, joten kysyin neuvoa Liisa-Marialta, joka aikanaan penkoi hakemuskasoja kanssani. Hänen ansiostaan lista tuli täyteen.
Sijalla 10: Minä osata suomen kieli.
"Minä olen opiskeltu Suomen Kieli jo kaksi kurssia. Olen mielellään avuksi tässä työssä ja opin lisää Suomea."
Sympaattinen yritys, mutta nyt eivät taidot aivan taida riittää kirjallisen viestinnän valmentajaksi.
Sijalla 9: Pelkään ihmisiä.
"Tulen haastatteluun mutta en katso silmiin. Kuljen hartiat lysyssä ja kiinni käytävän seinissä. Puhun niin hiljaisella äänellä, että tuskin kuulee."
Yhä sympaattisemmaksi menee. On silti äärimmäisen vaikea kuvitella hiljaista hissukkaa dynaamisena kouluttajana. Itku tulisi, jos tämän ihmisen pitäisi myydä osaamisensa kiireiselle koulutus- tai HR-johtajalle.
Sijalla 8: Hihihihiii!
"Tihihihii! Ihanaa päästä tähän haastatteluun! Tihihihiii! Minä olen – hihihihii – innoissani. Matkalla tänne sattui yksihihihihii!"
Olisit varmasti pätevä kouluttaja, jos osallistujat saisivat selvää kikatuksesi lomasta.
Sijalla 7: Niin mikä firma?
"Ai mistä sä soitat? Mikä firma? Hainko mä siihen? Ai niin, niinpäs hainkin! Niin mihin tehtävään mä hainkaan?"
Vinkki: yleensä kannattaa painaa mieleen niiden yritysten nimet, joihin on lähettänyt hakemuksen.
Sijalla 6: Diiva
"Haen paikkaa kirjallisen viestinnän valmentajaksi. En kuitenkaan tee töitä perjantaisin."
Kiinnostavaa. Tehtävään ei haettu osa-aikaista, mutta sinä siis sanelet ehdot. Olisikin mukava kertoa tuleville kollegoillesi, että kuulkaas, palkkasimme tämän tädin, joka ei tee töitä perjantaisin.
Kunniamaininta kuuluu ehdottomasti tyypille, joka vastaustyyli oli tällainen:
K: Kertoisitko jonkun esimerkin hyvästä asiakaspalvelutilanteesta.
V: Ei nyt tuu yhtään mieleen, mutta kerran kyllä oli ihan kamalaa kun – –
K: Mitkä ovat omia vahvuuksiasi?
V: Noo, emmä tiedä, mutta kyllä mun pitäisi olla vähän parempi heräämään aamulla ja keskittymään ja tekemään hommat loppuun.
Muuten ihan positiivinen tyyppi taatusti, ei vain osannut tuoda sitä haastattelussa esiin.
Ai pahus, olin jo unohtanut hänet! Se hakija ansaitsisi sijan 11. Vaatimattomuus ei todellakaan kaunista työpaikkahaastatteluissa. 😀