Massiivinen maskiviestintä ja hengästyttävä huivikeskustelu ovat vallanneet ilmatilan.
Pitäisikö koronan pelossa käyttää maskia vai ei? Entä täytyykö minun käyttää maskia, jos olen flunssainen, mutta koronatestiä ei ole tehty? Jos maski on hyödytön, niin miksi niitä sitten käytetään leikkaussaleissa? Kuka hamstrasi maskit paikkakunnaltamme? Voiko maskeja käyttää väärin? Kumpi tappaa enemmän, maskit vai maskittomuus? Jos en nyt hamstraa, jäänkö myöhemmin ilman? Entä mitä eroa on eri maskityypeillä ja hengityssuojainluokituksilla? Ja ennen kaikkea – tuleeko jollekulle paha mieli minun maskistani?
Viestintä on sekavaa.
- Ensin maskeista ei ollut hyötyä.
- Sitten THL:n pääjohtaja Tervahauta suositteli itse tehtyjä maskeja.
- Seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen yllättyi Tervahaudan maskilinjauksesta.
En itse ota kantaa maskeihin tai niiden hyötyihin, vaan näkökulmani on viestinnällinen. Tällä hetkellä nimittäin viranomaisten maskiviestintä on aivan ahterillaan. Kerron neljä esimerkkiä viestintävirheistä ja jokaisen kohdalla annan ehdotuksen siitä, miten viestinnän voisi hoitaa tehokkaammin.
1) Kaksi ristiriitaista totuutta ei mene läpi
Ihminen ei pysty vastaanottamaan kahta ristiriitaiselta tuntuvaa viestiä, vaikka ne molemmat olisivat totta. Tämä ilmiö toteutuu erityisesti kriisitilanteessa, jossa ihminen on ikään kuin putkiaivoisimmillaan.
Kriisin keskellä ihminen ei siis pysty käsittämään tällaisia lauseita: ”poliitikko X on älykäs, mutta hän on väärässä” tai ”puolueella Y on hyvä mielipide, vaikka en äänestäisikään heitä”. Nämä tuntuvat pintapuolisesti katsottuna ristiriitaisilta – eikä ahdistunut ihminen kykene hahmottamaan vastakkaisilta tuntuvia viestejä.
Tämän vuoksi tällainen viesti ei mene läpi: ”Hengityssuojain on maallikolle hyödytön, mutta ammattilaiset tarvitsevat niitä”. Virkkeessä on kaksi näennäisesti ristiriitaista ajatusta, eikä ahdistuneen ihmisen mieli mitenkään kykene ottamaan vastaan tällaista pakettia.
Saman ilmiön vuoksi tämäkään ei mene perille: ”Hengityssuojain on hyödytön, vaikka Aasiassa niitä näkee paljon.” Väite tuntuu ristiriitaiselta, koska me laumaeläiminä pohdimme, että eiväthän miljoonat ihmiset voi olla kollektiivisesti väärässä.
Kolmas esimerkki: ”Hengityssuojain on hyödytön, joten älä hamstraa niitä ja jätä ne ammattilaisille.” Jos suoja on turha, miksi ammattilaiset sitten käyttävät niitä? Lisäksi tässä viestissä mietityttää se, että yleensä yksilöiden ja organisaatioiden ostopaikat ovat täysin erilaisia. Jos ostan Motonetin hyllystä viisi hengityssuojainta, olisiko oikeasti paikallinen keskussairaala hakenut ne samat maskit juuri tuosta samasta hyllystä? Vai olisivatko he sittenkin oikeasti käyttäneet sairaalatarviketukkua?
Ratkaisu: Älä koskaan esitä ristiriitaisia viestejä, vaikka niiden osat olisivatkin yksittäisinä lauseina totta.
Käytännössä maskien suhteen on tarjolla muutama eri viestintälinja. Näitä ei voi yhdistää, vaan näiden välillä pitää valita:
- ”Maskit ovat turhia”. Tällöin sairaaloiden pitäisi luopua maskeista, koska esimerkin voima on ratkaiseva. Tämä viestintälinja on siis mahdoton.
- ”Maskit ovat hyviä vain oikein käytettynä. Niinpä maallikoiden ei kannata käyttää maskeja.” Tätäkin on yritetty, mutta huonoin tuloksin. Maallikko nimittäin ajattelee, että ”ei kai se maskin käyttö nyt kovin vaikeaa voi olla – kyllä minä opin”. Me jokainen ymmärrämme, että metsätyökoneen käyttö tai hengityskoneen operointi vaatii koulutuksen, mutta maskin käyttö ei kuulosta maallikon korviin kovin vaikealta.
