Jahas.
Analysoin keskiviikkona Sannikka&Ukkolan nauhoituksissa, että persut tulevat vaaleissa toiseksi. Tänään tarkensin ennustettani Talouselämän haastattelussa: väitän, että persut voittavat vaalit ja pääsevät vetämään hallitusneuvotteluita. (Perustelut voit lukea Talouselämästä.)
Sain valtavan määrän palautetta, kuten aina. Osa on kanssani samaa mieltä ja osa eri mieltä. Se on tietenkin täysin OK. On itsestään selvää, että meillä on erilaisia näkemyksiä.
Mutta yhtä asiaa en jaksa millään. Jotkut idiootit luulevat nimittäin minun analyysiani minun toiveekseni.
Analyysi ja toive ovat kaksi eri asiaa.
- Analyysi on näkemys siitä, mikä on todennäköisintä. Saatan esimerkiksi analysoida tummien pilvien perusteella, että kohta sataa.
- Toive on näkemys siitä, mikä on kivointa. Saatan toivoa aurinkoa, vaikka näen tummat pilvet taivaalla.
En itse äänestä persuja, sillä olen liberaali. Kannatan tasa-arvoista avioliittolakia, kannatan kirkon ja valtion erottamista ja kannatan sitä, ettei valtion tarvitse kirjata ylös kansalaistensa sukupuolta. Persut ovat eri linjoilla kuin minä. Olen tyytyväinen, jos Talouselämässä esittämäni analyysi osoittautuu vääräksi vaalipäivänä.
* * *
Tärkeä osa medialukutaitoa: älä koskaan luule analyysia toiveeksi. Ne ovat kaksi eri asiaa.
…paitsi jos ”analyysi”-sanaa edeltää tarkenne ”is-”, ”il-” tai ”hs-” – silloin voi olla varma, että kyseinen kolumni on enemmänkin pakina tai mielipidekirjoitus kuin analyysi.
Hahaa, mä en ehkä aivan noin yksioikoinen olisi.
Mutta olen mäkin välillä lukenut mediasta ”analyyseja”, jotka kertovat enemmän kirjoittajansa toiveista kuin puolueettomasta puntaroinnista.
Mä mietin jo juttua lukiessani, että kuinkahan moni luulee nyt Katleenan olevan persu.
Mä mietin samaa asiaa kun annoin haastattelua. Mä korostin toimittajalle, että tää on mun analyysi, ei mikään toive. Toimittaja ymmärsi saman tien.
Mun mainintaa toiveesta ei kuitenkaan ollut jutussa. Ilmeisesti toimittaja ajatteli, että on kaikille itsestään selvää, ettei analyysi ole toive.
Mielipidekirjoittelua, jossa yritetään vaikuttaa juuri ennen vaaleja esiintymällä niin sanottuna asiantuntijana. On juuri näin kun toteat tuossa itsekkin, että monet ihmiset eivät ymmärrä eroa mitä mieltä olet ja mitä mahdollisesti toivot, joten kyllä sinä tämän tiedät, et voi olla niin tyhmä!
Pellervo, käyttäydyhän hieman.
Ensinnäkään haastattelu ei ole mielipidekirjoitus. En mä voi valita, milloin toimittaja soittaa mulle. Jos hän olisi soittanut keskiviikkona, mun arvio olisi ollut, että persut ovat kakkosena. Keskiviikkoillan tentti ja privakeskustelut parin asiantuntijan kanssa saivat mut tarkentamaan arviotani.
Oletko sä siis tosissasi sitä mieltä, että mun olisi pitänyt valehdella siksi, että totuus ei miellytä mua? Mä en ole sellainen ihminen.
Toimittaja halusi tietää, mikä on viestinnän asiantuntijan näkemys. Mun työtäni on kertoa se, eikä mun henkilökohtaisia toiveita.
PS. Mä muuten ennustin myös Trumpin voiton oikein, vaikka häntäkään en toivonut valtaan. Analyysi on eri asia kuin toive, ja multa pyydetään analyyseja.
Harmi että tällainen selittely on tarpeen. – Pitäisi olla itsestään selvää.
Ilmapiiri on yleisesti sellainen, että persu voi kehua Haavistoa – jos on aihetta, mutta kukaan ei voi kehua esim. Halla-ahoa ilman ”muttia”.
Joo, tämä on tosi mielenkiintoinen ilmiö. Halla-ahosta on tehty persona non grata – ja se sataa hänen laariinsa. Halla-aho saa sympatiapisteitä siitä, että hän on ”väärin ymmärretty nero”.
On paljonkin hyvää asiaa, mutta järkyttävää on tuo persuttelu. Kyllä viestinnän asiantuntijan tulee tietää, mitlliaista ihmisten halveksuntaa se sisältää, joten se on tarkoituksellista, ei-asiantuntijan puhetta.
Kauko, sä lähetät mulle joka kerta meilejä ja kommentteja, kun olen ollut televisiossa. Olen jo monesti pyytänyt, että lopetat yhteydenottosi.
Minulle persu ei ole haukkumasana, vaan arkikieltä siinä missä demaritkin. Persukaverini puhuvat itsekin itsestään persuina.
Mielestäni tämä oli hyvä kirjoitus siitä aiheesta, että analyysi ei todellakaan ole oma mielipide. Asia, josta kannattaisi ”vaahdota” enemmänkin kaikissa maailman medioissa, jotta jengi oppisi asian tai edes ajattattelisi sitä / saisi lisää medianlukutaitoa… Turhan usein kun käy niin että nämä sotketaan keskenään, valitettavasti myös ihan kasvokkain keskusteltaessa: Kuullaan mitä halutaan kuulla tai tulkitaan toisen toteamus hänen mielipiteekseen vaikka kyseessä olikin vain analyysimäisesti todettu asia.
En ole katsonut Sannikkaa ja Ukkolaa, mutta talouselämän artikkeli oli myös täyttä asiaa. Siispä paitsi, että olit tehnyt hyvän kirjoituksen siitä, että analyysi ja oma mielipide ovat täysin eri asiat olit myös kasannut todella hyvän ja perustellun analyysin. Hyvä sä!
Ja talouselämän toimittajakin oli onnistunut toimittajan työssään, eikä ollut lyhennellyt artikkelia tarpeettomasti niin, että asiayhteydet katkeaisivat (tai ainakin artikkeli eteni loogisesti).
Kiitos Sari – mahtavaa kuulla, että pidit mun analyysiä validina. (Ja sellaiseksihan se tosiaan osoittautui vaalien jälkeen.)
Mäkin arvostin Talouselämän toimittajan työtä. Hän sai välittömästi kiinni mun ajatuksistani ja teki jutusta koherentin ja selkeän.