Eräs koulutukseni osallistuja on ison organisaation tiedottaja. Hän saa jatkuvasti korjattavakseen muiden kirjoittamia tekstejä, joista pitää tehdä sujuvampia ja uutismaisempia.
Isoin ongelma on kuulemma otsikoissa. Miten saada lattea otsikko informatiivisemmaksi tai kiinnostavammaksi?
Niinpä keksin viisi latteaa otsikkoa ja korjasin ne otsikkometodien avulla tolkullisemmiksi.
Latteat otsikot:
- Puolueetonta apua
- Pari kysymystä sinulle
- Tärkeää sanottavaa
- Kiva vauvavuosi
- Remonttikertomus
Ja alla on 11 korjausmetodia. Kaikkia ei tietenkään voi käyttää jokaiseen otsikkoon.
1) Muuta tavalliset sanat kiinnostavammiksi
Älä käytä kuluneita adjektiiveja kuten hyvä, kiva, huono tai tärkeä. Keksi tilalle erikoisempi.
- Uuvuttava vauvavuosi
- Huikea vauvavuosi
- Erilainen vauvavuosi
2) Muuta epätarkat sijamuodot ja sanat terävämmiksi
Vältä otsikossa passiivia (tiedetään) ja partitiivia (tärkeää sanottavaa). Vältä myös epätarkkoja ilmaisuja (pari, muutama, jotain). Kirjoita tilalle jämäkämpi otsikko.
- Puolueeton apu
- Kaksi kysymystä sinulle
- Tärkeä viesti
3) Vältä yhden sanan otsikoita
Yhden sanan otsikot sopivat lähinnä sanakirjatyyppiseen artikkeliin kuten Wikipedia-artikkelin otsikoksi. (Poikkeuksena on niin erikoinen sana, että se riittää yksinään otsikoksi.) Yleensä uutisissa pitää kuitenkin olla kuvailevampi. Lisää yksisanaiseen otsikkoon vaikkapa verbi eli teonsana tai jokin suuntaa tai muutosta kuvaava ilmaisu.
- Remonttiraiska
- Remontti ja kertomus siitä
- Remontti, tuo koko perheen kriisitilanne
4) Lisää otsikkoon persoona
Yksi tapa elävöittää tylsää otsikkoa on lisätä siihen persoona. Voit joko puhutella lukijaa sinä-muodossa tai kertoa itsestäsi minä– tai me-muodossa.
- Muista tarjota puolueetonta apua
- Mitä tuumaat näistä kysymyksistä?
- Oletko jo kuullut tärkeän viestin?
- Outo vauvavuotemme
- Tarina remontistamme
5) Pelaa välimerkeillä
Otsikossa voi joskus olla ajatusviiva, kysymysmerkki tai huutomerkki. Käytä näitä kuitenkin säästeliäästi: niitä ei tarvita jokaisessa otsikossa.
- Muista puolueeton apu!
- Saanko kysyä sinulta jotain?
- Onko sinulla tärkeää sanottavaa?
- Vauvavuosi – kuolaa ja kukkakaalia
- Remontti valmis!
6) Käytä väitettä tai jopa provokaatiota
Otsikossa saa olla asennetta, jos se sopii tekstilajiin.
- Puolueeton apu on taattava
- Minä kysyn, sinä vastaat
- Kenelläkään ei ole enää tärkeää sanottavaa
- Voiko vauvavuosi olla muka upea?
- Täydellinen remontti on mahdottomuus
7) Käytä alkusointua elävöittämään latteaa otsikkoa
Alkusointu tarkoittaa kahta samalla kirjaimella tai kirjainyhdistelmällä alkavaa sanaa. (Tätä keinoa ei kuitenkaan saa yliviljellä.)
- Kaksi kysymystä sinulle
- Tärkeä tilastotieto
- Vaatimaton vauvavuosi
- Kuivakka kertomus remontista
8) Kokoa vaakakuppirakenne
Vaakakuppirakenne asettaa rinnakkain kaksi erilaista elementtiä. Sitä voi höystää myös alkusoinnulla.
- Puolueetonta apua, puolueellista rahaa
- Kysymys sinulle, vastaus kaikille
- Muovimatosta maalipurkkiin
9) Käytä intertekstuaalisuutta
Intertekstuaalisuus on kielen piirre, joka viittaa toisiin teksteihin. Sen voi suomentaa myös tekstienvälisyydeksi. Voit siis käyttää sitaattia, sanontaa, mainoslausetta tai laulun sanoja – muokattuna tai sinällään.
- Armotonta menoa, puolueetonta apua
- Yksi toimittaja kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata
- Vauvasta vararikkoon
10) Käytä avainsanaa, joka aktivoi lukijan
Jos kirjoitat verkkoon, otsikossa kannattaa usein olla sellaisia hakusanoja, jolla ihmiset etsivät tietoa.