- ”Maskit ovat hyödyllisiä, mutta ne ovat lähes loppuneet.” Tämä viestintälinja herättäisi ahdistusta ja pelkoa, joten en oikein voi suositella tätäkään. Jos tätä käytetään, musta pörssi alkaa kukoistaa, ja ihmiset ostavat hädissään vaikka mitä viritelmiä.
- ”Kuluttaja voi käyttää itse tehtyä maskia, ja sairaalat käyttävät ammattisuojaimia.” Tässä taas pitäisi antaa ompeluohjeita maskin tekoon – minkä TTL lopulta tekikin. Näyttää vahvasti siltä, että tähän ollaan nyt siirtymässä, koska se on helpoin ja vaivattomin viestintälinja.
2) ”Älä käytä turvavyötä, koska voit käyttää sitä väärin”
Viestinnässä on ollut erikoista sekin, että kuulemma turvatoimi X on muuten hyvä, mutta väärinkäyttö on isompi ongelma. Tässä tapauksessahan väärinkäyttöä ovat maskin epähygieenisyys, maskin koskettelu, maskin asentaminen väärin, maskin tehottomuus suodattamisessa tai virheellinen luottamus maskin tehoon.
Eikö tällä logiikalla pitäisi myös kieltää käsienpesu, koska sekin voi antaa virheellisen turvallisuudentunteen? Tai pitäisikö kieltää pyöräilykypärät, koska jotkut käyttävät niitä väärin ja jättävät leukahihnan auki? Pitäisikö kieltää käsidesi ja kertakäyttöhanskat, koska niitäkin saatetaan käyttää väärin?
Kriisiviestinnässä epäloogisuus herättää aina epäilyksiä. Jos kaikki muut turvatoimet ovat OK – väärinkäytön riskistä huolimatta –, niin miksi juuri tämä turvatoimi on sellainen, että sen väärinkäyttö on valtaisaa ja tappavaa?
Ratkaisu: Anna aina mieluummin toimintaohjeita kuin kieltoja. Jos maskien väärinkäyttö on riski, silloin viranomaisen tehtävänä on viestiä oikeat käyttötavat. Tällä tavoin väärinkäyttö saadaan vähenemään.
(Toki tietty määrä väärinkäyttöä täytyy vain hyväksyä. Jotkuthan esimerkiksi toimivat turvavöiden kanssa niin, että he siirtävät rintahihnan selkänsä taakse. Silloin tämä typerä tapa on käyttäjänsä oma ratkaisu, eikä viranomainen pysty estämään sitä millään lailla. Se ei ole kuitenkaan syy suositella yleisesti turvavyön käytön lopettamista.)
3) ”Viranomaisesta tuntuu kurjalta”
Viestinnässä ei koskaan kannata nostaa esiin toisarvoisia perusteluita. Esa Rintala Turun yliopistollisesta keskussairaalasta totesi näin:
”Itse en henkilökohtaisesti pidä siitä, että ihmiset käyttävät rautakaupoista ostamiaan maskeja. Se lisää ahdistusta ja epäsolidaarisuutta, kun niitä ei ole kaikilla käytettävissä”
Tämä menee asian ohitse, ja perustelu on suorastaan absurdi. Enhän minäkään kiellä ketään kollegaa esiintymästä Minna Parikan kengissä, vaikka minulle voikin tulla kateudesta syvää ahdistusta ja epäsolidaarisuuden fiiliksiä.
Kun maskittomuuden perusteluiksi aletaan ottaa omituisia ja asiaan liittymättömiä mukaperusteluita, silloin lukijan johtopäätös on selkeä: asia-argumentit loppuivat, joten otetaan käyttöön syyllistäminen.
Ja tästä seuraa se johtopäätös, että ”ahaa, maskeista siis on ehkä oikeasti hyötyä”.
Ratkaisu: Älä tuo keskusteluun epäoleellisia argumentteja. Ne enemmän murentavat viestiäsi kuin rakentavat sitä.
