Tunnistatko tyylilajin? 2/3

Tyylilajiin vaikuttavat myös lauserakenteet.

Alla oleva taulukko selventää asiaa:

Puhutussa tekstissä toistetaan sanoja enemmän, koska teksti on lineaarista, eikä sitä voi kelata taaksepäin. Niinpä puhuja kertaa tekstissään tiettyjä merkityksiä: Se oli ollu siellä jo monta vuotta homehtunu. Myös pronomineja (minä, sinä) toistetaan.

Sen sijaan kirjoitetussa tekstissä voi poistaa ”turhat” kohdat, koska lukija näkee tekstin kertasilmäyksellä, ja hän voi tarvittaessa palata taaksepäin. Niinpä kun puhuttu kieli sanoo mä olen tai minä olen, kirjoitettu teksti sanoo olen.

Puhutussa kielessä ja hyvässä verkkotekstissä ei esiinny juuri koskaan lauseenvastikkeita, mutta virkakielessä niitä kyllä piisaa. – Jos minä saisin päättää, niin lauseenvastikkeet katoaisivat sieltäkin.

Lisäksi puhuttu kieli on yleensä erottelevampaa kuin kirjoitettu kieli:

Jos en tunnista lauserakenteiden tyylieroja, ilmaisustani tulee kömpelöä. Saatan kuvitella, että kirjakieli toimii puhuttuna, tai yritän tunkea puhekielen rakenteita joka paikkaan.

Pahimmassa tapauksessa en ymmärrä omalle tyylilajilleni vieraita rakenteita. En ehkä käsitä, että velvollisuus tehdä jotakin tarkoittaa samaa kuin on pakko tehdä. En myöskään välttämättä ymmärrä, että ilmaisu asiakkaan saatua lomakkeen hän ottaa yhteyttä tarkoittaa ohjetta minulle: kun saat lomakkeen, ota yhteyttä.

Kirjoittajalle on tärkeää osata muuttaa monimutkaiset rakenteet selkeämmiksi. Kukaan ei tarvitse lauseenvastikkeita, joten ne voi korjata sujuvammaksi tekstiksi. Toisaalta kirjoittajan pitää osata välttää puhekielisyyksiä.

Lukijalle on tärkeää osata tulkita erilaisia rakenteita ja ymmärtää, mitä ne tarkoittavat.

Kukaan meistä ei selviä vain yhdellä kielimuodolla, vaan jokainen tarvitsee kykyä tulkita ja tuottaa useampaa tyylilajia.