- Puolueeton humanitaarinen apu kriisitilanteissa
- Kysymyksiä pyöränkorjauksesta
- Tärkeä viesti eduskuntavaaleista
- Kaakelit vaihtoon kylppäriremontissa
11) Absurdius, tuo vanha ystävämme Muurmanskista
Jos tekstilaji sallii, voit irroitella absurdeilla käänteillä. Tähän tyylilajiin istuvat myös ylipitkät otsikot.
- Kysymys juuri sinulle, joka nyt luet tätä otsikkoa porkkanaa rouskuttaen
- Jokellusta, vauvantuoksua ja iloista naur- EI SAA SYÖDÄ KISSANRUOKAA!
- Oi kuinka tekisi mieleni muurata mattoasentaja savupiippuun
Remonttiraiska kuulostaa pelottavalta. :/
Niin se onkin. 🙂 Kuvittelin, että tuo teksti voisi kertoa pieleen menneestä remontista.
Ja tässä sitten ne verkkomedioiden versiot, joilla kerätään klikkejä:
Kansa kummissaan: ”Apuun ei voi luottaa!”
2 kiperää kysymystä – tiedätkö sinä vastaukset?
Tätä faktaa ei kannata missata!
Vauvaraivo roihuaa — lukijat hyökkäsivät yksinhuoltajan kimppuun
Koti kauhuremontin kourissa — katso kuvat!
Aahhahhaaa, loistometodi! Menee kohdaksi numero 12.
Ai että, kun olikin omalle kohdalle sopiva tuo absurdi kissanruoka-esimerkki! 😀 Kiitos loistavasta postauksesta!
Jee, ollos hyvä!
Olet ajastasi jäljestä. Nasevuus on mennyttä aikaa. Nykyisessä tietoähkyssä ja ärsykepommituksessa ihmiset kaipaavat asiallisuutta. Otsikoiden tulee olla ennen kaikkea informatiivisia, selittäviä ja läpinäkyviä.
Tuijalehtistyyliä jaksaa teini-iässä aikansa, mutta aikuisille täytyy olla muuta. Seksivau nostaa hymynkareen ehkä kerran, mutta jo toinen kerta latistaa sen.
Omalaatuisista tuotekuvauksista tunnetun Varustelekan Valtteri Lindholm palkittiin. Varustelekan tulevaisuus ei kuitenkaan voi perustua naseviin tuotekuvauksiin. Juttu alkaa jo vanheta. Näin käy kaikille korostetuille ilmiöille, joissa sisältöä yritetään korvata pinnalla. Idea jaksaa innostaa aikansa, mutta menettää pian arvonsa. Titivituntyy-blogi oli hauska aikansa, mutta kun se alkoi toistaa samaa ideaa eri sisällöissä, hauskuus katosi.
Mitä sivistyneempi lukija, sitä ärsyttävämmäksi hän pelkän huomioarvon vuoksi käytetyt tyylikeinot kokee. Sivistynyt lukija huomaa heti, mikä on markkinointipaskaa. Tämän huomion jälkeen sisältökin menettää arvonsa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/vuoden+nuori+yrittaja+on+valtteri+lindholm+++verkkokaupan+edellakavija/a2303308
On kurjaa, että olet katkeroitunut. Muistathan, että blogissani pyritään käyttämään sivistynyttä kieltä, eikä termiä ”markkinointipaska”.
Neljä huomiota:
1) Käytit itse kirosanaa, vaikka halveksut tekstissäsi markkinoivia tehokeinoja. Onko siis kuitenkin niin, että olet huomannut tehokeinojen arvon?
2) Haksahdit klassiseen logiikkavirheeseen, johon moni maallikko lankeaa. Tekstin markkinoivuus *ei poista* sen asiasisältöä. Ne ovat kaksi eri tekijää – samoin kuin pallon väri ei vaikuta sen kovuuteen. Esimerkkinä annan tuon äskeisen oman postaukseni: otsikko on myyvä, absurdi ja kummallinen, mutta sisältö on silti asiaa. Olen listannut täysin päteviä otsikkovinkkejä, joita kaikki ammattikirjoittajat käyttävät.
3) Jos olen ajastani jäljessä, silloin tekstin tekijät ovat olleet ajastaan jäljessä reilut 2000 vuotta. Jo antiikin aikana tunnettiin listaamiani metodeja kuten alkusointu ja provokaatio. Olen aika varma, että me kaikki ammattikirjoittajat olemme ajastamme jäljessä vielä seuraavatkin 2000 vuotta. Mukavaa, että sinä olet edellä.
4) Ikinä ei kannata haksahtaa siihen virheeseen, että ”ihmiset” ajattelevat kuten sinä. Väitit, että ihmiset ovat kyllästyneitä tehokeinoihin. Tämä ilmiö ei näy arjessa eikä lukijamäärissä, vaikka ehkä *sinä* olet kyllästynyt tehokeinoihin. (Ymmärrän hyvin, jos haluat lopettaa EOT:n lukemisen. Tämä nimittäin vilisee tekstillisiä tyylikeinoja ja markkinointia.)
Mielestäni avainsana on aitous. Aitous sekä kiinnostaa että kestää aikaa.
