Iltapäivälehti teki sen jälleen. Kuvan rajaus ei aivan vastaa kuvatekstiä.
Meitä toimittajiahan kiinnostaa ihan aidosti vain tissit- eiku vatsa.
(En muista, kummasta viikonvaihteen iltapäivälehdestä repäisin irti tuon lappusen, mutta tarkistan asian.)
Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.
Nykyjournalismia. Otsikko on kaikki kaikessa, viis siitä johtaako se harhaan. Kuvana voidaan käyttää jotain tapaukseen etäisesti liittyvää, kunhan se vetoaa lukijoihin.Uhkea + rintoihin rajattu kuva. Näiden perusteella myös miehet katsovat jutun, naiset avaavat sivun 20 itse asian vuoksi.Tästä syystä luen iltapäivälehtiä vain verkosta, enkä taatusti anna euroakaan niistä ennen kuin lööpit rupeavat puhumaan totta.
Janne, iltapäivälehtien toimittajat käyttävät tosiaan usein huijaan lukijaa otsikollani -taktiikkaa. Usein käytössä on myös kuva ei vastaa kuvatekstiäni -menetelmä.Itse jouduin talvella kokemaan mukavan laitan haastateltavan suuhun puhekuplan, jota hän ei ole sanonut -metodin. Ei ollut hauskaa.Iltapäivälehtiä ei kannata ostaa kovin usein – jos ollenkaan. Niiden ostaminen on roskajournalismin tukemista.Itsekin luin tuon Karpela-pätkän lauantaina terassilla ja repäisin mukaan tarvitsemani kohdan. (On hävytöntä repiä kahviloiden lehtiä, mutta yritän tehdä sitä syntiä mahdollisimman harvoin.)Tänään maksoin viisi euroa (5 e!) vanhoista viikonlopun iltapäivälehdistä, jotta olisin voinut tarkistaa lähteen – enkä kuitenkaan löytänyt oikeaa kohtaa. Täytynee selata verkosta näköispainokset läpi. Huoh.
Vähän eri tavalla muuten ärsyttää jomman kumman iltapäivälehden (muoti-)jutut, joiden kuvatekstit viittaavat kuvan ulkopuolisisiin asioihin. En tiedä toteutuuko sama printtiversiossa, mutta verkossa näkee usein tekstejä tyyliin ”huippukorkeat avokkaat on kirjailtu strasseilla ja maapähkinöillä”, vaikka itse kuva on rajattu säästeliäästi noin polven korkeudelta poikki.
kittyfane, olen havainnut saman asian. Tuosta ”muotia kuvatekstissä muttei kuvassa” -teemasta on muuten postaus tulossa vielä tällä viikolla. Taisin ajastaa sen torstaille tai perjantaille.
Täh! Mix sulla toimii ajastukset, mutta mulla ei!?
Tekstiurakoitsija, kiitos kysymyksestä. Eikö sulla ajastus toimi vai onko toiminto kateissa?Bloggerista oli vaikea löytää ajastukset: ne on piilotettu Luo teksti -toimintoon, kirjoitusruudun alle Julkaisuasetukset-linkin taakse.Sen jälkeen kun löysin ne, asetukset ovat kyllä toimineet.
Iltapäivälehdet (jotka muuten ovat ilmestyneet jo kauan aamulla..) tekevät uutisensa ja lööppinsä tähän tyyliin:Toimittaja soittaa Matti Nykäselle ja kysyy onko Matilla hiv/AIDS. Matti Nykänen ihmettelee mistä juttu on peräisin ja kiistää että hänellä olisi mainittu tauti. Seuraavan päivän lööppi kirkuu kissan kokoisin kirjaimin:MATTI NYKÄNEN KIISTÄÄ ETTÄ HÄNELLÄ OLISI HIV/AIDS!Niinpä.
Tipu, hyvä esimerkki!Itse juttelin aikanaan erään iltapäivälehden toimittajan kanssa ja kysyin, miksi hän työskentelee roskalehdessä. (Olin 19-vuotias ja suorasanainen.)Toimittajan vastaus: Missä muualla saa näin pienen asian näin isolla esille ja vielä oman kuvan kanssa?Olisiko toimittajalla väärä peruste ammatinvalinnalle, jos hänen tärkein päämääränsä on saada oma kuva esille ja tehdä pikkuseikasta iso uutinen?
Mjaah.. Enpä tiedä.Luulisin, että ammatinvalinnan perusteella on heillä se, että pääsevät ns ”piireihin” keittiön kautta ja siten tuntevat itsensäkin joksikin.Ja saavat sitä näennäistä valtaa jolla voivat kuvitella kostavansa sille koulukiusaajalle, joka rökitti toimittajaparan hänen ollessaan pieni, rillipäinen ja hammastukia käyttävä ujo neiti/pikkumies. Ja tietenkin nykyisessä ammatissaan pääsee myös saamaan erikoiskohtelua haastattelemiltaan julkuilta ettei vain tulisi ”lipsahduksia” lehtiin.Josta mieleen juolahti takavuosien Tauski joka kuulemma kaupallisen tv-kanavan teksti-tv:n pettämättömän luotettavan uutislähteen mukaan ilmoitti kylmästi ettei kommentoi hänen ja vaimonsa tulevaa avioeroa eräälle juorulehdelle ennen kuin 7 000 e kilahtaa tilille. Maksaako joku lehti ihan vakavissaan mainitun summan hänelle saadakseen kommenttinsa heidän erostaan? Lukeeko joku mainittua lehteä niin paljon, että kannattaa kyseinen uutinen julkaista? Onko joku Tauski tässä maassa niin suuri tähti, että lehdet myyvät hänen eroillaan?Voi jösses.
Hauska pointti tuo ip-lehtien toimittajien koulukiusaushistoria. 🙂 En ihmettele yhtään, vaikka olisi monen toimittajan motivaattori siellä taustalla.Itse en maksaisi edes seitsemää senttiä jonkun pikkujulkkiksen erouutisesta. Ja jos olisin pikkujulkkis, en levittelisi (saati myisi) yksityisyysasioitani julkisuuteen. -Tuo on tosin paradoksi: pikkujulkkiksia syntyy vain yksityisasioita myymällä.
Tipu aka Rajatapaus: Tuskinpa Tauskin tapauksessa on tästä kyse. Pikemminkin hän on varmaankin halunnut tehdä tilanteen sellaiseksi, että toimittajan ei kannata väkisin urkkia asiaa, ja jos näin tekee niin hän on oikeutettu ”lunnaaseensa”. Ainakin jutun julkaisevan toimittajan olisi tuollaisen, julkisuuteen annetun, lausunnon jälkeen hyvin vaikeaa enää todistaa että hän ei ole luvannut Tauskille 7000€ haastattelupalkkiota.
Totta, kyllähän siinä myös juorulehden toimittaja mustamaalaa itseään ja ammattietiikkaansa, kun hän ostaa (ja samalla luo itse) jutunaiheita.Hups, tuliko siinä taaa paradoksi: juorulehden toimittaja ja ammattietiikka samassa virkkeessä? 🙂