4) Muista perustella väitteesi
Viranomaiset ovat monessa haastattelussa kertoneet maskien riskistä: jos ihminen käyttää maskia vaikkapa kaupassa, hän todennäköisesti kotona kauppareissun jälkeen koskettaa sormin maskiaan riisuessaan sitä. Maskissa voi olla koronavirusta, joka tarttuu maskin pinnalta käsiin.
Tästä herää kiinnostava kysymys: eivätkö ne samat pärskeet ja virukset olisi kasvoillani, jos kävin kaupassa ilman maskia? Enhän minä pese nassuani jokaisen kauppareissun jälkeen. Eli eikö ole parempi, että ne muiden aivastamat pärskeet ja hönkimät aerosolit ovat maskin ulkopinnalla kuin ihollani? Maski on helppo heittää pesukoneeseen, mutta harva ryhtyy pesemään kasvojaan kauppareissun jälkeen. (Vai onko viranomaisten suositus pestä myös pärstävärkki, kun on palannut K-marketista kotiin?)
Ratkaisu: Ennakoi toisen osapuolen kriittiset kysymykset ja vastaa niihin. Anna perustelu sille, miksi kaupassa samat virukset eivät tartu asiakkaan kasvoille ilman maskia.
En itse maallikkona tiedä tähän vastausta, mutta oletan että viranomaisella on tähän selitys: miksi maskissa olevat virukset ovat vaarallisempia kuin ilman maskia kasvoille päässeet virukset? Tämä pitäisi perustella auki, koska viestinnässä täytyy jo etukäteen ottaa huomioon ihmisten vastaväitteet.
* * *
Veikkaan, että epäselvän viranomaisviestinnän takana on ollut kolme syytä:
- Ammattikäyttöön tarkoitetut maskit ovat olleet ajoittain todella vähissä. Niinpä viranomaiset ovat aiheellisesti pelänneet, että suojaimet loppuvat terveydenhuollosta. Tämän vuoksi maskien hyötyjä ei ole voinut kovin paljoa korostaa viestinnässä, vaan on ollut viisaampaa korostaa maskien käytön riskejä.
- Viranomainen ei ole uskaltanut virkansa puolesta suositella kotitekoisia maskeja. Emmehän suosittele kenellekään myöskään itse virkatun turvavyön käyttöä tai soppakattilasta askarreltua pyöräilykypärää. On liian iso riski, että joku ompelee itselleen surkean maskin.
- Viranomainen tietää, että maski ei missään nimessä takaa varmaa terveyttä ja ikuista koronattomuutta. Niinpä heitä pelottaa se tilanne, kun joku saa koronan maskistaan huolimatta ja nostaa metelin ”huonoista suosituksista”.
Nämä kolme syytä ovat johtaneet omituiseen viestintään maskien suhteen. Toisaalta on haluttu kertoa niiden olevan tärkeitä terveydenhuollolle, mutta toisaalta on yritetty estää niiden hamstraaminen tai turhanpäiväinen käyttö.
Onneksi olemme ilmeisesti näinä päivinä astumassa selkeämmän viestinnän pariin. Veikkaan, että maskisuositukset tulevat voimaan, koska jopa itse tehty kangassuoja näyttää olevan parempi kuin ei mitään.
On kuitenkin helpompaa pestä 90 asteessa kangashuivi kuin oma naama.
Hallituksen, THL:n ja STM:n kriisiviestintä lähti heti aluksi strategisesti väärin liikkeelle, koska tavoitteena olisi pitänyt olla ennaltaehkäisy (ei maskit) ja se on tehokkainta kun vaikutetaan kansalaisten käyttäytymiseen.
Korona viestintä on ollut täynnä noloja epäjohdonmukaisia ja hätävalheita, jotka ovat syöneet rotan lailla luottamusta viranomaisviestintään.
Toisaalta kriisiviestinnän epäonnistuminen on erinomainen esimerkki moneen käyttöön ja herättää varmasti muutospaineita.
Ihan ok pohdintaa, mutta tässä käsitellään asiaa samasta virheellisestä näkökulmasta, jonka varassa viranomaisetkin toimivat. Kun premissi on väärä, niin johtopäätöskin on väärä. Maskin käytön tarkoituksena ei ole niinkään estää käyttäjää saamasta tartuntaa (toisin kuin terveydenhuollossa), vaan estää käyttäjää tartuttamasta muita. Kun tauti on oireeton tai vähäoireinen monilla, niin emme voi tietää sairastavamme. Minä suojelen sinua ja sinä suojelet minua.
