Kahden ja puolen vuoden valtava partioprojekti on saavuttamassa huippukohtansa. Olen nyt rakentamassa Ilves13-leiriä, Hämeen Partiopiirin suurponnistusta. Rakennusleiriläisiä on noin 250, ja koko leirin vahvuus on torstaista eteenpäin yli 4000 leiriläistä.
Edellisyö meni hieman huonosti, koska Evolla oli valtavia tuulenpuuskia. Telttani yläkulma painui sisään vähän väliä [video]. Lepattava telttakangas pamahteli mukavasti korvan juuressa. Isoja kupolitelttoja ei ole suunniteltu tällaiseen tuuleen, ja pehmeä hiekkamaa antaa periksi lyhyille vaarnoille. Onneksi ei satanut, koska muuten olisin kuin uitettu kissa.
Lähes kolmevuotisen projektin aikana olen oppinut paljon itsestäni. Totesin jälleen kerran, että en ole kovinkaan hyvä johtaja, mutta toisaalta opin vähä vähältä paremmaksi.
Monet huonot puoleni pilaavat vahvat puoleni:
- Olen nopea ideoimaan, mutta surkea toteuttamaan tai valvomaan toteutusta.
- Olen innostava, mutta lyhytjänteisyyteni takia en jaksa innostaa muita pitkään.
- Pystyn jäsentelemään kokonaisuuksia helposti, mutta en aina muista viestiä niitä muille.
- Olen itsenäinen työskentelijä, mutta unohdan, että muut haluavat ehkä pitää yhteyksiä.
- Olen kiinnostunut ihmisistä, mutta unohdan helposti nimet ja kasvot.
- Olen innoissani monenlaisista asioista, suurista ja pienistä, mutta välillä on vaikea löytää oikea johtamisen taso pikkuasioihin puuttumisen ja liian suurpiirteisyyden väliltä.
- Luotan ihmisiin, heidän osaamiseensa ja hyvyyteensä, mutta en muista olla heihin yhteyksissä tarpeeksi usein.
- Saan paljon aikaan lyhyessä ajassa, mutta yliarvioin usein ajankäyttömahdollisuuteni.
Tästä on suunta vain ylöspäin. Ensi yöksi vaihdan tukevammat vaarnat ja seuraavaan projektiin määrittelen omat toimintatapani paremmin.
Tämä ei suoranaisesti liity blogikirjoitukseen, mutta olen tuossa etsinyt parsinneulaa, vasaraa, rinkkaa ja työrukkasia. Ja avovaimoni etsinyt ulkohousuja, lippiksiä, hyviä kenkiä jne. Ja molemmat ahertaneet nimeämisen kanssa eli kaikkialle on kirjoiteltu nimeä + universaali 28- tekstiä.
Eli hyvää leirinrakentamista, meidän sudenpentumme tulee torstaina tutustumaan ensimmäiseen isoon leiriin Harjusiskojen mukana. Ja pääsee näkemään vanhoja kavereita Pirjetan Partiosta.
Kari…
P.S. Eräs entinen työkaveri opetti muistamaan nimiä amerikkalaisella tavalla eli aina moikatessa muistetaan lisätä mukaan vastapuolen nimi. Se ainakin auttaa minulla.
Mahtavaa että teiltäkin on edustus tulossa leirille. Tervetuloa!
Sanohan jälkikasvulle, että tulee nyhkäisemään minua hihasta. 🙂
En voi kuin ihailla tuota avoimuutta ja rehellisyyttä, jolla kohtaat omat (mahdolliset) puutteesi, ja samalla saat myös tunnistaa kasvusi noissa asioissa. Osaisinpa tuon, niin oppisin uutta paljon nopeammin. Mahtavaa!
Kiitos Oili! Ei tämä tunnustaminen vielä mitään, mutta tapojen muuttaminen on paljon vaikeampaa. Katsotaan seuraavan partioprojektin yhteydessä, pystynkö pitämään pyhät puheeni.