Katsoin juuri Ylen vaalitentin. Nyt on pakko kehua demareita.
He ovat nimittäin tehneet nokkelan retorisen valinnan: SDP kutsuu verojen kiristämistä ”verotuksessa olevien aukkojen paikkaamiseksi”.
Aukkojen paikkaamiseksi.
Yleensähän puhumme aukkojen paikkaamisesta silloin, kun jonkin asian pitää olla ehjä tai kokonainen. Tällöin paikkaaminen voi olla yhtä hyvin konkreettista kuin vertauskuvallistakin: paikkaamme aukkoja peltikatosta, päättelystä, pöytäkirjasta ja pyjaman persauksista.
Mutta mikä olisi se ”kokonainen verotus”, johon pyrimme aukkojen paikkaamisella? Jos jonkun veroprosentti on 25, onko hänellä siis verotuksessaan 75 prosentin aukko?
Tosiasiassa kukaan ei ole määritellyt, millainen olisi demarien kokonainen verotus, johon se pyrkii ”aukkojen paikkaamisella”. Niinpä demarit voivat rauhassa osoittaa aukkoja kaikkialta, koska kokonaista verotusta ei voi olla olemassa.
Parempi rinnastus veroille löytyy sakoista, jälki-istunnoista ja viivästyskoroista. Ne kaikki nimittäin ovat aivan kuin veroja: ikäviä, välttämättömiä, lain suojaamia ja samalla perusteluja vaativia ja minimissään pidettäviä. Missään niistä ei voi olla aukkoja, koska niissä ei ole olemassa mitään kokonaista täysimääräisyyttä.
On silti helkutin taitava tekniikka kutsua verojen kiristystä pokkana ”aukkojen paikkaamiseksi”. Demarit ansaitsevat retoriikasta arvosanaksi täyden kympin.
* * *
Seuraavaksi lähden tästä paikkaamaan aukkoja lasten kotiintuloajoissa. He nimittäin ovat tähän asti saaneet tulla kotiin klo 18–21, mutta tämä aukko kannattaa paikata mahdollisimman pian.
Toisaalta verotus on osa turvaverkkoa, joka ei toimi, jos se ei ole ehjä ja tasainen vaan siinä on aukkoja – siinä kun turvaverkko toimii jonkun pudotessa ottamalla vastaan , muodostamme me kaikki sen turvaverkon kykyjemme mukaan – ja jos joku ei hoida osaansa, jää sille kohdalle aukko.
Jälki-istuntojen aukoista kirjoitti opettaja Tiina Keskinen mainion kolumnin – hänen jälki-istuntonsa kun olivat liian mukavia koska niissä keskusteltiin eikä tuijotettu tyhjyyteen. Ja ne taisivat olla hyviä aukkoja ne.
Mut tosiaan sopivasta määrästä aukkoja on monta näkemystä. Ja niiden paikkaamisesta.
Se toki on aukko, jos joku ei hoida osaansa vaan kiertää veroja vaikkapa harmaalla taloudella. Tällainen aukko pitää tietenkin paikata. Ja sekin on aukon paikkaamista, kun tehdään verotarkastuksia ja erikoistilintarkastuksia.
Paikkaaminen on siis sellaista toimintaa, jolla korjataan lainkiertoa ja verohuijauksia.
Sen sijaan verojen kiristäminen ei ole aukkojen paikkaamista, koska missään ei ole ole kokonaisen verotuksen määritelmää. Vaalitentissä väitettiin, että pienten yritysten osinkoverotuksen kiristäminen olisi ”aukkojen paikkaamista”. Todellisuudessa kyse on verojen kiristämisestä ja kokonaan uuden veron luomisesta.
Harmi, jos kukaan muu vaalitentin osallistuja ei oivaltanut tarttua aukkojen paikkaamisen retoriikkaan kysymällä juuri niinkuin kirjoitit: Mikä on se demareiden tavoitteena oleva kokonainen verotus?
Tämä muakin harmittaa. Moni muu retorinn väite osataan sanoittaa toisin: leikkaukset vs. säästöt vs. sopeutus. Mutta tähän aukkoretoriikkaan ei osata puuttua.
Tästä tulee mieleen ”virkakielikurssin” kohta ”piilota nolo asia”. Kokonaisuusteeman lisäksi ”aukon paikkaaminen” luo positiivista mielikuvaa ikävälle asialle, koska jos jossakin on aukko, niin tottahan se on paikattava.