Itse asiassa mulla ei henkilökohtaisesti ole tähän premissiä, vaan mä analysoin viranomaisten viestintää (jossa toki saattaa olla premissi). 🙂
Se on selvää, että maskin tavoitteena on *vähentää* tartuntariskiä puolin ja toisin – ei siis poistaa sitä kokonaan. Maski ei taatusti suojaa käyttäjäänsä sataprosenttisesti eikä toisaalta suojaa käyttäjänsä ympärillä olevia sataprosenttisesti, mutta jokainen prosentti pois tartunnan todennäköisyydestä on saavutus.
On siis täysin mahdollista, että maski vähentää käyttäjänsä tartuntariskiä vain 5 % mutta vähentää käyttäjänsä tartuttavuutta 25 %.
Tämä on juuri sitä väärää viestintää. Kunnon maskit, kuten ffp3-standardin maskit, suodattaa pois suurimman osan sisäänhengitysilmassa olevista viruksista. THL:n viestinnässä on kuitenkin surutta sekoitettu nämä suojaimet kirurgisiin nenä- ja suusuojiin, jotka eivät suojaa käyttäjää, vaan muita. Siinäkään ne ei toimi satavarmasti, vaan lähinnä lyhentävät matkaa jonka virukset kulkevat henkilön hengityksestä. Jos näissä kunnon maskeissa on venttiili ulostuloa varten, niin silloin tarvitaan sen päälle vielä tällainen kirurginen kasvosuoja.
Suomen kieltä voi käyttää selkeässäkin viestinnässä tosi epäselvästi: Jos organisaatio ”ei suosittele kasvomaskin käyttämistä”, niin tarkoittaako että se ”suosittelee että maskia ei käytetä” vaiko että sillä ei ole suositusta maskin käyttöön liittyen?
Hyvä pointti!
Joo, tämä jäi häiritsemään, kun pohdit, pitäisikö turvavyöt yms. samalla logiikalla kieltää. Viranomaiset eivät ole missään välissä olleet kieltämässä maskien käyttöä. Voisin kuvitella, että he ovat vastanneet toimittajien kysymyksiin, miksei maskeja aktiivisesti suositella kaikille ja kaikkialla. Erityisesti nykyinen viestintälinja vaikuttaisi tällaisen äitiyslomalaisen terveydenhuollon ihmisen näkökulmasta vastaavan kysymykseen ”olisiko yhteiskunnan sulkemista voinut välttää, jos kaikki olisivat käyttäneet maskeja?” – no ei olisi voinut. Olen ollut tosi tyytyväinen alkuvaiheen linjaan siitä, että asiat on pidetty yksinkertaisina ja korostettu niitä tehokkaimpia keinoja eli etäisyyttä ja hygieniaa. Nyt maskiaiheeseen liittyy jo niin paljon ristiriitaisia, nyansoidumpia kysymyksiä, että mikään viranomaisviesti ei voi kattaa kaikkia niitä, ja hyvät yritykset johtavat juuri kuvaamasi kaltaisiin tuplaviesteihin.
Hassua on, että WHO:n linjaus kattaa yhtä lailla käsien pesun ja itse tehdyt kangasmaskit. WHO:n mielestä ne siis ovat *yhtä hyödyllisiä*, mutta toki eivät sataprosenttisen pelastavia. Silti THL:n linjaus on jotain aivan muuta.
Täällä on tutkijan erinomainen esitys aiheesta: https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pasi-malmi/covid-19-eli-miksi-julkisorganisaatioilla-on-taipumus-levittaa-julkisuuteen-vaaraa-tietoa-kriisien-aikana/
Poistin täältä Mikon kommentin, jossa käytettiin alatyylistä ilmaisua. Mikko on tervetullut yrittämään uudelleen paremmilla käytöstavoilla.
Mikko oli sitä mieltä, että
”ei käsien pesu ja huuhaa maskit samanarvoisia WHO:n mielestä”.
Kyllä käsienpasu ja kasvomaskit oli itse asiassa rinnastettu ainakin vuoden 2019 raportissa.
Tässä lähteeni: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/329438/9789241516839-eng.pdf
Sen sivulla 2 todetaan seuraavasti:
”There have been a number of high-quality randomized controlled trials (RCTs) demonstrating that personal protective measures such as hand hygiene and face masks have, at best, a small effect on influenza transmission, although higher compliance in a severe pandemic might improve effectiveness.”
Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Itse en kuuntele noita kieltoja, koska niissä ei ole yhtään järkevää perustelua. Olen pyynnöstä ommellut ja lahjoittanut lähellä olevaan vanhainkotiin maskeja. Käytän itsekin kodin ulkopuolella.
Jo alkuvaiheessa ihmettelin, miksi maailmalla käytetään ja meillä se lähes kielletään.
Samaa olen ihmetellyt tammikuun loppupuolelta lähtien ja otin maskin jo Helene Schjerfbeck – näyttelyyn jonne ehdin tammikuun viimeisenä viikonloppuna.
Olen ollut koko ajan sitä mieltä, että kun maski suojaa tartuttamista, niin kaikkien käyttäessä maskeja, ne suojaavat kaikkia.
Ei rakettitiedettä paitsi STM:lle ja THL;lle.
Sekoilu ollut järkyttävää seurattavaa. Maski pysäyttää pisaroiden osumisen suuhun ja sieraimiin. Jollei tarkoitus ole tartuttaa ihmisiä, niin miten ihmeessä maskittomuus voisi olla parempi!
Eihän keisarilla ole edes vaatteita…. sanoi pieni lapsi Andersonin sadussa.
Ihan ensiksi pitäisi erottaa toisistaan maski ja hengityssuojain. Kasvomaski EI OLE hengityssuojain. Hengityssuojain suojaa käyttäjäänsä, maski suojaa muita käyttäjältä. Tätä eroa ei tunnuta ymmärtävän edes tiedotusvälineissä.
Koska maski ei suojaa käyttäjäänsä, ei sen käyttöä voi suositella estämään tartuntaa itselle ja siitähän kuitenkin suurin osa on kiinnostunut. Maskin käyttö voi kuitenkin estää viruksen leviämistä esim. oireettomilta kantajilta. Se on siis ns. kohtelias ele muita ihmisiä kohtaan kuten Aasian maissa.
Väärä turvallisuuden tunne maskin kanssa on se suurin riski, ja sen välttämiseksi tulisi ymmärtää maskin ja hengityssuojaimen ero.
Arg.. Juuri tämä ärsyttää.. Maski o.n maski ja suojain on suojain tätä eroa ei tunnuta tajuttavan missään. Th ammattilaisillekkin tätä maskia työnnetään vaikka korona tapaus kyseessä. Sen verran pitäisi olla järkeä että myös työntekijä suojatattaisiin suojaimella eikä maskilla..
Kiitos tästä – vaikkakin pelkään, ettei se päädy asianomaisten tahojen luettavaksi. Laitan kuitenkin jakoon omalle vähäiselle porukalleni.
Itselleni maskin käytön, tai minkä tahansa rätin senpuoleen, edut ovat ilmiselvät.
Jos käytän vaikka kaulaliinaa suojana ja siihen jää kiinni yksikin virus, se on yksi virus vähemmän. Virusten määrällä on merkitystä taudin vakavuusasteen kannalta, jos sattuisi niin, että suurinkin osa pääsee läpi ja sairastun.
Jos vielä se henkilö, jolta virusta olen saanut, käyttää mitä tahansa rättiä suun edessä, tarjolla on muutama viruspartikkeli vähemmän.
Maskin tai suusuojan oikea käyttö on helppo oppia. Muun väittäminen on alentuvaa ja tavallista kansaa aliarvioivaa.
Tiedotus ei todellakaan ole mennyt kuin Strömsössä.
Kiva että pidit kirjoituksesta! Mä näen maskien käytön samoin kuin sä: jos kangas estää edes 1 % viruksista liikkumasta minusta muihin tai muista minuun, siitä on jo hyötyä.
Jos taas on astmaatikko tai tuntee hengitysvaikeuksia, silloin tietenkin voi olla ilman maskia.
Itse olen miettinyt kankaisten maskien osalta, että miksi oletus kaikessa keskustelussa on, että niitä ei osata käyttää oikein. Mitä jos joku osaakin käyttää niitä oikein?
Juuri näin. Sitä paitsi on viranomaisten tehtävä kertoa, mikä on maskin oikeaa käyttöä.
Mehän saamme viranomaisilta ruokapyramidit, liikuntasuositukset, opetussuunnitelmat ja rakennusmääräykset. Luulisi, että myös maskien käytöstä olisi ollut tehtävissä selkeät ohjeet.