Kuitenkin kohtuus kaikessa: sopivina annoksina esimerkiksi reippaus tai kyynisyys antavat aidon vaikutelman, mutta tavaramerkiksi muuttuessaan molemmat alkavat pian kyllästyttää.
Ps. Katleena taisi nyt provosoitua tuosta kommentin aloituslauseesta vähän turhaan. Kommentti käsitteli muilta osin ilmiötä yleisesti, mutta vastaus lähti puolustuspoterosta ja suuntautui kirjoittajaan. No, sattuuhan sitä kaikille. 🙂
”No, sattuuhan sitä kaikille.”
Kirjailijoilla on helppoa, etenkin harrastuksekseen kirjoittavilla. Tekstiä voi hioa vuosia, karsia siitä kustannustoimittajan vinkkaamat tyylirikot ja ohi osuvat polut ja antaa ajan hioa pois turha itsekorostus.
Netin tuotteistajaheikeillä on vaikeampaa. Heidän täytyy keksiä alati uutta (valehdella vanha uudeksi) ja säilyttää itseluottamuksensa, vaikka he tietävät, että ruutujen takana istuu suuri joukko enemmän tai vähemmän perustellusti epäileviä ihmisiä.
Suosittelen kaunokirjailijaksi ryhtymistä. Jos tahtoo opettaa, voi opiskella opettajaksi. Netissä rahasta opettaminen sopii vain kaikkein kovapintaisimmille. Siihen vaaditaan paitsi härski luonne niin myös isännöitsijän paineensietokyky.
Aika samoja ominaisuuksia varmaan vaaditaan opettajilta sekä netissä että luokkahuoneessa.
Esimerkiksi yläkoulun ruotsinopettajat epäilemättä tarvitsevat työssään myös jonkin verran improvisaatiotaitoja ja kritiikinsietokykyä. 😉
Hatunnosto osaaville ja innostaville opettajille!
”Aika samoja ominaisuuksia varmaan vaaditaan opettajilta sekä netissä että luokkahuoneessa.”
Ero syntyy kaupallisuudesta.
Kun opiskelee tämän blogin käsittelemiä asioita yliopistossa, ote on tyystin erilainen. Siellä ei etsitä oikeita vastauksia, ei julisteta, ei neuvota suoraviivaisesti.
Nämä parantaissarasvuoilmiöt kaatuvat juuri siihen, että tuotteistajat tuotteistavat lopulta itsestään typeriä esittämällä vastauksia kysymyksiin, joita ei kysytä ja joihin ei usein ole ainakaan yksiselitteisiä vastauksia.
Vanhentuva vihainen mies, kahvikutsuni on yhä voimassa. Tarjoan mielelläni kahvit, niin voidaan tutustua kunnolla. Olet ilmiselvästi minulle vihainen jostakin, ja haluaisin kuulla tarkemmin, mistä minua syytät.
Hyvä tarkennus.
Onneksi kuitenkin lähdekritiikki on helppoa, kun nämä konsulttiyrittäjät ovat ihan avoimesti mitä ovat.
Ehkä enemmän pitäisi olla huolissaan yliopistojen kaupallistumiskehityksestä.
Mutta joo, taidettiin eksyä aika kauas tämän postauksen aiheesta.
Jos otsikkona on ”Remontti, tuo koko perheen kriisitilanne”, arvelen vahingossa joutuneeni iltapaskan sivulle.
Juha, nämä kaikki vinkit sopivatkin eri tekstilajeihin. Tuossa kyseisessä vinkissä kehotin väittämään yhden sanan otsikoita, joten keksin tilalle kolme erilaista. Mikään ei pakota käyttämään juuri tuota siteeraamaasi otsikkoa, mutta ehkä Iltapulun toimittaja käyttää.
Koska listalla ei sitä ole, täytynee ajatella, että journalistisen parhaimmiston (varsinkin netissä) käyttämä arvoituksen paljastuslupaus ei ehkä olekaan paras tapa:
”Lue, mitä useimmat haluaisivat tehdä mattoasentajalle! Yllätyitkö?”
Mutta oih, tuohan sopii mainiosti vinkiksi numero 13, jos työkseen kirjoittaa MV-julkaisua. Ohessa uudet versiot:
– Tämäkö on muka puolueetonta apua?
– Et olisi ikinä uskonut, millaisia kysymyksiä minulle esitettiin
– Presidentillä on tärkeää sanottavaa; lue mitä!
– Kiva vauvavuosiko? Katso paljastavat kuvat!
– Onko tämä surkein remonttikertomus ikinä??!!
Kiitos vinkeistä! Yksi miinuspuoli minulle tuli mieleen tässä postauksessa: otsikko ei täysin vastaa tekstin sisältöä. Missä tässä on asiaa ihanasta ihmekaupungista Murmanskista?? 😉
Huhtikuisin terveisin lumisateisesta ääripohjolasta, Sari.
Hahaa, se onkin nimenomaan absurdin otsikoinnin piirre. 😀