Tärkein peruskoulu-uudistus olisi pistää pojat kouluun vuotta myöhemmin

Katleena Kortesuo

Hesari uutisoi tänään, että kaikista lukioiden uusista opiskelijoista vain 41 prosenttia on poikia. Sen sijaan ammattikouluissa heitä on 58 prosenttia. Pojat siis kouluttautuvat vähemmän kuin tytöt ja matalammalle asteelle kuin tytöt.

Tämä näkyy tietenkin myös parikymppisissä: helsinkiläisistä miehistä noin 25 prosentilla ei ole mitään toisten asteen tutkintoa, mutta naisissa vastaava kouluttamattomien prosentti on vain 15. Ilmiö on valtakunnallinen. Hesarin mukaan miehistä korkeakoulututkinnon on suorittanut vain 30 prosenttia, mutta naisista jopa 44 prosenttia.

Minulla on ehdotus: annetaan poikien lähteä koulutielle vuotta myöhemmin kuin tyttöjen.

Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella kouluasteella olisi kahta vuosiluokkaa. Jos ehdottamani muutos käynnistyisi vuonna 2024, niin sinä syksynä ekalle luokalle menisivät vuonna 2017 syntyneet tytöt ja vuonna 2016 syntyneet pojat. Vastaavasti ensi vuonna eskariin menisivät vuonna vuonna 2018 syntyneet tytöt ja vuonna 2017 syntyneet pojat.

Vaikuttaa ennenkuulumattomalta. Voiko ikäluokkia muka kohdella tällä lailla? Omituinen ajatus.

Mitä ihmeen ongelmia tällä muka taklattaisiin?

On tosiasia, että murrosikä kehittyy tytöillä aikaisemmin kuin pojilla. Toki yksilökohtainen vaihteluväli on suurta, mutta isoissa massoissa sukupuolten erot näkyvät kirkkaasti. Niinpä olisi paljon helpompaa sekä opettajille että oppilaille, jos luokka edustaisi keskenään edes jotensakin samaa kehitysvaihetta.

Murrosiän alku on äärimmäisen herkkä vaihe varsinkin niille tytöille, joilla murrosikä alkaa varhain ja jotka alkavat erottua fyysisesti muista tytöistä. Olisi helpottavaa, jos tyttöjen ja poikien välillä olisi luokassa se vuoden ikäero, joka esiintyy murrosiän alkamisvaiheessa.

(Anekdoottina kerrottakoon, että eräällä partiolippukuntamme tytöllä kuukautiset alkoivat jo 11-vuotiaana. Onneksi hän oli aikanaan hypännyt yhden luokan yli. Niinpä kuukautiset alkoivat kuutosluokalla, kun muut luokkalaiset olivat 12-vuotiaita. Voin vain kuvitella, miten arka paikka olisi ollut olla viitosluokkalaisena liikuntatunnilla se ainoa, jolla on mukanaan sidepaketti.)

Kyse ei kuitenkaan ole vain fyysisestä kehityksestä. Tilastoista on nähty jo pitkään, että pojat laahaavat jäljessä suhteessa tyttöjen Pisa-tuloksiin. Jotkut tutkijat selittävät tätä eroa sillä, että poikien etuotsalohko kehittyy hitaammin. Voisiko tätä eroa helpottaa sillä, että pojat lähtisivät koulupolulle vuotta myöhemmin?

Erot sukupuolten välillä ovat isoja. Opetushallituksen mukaan pojat jäävät luokalle kaksi kertaa todennäköisemmin kuin tytöt. Vuoden 2016 raportissa todetaan näin:

Erityisen merkittävä ero on ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla, jolloin poikien luokalle jääminen on jopa kaksinkertaista tyttöihin verrattuna. Tämä tukee käsitystä, että tytöt ovat kehityksessä jo varsin nuoresta poikia edellä.

Tämä ongelma kyllä tiedostetaan, mutta olemme yhteiskuntana lähteneet korjaamaan sitä väärästä päästä. Yritämme pienentää sukupuolten välistä kehityseroa erilaisilla opetusmenetelmillä ja tukiryhmillä koulupolun loppupäässä, vaikka oikeasti muutos pitäisi tehdä jo koulupolun alkupäässä.

Entä yksilölliset erot?

Ainahan on olemassa valtavia yksilöllisiä eroja. Olen ollut partiossa ryhmänvetäjänä 33 vuotta (jösses mikä aika!), joten vuosien varrella olen kohdannut vaikka kuinka erilaisia lapsia. Osa tytöistä ja pojista on poikkeuksellisen kypsiä ja tunnetaitoisia ekaluokasta asti, ja osa leikkii kontaten koiraa vielä seiskaluokalla.

Kaikki lapset ja nuoret ovat yhtä mahtavia omassa kehitysvaiheessaan, joten heille kaikille pitäisi antaa yhtäläinen mahdollisuus kasvaa omaa tahtiaan. On totaalisen väärin yrittää saada vilkas ja keskittymiskyvytön lapsi ekasta luokasta asti ”itseohjautumaan ja tunnesäätelemään”. Lapselle jää ikuiset kelvottomuuden kokemukset, kun hän ei pärjää siinä missä muut.

Niinpä jatkossakin tarvitaan yksilöllisiä opetussuunnitelmia. Jos muksu on kypsä ikäisekseen, hän ampaiskoon kouluun vuotta aikaisemmin. Jos taas lapsi tarvitsee vielä aikaa kasvamiseen, hän ilman muuta saa lähteä eskariin vasta vuotta myöhemmin. Jos taas lapsi kypsyy koulunkäynnin mittaan nopeasti, hän voi hypätä luokan yli.