Ilman EU hyväksyntää ei ole laillista suojainta. Hyväksymätön suojain ei suojaa käyttäjäänsä. Toki se voi pitää partikkeleita maskin sisällä ja pienentää ympäröivien ihmisten mahdollisuutta sairastua.
Minimisuojausvaatimus on viranomaisten mukaan FFP2 luokka. Silloin suodattimen materiaalin pitää olla jo niin tiivistä, että tarvitaan uloshengitysventtiili. Muuten hengittämisestä tulee raskasta ja hiilidioksidi jää maskin sisään aiheuttaen päänsärkyä jne.
Sitä hiukan ihmettelen, että kukaan ei ole puhunut silmien suojaamisesta. Kun virukset todistetusti leviävät limakalvojen kautta. Olisiko tässä seuraava keskustelun aihe?
WHO ln koko tuonut esiin, että jos kangasmaskia haluaa käyttää, sitä voi käyttää. Aiemmissa tutkimuksissa hengitystievirusten suhteen on kuitenkin todettu, että vaikka kirurginen suojus/FFP2-3 suojain vähentää yskimisen mukana tulevia viruksia oireiselta henkilöltä, käytännön elämässä eroja sairastavuudessa ei ole havaittu maskia käyttävillä vs. ei maskia käyttävillä. Näissä tutkimuksissa pieniä eroja on havaittu maskin hyväksi silloin kun maskia käytetään lähes koko ajan, mutta erot häviävät kun maskian käyttö vähenee. Tutkimukset on tehty tilanteessa, jossa oireellinen ihminen on kontaktissa oireettomaan. Maski on ollut oireisella ja oireettomilla tai pelkästään oireettomilla. Vertailuryhmä ilman maskia. Eli tutkimusolosuhteet vastaavat sitä todennäköisintä tilannetta, jossa hengitystiinfektio tarttuu. Koronaviruksen tartuttuminen on samankaltaista: pisaratartunta ja kontakti. Koronaviruksessa oireettomien tartuttajien merkitys on ilmeisesti 90% tartunnoista (tämän hetkinen tieto). Kangasmaskeista, on todettu, että niiden pisaraeristys on labraolosuhteissa vain 2-38% siitä, mitä standardin mukaisten suojaimien. Nyt jos merkittäviä eroja sairastuvuudessa ei ole saatu yleisöllä edes noilla standardimaskeilla kun ollaan oireellisiin yhteydessä, nikn miten voisi ajatella, että kangasmaskeilla saataisiin eroa. Väestötasolla, jotta saataisiin merkittävästi edes teoriassa vähennettyä tartuntariskiä, pitäisi ryhtyä käyttämään standardimaskeja kaikessa kanssakäymisessä: työpaikka, ravintolat, juhlat, illanvietot, bussit jne…jos ajatellaan, mikä osuus nyt väestöstä on saanut taudin ja niistä oireetonntartuttaja selittää vajaat 10%, on ymmärrettävää, että oireettoman tartuttajan kohtaaminen julkisilla paikoilla on aika harvinainen tapahtuma yksilötasolla. Eli maskeja jouduttaisiin käyttämään lähes jatkuvasti, suurimmalla osalla väestöä ennen ja silti tällä massiivisella toimenpiteellä saataisiin hyvin pieni määrä infektioita estettyä. Se ei ole kustannustehokasta eikä vaivan väärtti. Sitten on vielä potentiaaliset riskit: maskien vaikutus sydänsairaisiin/keuhkosairaisiin/lapsiin/mahd. kuitu/pölyaltistus kangasmaskfilla, kustannukset/mahd.infektioriskin nousu kun kassvojen räpläys lisääntyy. Epidemioissa torjuntatoimet populaatiotasolla pitää kohdistaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä: eli alentavat tartuntariskiä merkittävästi (etäisyys/sairaat kotona/kontaktit lyhyinä/kokoontumisrajoitukset/läsihygienia/yskimishygienia). Valitettavasti suuri yleisö on saanut kuvan, että maskit ovat pelastus. Eivät ole. Toki, jos sellaista haluaa käyttää psykologisista syistä, niin voi sen valinnan tehdä. Siitä olen samaa mieltä, että Tervahaudan ulostulo oli typerä: hän ei halua kuulla viestiä, joka tulee asiantuntijoilta – madkia voi käyttää, mutta väestötasolla se ei ratkaise ongelmaa (on vain epärealistista, että käytetään kaikessa kanssakäymisessä seuraavat oari vuotta maskeja, olk oireita tai ei). Jos ihmiset pysyvät hengitystieinfektio-oireisena kotona, se auttaa jo pitkälle noiden muiden ohjeiden ohella.
