No niin, nyt on taas aika nolon sanoituspostauksen. Tällä kertaa olisi tarjolla materiaalia synkeille äijämuusikoille.
Trio Niskalaukaus ja Kotiteollisuus, tässä olisi teille sopivaa materiaalia. Minut ja tekstini löytää täältä Hämeenlinnasta.
Kuulitteko? Hei? Huhuu? Minne kaikki menivät?
Röökiin tulta
Suussani maistan mä maatuneen rotan,
askelen yhden taas eteenpäin otan,
kassini piirtelee kaaria soraan,
luotan vain kossuun, karhuun ja Moraan.Pääni on täynnä kuin Turusen pyssy,
taskussani on ruskea myssy.
Marketin kassissa kaljaa mä kannan,
vaatteissa huomaan löyhkäävän lannan.Kohtalo, meille kanna
ees joskus kuumat kahvit,
ja kenties yöksi anna
pojilles jostain pahvit.Onnetar pyydän sulta,
et unohda poikias näitä:
mä kaipaan vain röökiin tulta
ja kenties myös juomaan jäitä.Poikien kanssa me istutaan täällä,
kylmässä puistossa pahvien päällä.
Pois meidät ajettiin aseman luota.
Joskus on niittyä, joskus on suota.Illalla teen pedin ruskeaan multaan,
murheeni hukutan Lapparin Kultaan.
Aamulla päivä on taas ihan uusi:
kyyppari, saisikos kaljoja kuusi?Kohtalo, meille kanna
ees joskus kuumat kahvit,
ja kenties yöksi anna
pojilles jostain pahvit.Onnetar pyydän sulta,
et unohda poikias näitä:
mä kaipaan vain röökiin tulta
ja kenties myös juomaan jäitä.
Pohjoisessa on kai maa
Kuuntelen laukausten sarjaa,
kansaani kaatuu kuin karjaa.
Sirpaleet lävistää posken.
Hitaasti haavaa mä kosken.Linja-auto räjähtää,
löytynyt ei määränpää.
Jalkoihini paiskautuu
pieni nukke, punasuu.Poikani on kymmenen
iltasatuu pyytäen
kirjan tuo hän isälleen,
ainoan ja revenneen.Kuuntelen laukausten sarjaa,
kansaani kaatuu kuin karjaa.
Sirpaleet lävistää posken.
Hitaasti haavaa mä kosken.Pohjoisessa on kai maa
jossa on niin rauhaisaa.
Sinne perheeni mä vien
alta luotien ja hien.Tahdon, että tytär saa
kasvaa ilman ammuntaa.
Pohjoisessa elämän
alan uuden, virkeän.Kuuntelen laukausten sarjaa,
kansaani kaatuu kuin karjaa.
Sirpaleet lävistää posken.
Hitaasti haavaa mä kosken.
"kassini piirtelee kaaria soraan" tuo mieleen jättimäiset kivekset 😀 Hienosti sanottua on:"Kuuntelen laukausten sarjaa,kansaani kaatuu kuin karjaa." Mikseivät Röökiin tulta -kappaleen a-osien painot ja kestot ole idiomaattiset suhteessa toisiin a-osiin?
😀 Repesin täysin tuolle kassi-kommentille. Loistava huomio! Täytyykin korjata tuo seikka seuraavaan versioon.Yritin hakea tuohon biisiin daktyyleja (tii-ta-ta-valssia), mutta on ihan totta, että rytmiikka ei ole aivan ehjä. Ajattelin kuitenkin, että tuosta saisi ihan laulettavan.
Rytmin ja tavujen määrän ei aina tarvitse täsmätä, sillä esim. tavujen puuttumisen voi kuitata hiljaisuudella tai kaksoisvokaalia venyttämällä ja ylimääräisiä tavuja voi usein tunkea rivien alkuun kohotahdille. Noi rivien loput alkaa kuitenkin jo olla aika hankalasti toteutettavissa: rotan/otan, pyssy/myssy, täällä/päällä, multaan/kultaan Säveltäjä olisi pakotettu joko tekemään joka a-osaan kokonaan eri melodian (jolloin ne ei enää ole a-osia vaan rakenne hajoaa), tai sitten vääntelemään sanoja ikävästi: roota(n)/oota(n)pyssyy/myssyy, täällä/päällä, multaan/kultaan Pitkää tavua ei saa mahtumaan lyhyeen nuottiin, mutta lyhyen saa pitkän jos väkisin vanuttaa, mikä lisäksi pitkä nuotti voidaan toki katkaista keskeltä puoliksi (jos säveltäjä suostuu :D). Musiikkia voi toki tehdä monella tavalla, eikä sitä aina tarvitse niin matemaattisesti ajatella. Moni säveltäjä saattaa kuitenkin nostaa kädet pystyyn jos painotukset ja kestot eivät pelaa. Riimit sen sijaan ei työtä helpota tai vaikeuta (ellei kyse ole mieltymyksistä) 😉 Suurin osa mm. Edu Kettusen lyriikasta on täysin riimitöntä. Olenpa muuten joskus kirjoittanyt aiheesta blogiinikin: http://sanoittaminen.blogspot.com/2008/06/laululyriikan-metriikka-phkinnkuoressa.html
Tarkoitus maalailla raskasta ja tummaa. Sulla on vain liikaa sanoja. Näissä biiseissä riittää 'koiranpurema' sen sijaan, että alkaa kuvailemaan koko kapista piskiä ja sen hammaskarttaa.-Juki-
Kiitos kommentista! Ilman muuta näitä voi lyhentää, jos tarvetta on.