Silti oletusarvo voisi jatkossa olla se, että tyttöjen ja poikien koulun aloitusikä erotettaisiin toisistaan. Tämä sukupuolten eritahtisuus koulussa siis kompensoisi kehitysvaiheiden tuottamia eroja. Toki tästä perusoletuksesta sitten poikettaisiin erillisillä hakemuksilla kuten nykyäänkin.

Väitän, että kun pojat päättäisivät peruskoulun 16-vuotiaina, monella olisi paremmat mahdollisuudet valita opiskelupaikka toiselle asteelle. Aivot ovat kehittyneet pitemmälle, ja kypsät päätökset ovat helpompia.

Mutta pojathan menettävät tässä vuoden!

Pojat eivät menetä yhtään mitään. Keskimääräinen elinikä pysyy samana.

Tämän muutoksen ansiosta pojat saisivat vuoden lisää lapsuutta. Se antaisi monelle nuorelle miehelle paremmat mahdollisuudet kasvaa rauhassa omaksi persoonakseen.

Toki jos nuoren miehen aikuistuminen tapahtuu nopeasti, ainahan voi hypätä yhden luokan yli ja jatkaa nopeammassa tahdissa. Ketään ei pakoteta etenemään tietyssä rytmissä.

* * *

Tiedän, että ajatus on radikaali. Ikäluokkia ei ole ollut tapana erottaa toisistaan.

Mutta mitä jos ikäluokkien pitäminen yhdessä on ollut juuri se ajatusvirhe, jonka olemme porukalla tehneet?

 

8 kommenttia

  1. Kuulostaa todellakin pohdinnan arvoiselta idealta! Olen aina ihmetellyt vanhempien hinkua laittaa lapsensa etuajassa kouluun, jo 6-vuotiaana. Tässä nimenomaan ryöstetään vuosi lapsuudesta – aikuisena tämä ehtii sitten olla vuoden pidempään työelämässä! Järkyttävä vääryys!

  2. Lukio ja ammatillinen koulutus ovat molemmat toisen asteen koulutusvaihtoehtoja ja molemmista on samanarvoinen jatko-opintomahdollisuus ja -oikeus. Amis ei siis ole ”alempiarvoinen” koulutus kuin lukio.

    1. Hyvä kun tarkensit! Tässä mä en tarkoittanut koulutusasteita, vaan myöhempää koulutuspolun ja tulojen yhdistelmää. Lukiosta on helpompi jatkaa korkeakoulutukseen, jolloin palkkakin on herkästi parempi. Sen sijaan jos koulutus jää ammattikouluun, se lisää työttömyyden riskiä.

      Mä en tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi olla maistereita, mutta liian moni poika jää ammattikoulutasolle, vaikka rahkeet riittäisivät amk-tutkintoon.

      1. Mitähän tämä hiljattainen valtionvarainministeriön ehdotus ammattiopistotutkintoaikojen lyhentämisestä tarkoittaa tässä kontekstissa? Jos ammattitutkinto olisi 2 vuotta, kelpuuttaisiko se hakemaan amk-koulutukseen? Tästä ei puhuttu mitään, kun tämä yllä mainittu ehdotus julkaistiin siinä säästölistaehdotuksessa. Taitaisi poikia olla entistäkin vähemmän amk-polulla.

        1. Hyvä kysymys. Jos kansaa halutaan korkeakouluihin, niin reittejä ei saisi tukkia.

          PS. Toki pitää muistaa, että VM ei ole ehdottanut yhtään mitään. VM on vain listannut olemassaolevia työkaluja, joista seuraava hallitus aikanaan tekee valinnat.

          1. Ilmaisin asiani ehkä vähän epäselvästi, kun kirjoitin, että VM olisi ehdottanut. Kyseessä oli, kuten kirjoitit, vain mahdollisten säästökohteiden listaus. Täytyy nyt seurata millaisia kantoja päättäjiksi pyrkivillä tähän(kin) asiaan on, kun vaalitentit alkavat.
            Jostain syystä (väsymys?) olin tunkenut VM:n nimeen ylimääräisen n-kirjaimen tuossa viestissäni. Mutta sattuuhun tuota näemmä ammattilaisillekin… 🙂
            https://areena.yle.fi/1-65293173

  3. Moi!
    Itsekin ajattelin pitkään, että poikien hidas kypsyminen olisi syynä huonompaan koulumenestykseen: ”Väitän, että kun pojat päättäisivät peruskoulun 16-vuotiaina, monella olisi paremmat mahdollisuudet valita opiskelupaikka toiselle asteelle. Aivot ovat kehittyneet pitemmälle, ja kypsät päätökset ovat helpompia.”

    Toisaalta tämä kohtalaisen tuore väitöskirjatutkija Maria Suutelan tutkimus on antanut minulle ainakin lisää ajateltavaa:

    https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fendo.2022.936005/full

    https://www.sttinfo.fi/tiedote/murrosian-ajoittuminen-ei-selita-poikien-heikompaa-koulumenestysta?publisherId=23980819&releaseId=69948165

    Toivottavasti herättää uusia ajatuksia!

    1. Lämmin kiitos linkeistä!

      Jäin miettimään sitä, että mitä jos kyse onkin murrosiän intensiteetistä? Onko poikien hormonimyrsky jotenkin vahvempi ja intensiivisempi kuin tyttöjen? Olen näin aikuisena jutellut tästä paljonkin miespuolisten kavereitteni kanssa, ja he kyllä kiroilevat yhä sitä hormonimyllyä, jonka aikanaan kävivät läpi.

      Vai onko jo koulukypsyyden alkamisessa eroja? Alakoulun opettajat kertovat, että ekaluokkalaisilla tytöillä ja pojilla on huima ero heti ekalla luokalla. (Toki yksilöllisiä poikkeuksia on aina, mutta valtaosalla erot menevät noin päin.)

Kerro oma kantasi

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.