– Liikenne- ja viestintäministeriön videoiden osto-osastolla, kuinka voin auttaa?
– Tässä on Katleena Kortesuo päivää. Olihan se niin, että teillä ei ole osto-osaamista?
– Juu, ei ole. Ihan vaan kansalaisten idisten pohjalta mennään.
– No sehän on upeaa. Ja oliko niin, että mun idikseen riittää mun nimi? Että ette sitten pohdi mun videoiden ja sisältöjen istumista strategiaan saati videoiden kohderyhmää, tavoitteita tai laatua?
– Juu, ei pohdita. Mä olen lukenut sun kolumneja, joten mä uskon, että sä teet laatua, sun idis on hyvä ja ihan varmasti sun hinta vastaa sun tuottamaa hyötyä.
– Loistavaa! No mä aattelin, että mä tekisin mun kaverin kanssa kymmenen käsivaralta kuvattua kännykkävideota silleen, että siinä on ruumiit läsnä. Ruumiissamme jaamme tämän yhteisen paikan ja hetken. Se on todella konkreettista. Se on sitoutumista siihen, mitä juuri nyt tapahtuu.
– Mahtavaa! Me ostetaan nää ilman muuta. Onko OK, jos teet näitä kymmenen, ja me maksetaan siitä 50 000 euroa?
– Joo, sopii tosi hyvin. Tää on ihanan innovatiivista, kun meidän videoiden ei tarvitse pohjautua teidän strategiaan, vaikka olettekin miettineet strategiaanne pitkään ja ootte siihen sitoutuneita. Yleensähän näitä tilataan asiakkaan aloitteesta ja tarpeesta. Sen sijaan me voidaan heittää ulkopuolelta tällainen idis, jossa me rakastetaan infraa, ja te ostatte sen miettimättä yhtään, tukeeko tää teidän tavoitteita.
– Tismalleen. Ja ei tosiaan mietitä kohderyhmää. Meillähän on se tilanne, että sulla ei ole mitään Youtube-yleisöä etukäteen, joten on tosi kätevää pistää nää Youtubeen. Ja kun valtaosa nuoristahan katsoo videoita, niin sun kaltainen tyyppi vetoaa niihin varmasti. Ne taatusti löytävät teidät. Jokainen nuori rakastaa sitä, kun ventovieraat aikuiset puhuvat käsivarakameralle infrasta.
– Totta. Ja te voitte silti kutsua meitä tubettajiksi, koska silleen nuorisolaisetkin tekee.
– Loistavaa. Onko mahdollista, että videoihin ilmestyisi aina välillä sellainen ruma sininen tietolaatikko jostain faktasta? Se sopisi laadultaan sellaiseen tajunnanvirtasisältöön ja heiluvaan kameraan.
– Joo, tietenkin. Me samalla puhutaan päälle eri asiaa, niin että ihminen joutuu yhtä aikaa kuuntelemaan meitä, lukemaan meidän tekstitystä ja lukemaan sitä ylälaidan tietolaatikkoa. Se on tutkitusti tosi sekavaa, mutta tulee kivan kotikutoinen olo.
– Ootte kyllä huippuja. Meillä on ajatus siitä, että me ei mitenkään arvioida näiden videoiden tuottamia hyötyjä tai mitata tavoitteiden toteutumista. Me halutaan vaan maksaa teille kilpailuttamatta toimijoita tai käyttämättä mittareita. Tää ois tällainen suorahankinta, nääs.
– Joo, mittaristot ovat tylsiä. Parempi maksaa vain sillä perusteella, mitä me laskutetaan, miettimättä hyötyjä ja tavoitteita. Eikä tosiaan valita mitään kohderyhmää, koska nää meidän videot vetoavat taatusti kaikkiin.
– Huikeeta! Pystytkö sä olemaan käsikirjoittamatta niitä videoita mitenkään? Kävelette vaan kaverin kanssa pitkin ja jorisette mitä mieleen tulee. Vaikka ”älä kävele niin kovaa” tai ”noi suuret koneet ovat suuria” ja ”me ollaan Porissa, Porissa, Porissa”?
– Jes, ilman muuta. Ja onhan OK, että otetaan sitten videoista kommentointi ja peukutukset pois käytöstä?
– Joo, tää käy hyvin. Ei me haluta, että kukaan tulee kertomaan meille, millaista meidän osto-osaaminen on.
vaude, hyvin väännetty…
No, pitihä se arvata. Siellä siis syyllinen.