Voit katsoa koronatilastot maista joissa käytetään maskeja (Aasia) ja missä ei käytetä (Eurooppa), ero on selvä. Jos maskien käyttö otettaisiin keinovalikoimiin nykyisten eristyksien lisäksi, tauti olisi nopeasti tukahdutettavissa ja turhat kuolemat vältettäisiin. Ei auta mitään että vain hengitystieoireiset pysyvät kotona, kun valtaosa koronaan sairastuneista on täysin oireettomia. Viranomaisviestinnässä minua on ihmetyttänyt ristiriitaisuus uusimpien tietojen ja ohjeiden suhteen. Nyt tiedetään että ensisijainen tartuntatapa on hengitysilman kautta aerosolitartunta, eikä tartunta ole niin todennäköinen pinnoilta. Siksi ohjeistetaan ettei käytetä maskeja mutta pestään käsiä? Maskit eivät tietenkään ole yhtä tehokkaita kuin sosiaalinen eristys, mutta esim ruokakauppakäynnit ilman maskeja romuttaa kaikki eristämistoimet, kun virus leijuu tartuttavana 20 min. niiden maitohyllyjen välissä.
Poistin täältä Maritan kommentin, jossa ihmisiä solvattiin besserwissereiksi. Kommentista ei myöskään saanut selvää siitä, mitä mieltä Marita itse oli, koska hän esitti vain sarjan epäselviä kysymyksiä ja keskenään ristiriitaisia lauseita.
Muistattehan, että tämä blogi ei ole mikään iltapäivälehden kommenttipalsta, jonne tullaan päästelemään höyryjä.
Keskustelu ja eri mieltä oleminen on EOT:ssa sallittua, mutta kommentissa pitää olla edes jokin logiikka (ja käytöstavat).
Ensinnäkin kiitos Katleenalle viranomaisten maskikeskustelun ruotimisesta viestinnällisestä näkökulmasta. Terveydenhuollon ja materiaalialan ammattilaisena olen seurannut median ja viranomaisten keskustelua maskeista ja henkilösuojaimista. Henkilösuojaimista on pulaa tällä hetkellä koko maailmassa. Henkilösuojaimia ovat standardoidut suojaimet, joissa on merkintä standardista kuten FFP3. Tällaisia suojaimia käytetään mm. rakentamisessa suojaamaan henkilöä ympäristön pienhiukkasilta ja mikrobeilta. Esimerkiksi kun purat vanhaa rakennusta, jossa hiiret ovat saaneet rellestää vapaasti FFP3-henkilösuojain suojelee sinua saamasta myyräkuumetta rakennuksen purkuvaiheessa. Nyt näistä FFP3-tason henkilösuojaimista on pula terveydenhuollossa kun tälläiset suojaimet ovat yleisemmin kertakäyttöisiä. Henkilösuojaimet puetaan terveydenhuollossa puhtain käsin, pukiessa pidetään kiinni ainoastaan kuminauhoista eikä kosketella suojainta käsillä mitenkään. Kun hoitohenkilökunta käyttää suojainta, se on päällä vain sen aikaa kun he ovat töissä tilassa, jossa voi olla mahdollisuus saada koronavirus. Tämän jälkeen tilasta poistuessa he ottavat suojaimen pois kasvoiltaan pitäen kiinni ainoastaan kuminauhoista ja suojain menee tämän jälkeen roskikseen. Kansalaisille on suositeltu maskien käyttöä, jotta he suojelisivat muita. Maskit eivät suojaa käyttäjäänsä sairastumasta, mutta niiden tarkoituksena on estää muita saamasta tartuntaa kun maskin käyttäjän pärskeet jäävät maskin sisään. Monet maskeja myyvät yritykset sanovat tuotteidensa olevan CE-merkittyjä. CE-merkintä ei ole sama asia kuin standardi. CE-merkintä tarkoittaa vain sitä, että yritys on saanut EU:lta luvun myydä tuotteitaan verkkokaupassa tai kivijalkamyymälässä itse tai jälleenmyyjien kautta. Standardi on kansainvälinen sopimus, joka määrittelee mitkä laatukriteerit tuotteen pitää täyttää, jotta se saa oikeuden käyttää maksullista standardimerkintää. Standardit ovat maksullisia, koska tuotteet pitää todistaa asiakirjojen avulla täyttämään tietyt vaatimukset. Standardoidut henkilösuojaimet ovat yhtä tarkasti säädeltyjä kuin vaikkapa lääkkeet, jotta voidaan olla varmoja, että suojain toimii juuri niinkuin sen pitäisi. Maskien vaatimus sen sijaan on vain, että ne pitää voida joko keittää 5 minuuttia tai pestä käytön jälkeen 90 asteessa, mutta niitä ei tarvitse lähettää erilliselle taholle testattavaksi, joka varmistaisi miten ne oikeasti puolueettomissa olosuhteissa toimivat. Maskien ompeluun ja tekoon on monta ohjetta, mutta harvemmin on ohjeistettu kuinka maskit pitäisi pukea ja riisua, jotta muut henkilöt eivät voisi altistua käytetystä maskista. Maskien käytössä kannattaa huomioida, että koskee maskissa ainoastaan kiinnityslenkkeihin puhtain käsin. Jos tulee tarve juoda tai syödä, niin maski poistetaan kasvoilta ja laitetaan likaisille maskeikke tarkoitettuun pussiin. Kasvoille laitetaan ruokailun ja juomisen jälkeen uusi puhdas maski puhtain käsin. Maski suojelee muita tartunnalta vain kuivana, joten märkä tai kostunut maski tulee myös vaihtaa uuteen puhtaaseen maskiin. Maskeja tarvitaan käytännössä useampia per käyttäjä, jotta aina kun maski kostuu tai henkilöllä tulee tarve syödä tai juoda, hänellä on vaihtaa uusi puhdas tilalle. Likaiset maskit tulee kotona pestä 90 asteessa tai keittää 5 minuuttia kattilassa riippuen valmistajan pesuohjeesta. Jotta maskien ja suojainten käyttö onnistuu jokaisen velvollisuus on pestä kädet vedellä ja saippualla ja vältellä koskettelemasta puhtain käsin kasvojaan. Myönnän että itsellänikin meinaa unohtua, ettei puhtain käsin saa koskettaa kasvoja. Me kaikki opettelemme nyt uusia perusasioita, jotka pitäisi olla itsestäänselvyyksiä.
Toisekseen mediassa on puhuttu pitkään oireettomista taudin kantajista ja kerrottu, että oireettomat kantajat voivat sairastuttaa ympärillään olevia. Tässä on ristiriita. Ne joista puhutaan oireettomina kantajina ovat oikeasti henkilöitä, jotka ovat sairastuneet koronaan, mutta joille ei vielä ole tullut yli 38 asteen kuumetta, hengenahdistusta ja yskää. Eli niitä oireita, jotka todennäköisimmin vievät henkilön sairaalahoitoon. Koronassa voi olla myös influenssan kaltaisia oireita sekä palelua, alilämpöä, päänsärkyä ja lihaskipuja. Taudin itämisaika on 1-14 vuorokautta, joten jos tunnet itsesi kipeäksi jää kotiin ja vältä liikkumista kodin ulkopuolella. Jos oireet pahenevat ota yhteys sinua hoitavaan terveydenhuollon yksikköön. Voit tehdä omaolo oirearvion omakannassa osoitteessa omakanta.fi Tärkeintä on jäädä kotiin jos on kipeänä eikä mennä töihin tarttutamaan muita.
Kaikille,maskit käyttöön, jotka niitä voivat käyttää, vaarantamatta terveyttään taikka jonkin syyn takia ei voi/pysty käyttämään.
Käyttöpaikkoja julkinen liikenne, kauppakeskukset ja kaikki yleiset tilat koko Suomessa. Tällä lailla suojellaan omaa ja muiden terveyttä.
Turha kursailu maskin käytön osalta pois.
Ei ole mitään syytä olla käyttämättä edes jonkinlaista maskia kun niitä saa netistä halvalla.
Nyt järki käteen kaikille ja marketista edes joku kangasriepu nassulle
Edellisessä kommentissa oli mukana verkkokaupan osoite. Kommentin kirjoittaja oli jättänyt jälkeensä väärän meiliosoitteen. Niinpä poistin verkkokaupan osoitteen, koska linkki vaikutti enemmän oman firman promootiolta kuin aidolta kuluttajan mielipiteeltä.