Lähetin juuri Kuluttajavirastolle tiedon LRF-median harrastamasta huijauksesta. Kuluttajavirastolta tuli välittömästi automaattinen kuittaus, josta tässä on alkuosa:
Viranomainen on liikuttava kuin vastapesty vasikka. Voisin ottaa niitä vaikka lemmikeiksi.
Asian nimittäin voisi sanoa yksinkertaisesti:
Ethän vastaa tähän tähän viestiin.
tai
Tähän viestiin ei voi vastata.
Mutta viranomainen sanoo:
Huomaa, että lähettäjäksi merkitty sähköpostiosoite ei vastaanota sähköpostia.
Tätä kirjoitustapaa matkiva otsikkoni on siis suomeksi:
Tätä postausta voi lukea.
On älyttömän hyvä, että meillä on kuluttaja-asiamies ja että hänen virastonsa ylipäätään lähettää automaattikuittauksen. Vielä kun kuittauksen hioisi kuntoon, niin se olisi selkeä ja helppolukuinen.
Nuo sinun ehdottamasi ilmaisut jättävät kertomatta syyn miksei viestiin voi/saa vastata.
”Ethän vastaa tähän viestiin” kuulostaa jopa siltä että vastausta ei toivota, vaikka sen voisikin lähettää. 🙂
Hyvä pointti! Siinä tapauksessa ehdotan seuraavia:
– Tämä on automaatin lähettämä kuittaus, joten tähän viestiin ei voi vastata.
– Tähän viestiin ei voi vastata, koska sen lähettäjä on automaatti.
Mutta alkuperäinen on aivan kamala. Väitän, että osa ihmisistä (siis tietokonetta harvoin käyttävät) vastaavat kuittaukseen, koska siinä ei kielletä vastaamista selkeästi.
Näissäkin on se ongelma, että mistään ei käy ilmi se että sähköpostiosoitetta ei lueta.
Olen törmännyt seuraavanlaisiin tapauksiin: automaatti lähettää viestin jossa lukee ”viestiin ei voi vastata”, tämän seurauksena raapustetaan uusi viesti automaatin lähettämään osoitteeseen ja ihmetellään että ”en vastannut viestiin, vaan lähetin osoitteeseen uuden viestin, eikä se mennyt silti perille.”
Oleellistahan ei ole se itse viesti ja siihen vastaaminen, vaan se että lähettäjän osoitteeseen ei voi vastata. Eli viestiin voi kyllä vastata, mutta pitää osoittaa se lähtemään johonkin toiseen osoitteeseen.
Nimimerkillä IT-insinööri ;D
Totta, mutta harva tekee sen ratkaisun, että kirjoittaa kokonaan uuden viestin. Emme voi kirjoittaa ohjetta pienen murto-osan mukaan.
Hyvä ohje on sellainen, että 98 % lukijoista tajuaa sen. Loput eivät ymmärrä, koska he eivät halua tai osaa ymmärtää.
Väitän, että alkutekstissä ymmärtämättömiä lukijoita oli 10-20 %, mutta korjausehdotukseni pienentää tajuamattomien osuutta 1-5 prosenttiin.
Miksi automaattien lähettämiin viesteihin ei voi antaa vastausosoitteeksi jo niistä lähtevien sähköpostien osoitetiedoissa (tai miksi niitä sitten kutsutaankin) osoitetta johon viestit kulkeutuisivat ongelmattomasti?
Olen usein törmännyt samanlaisiin viesteihin ja ihmetellyt asiaa. Jokatapauksessa asiakas vastaa jotain kautta mikäli hänellä asiaa on. Sen voisi tehdä helpoksikin.
Valtion virastojen palveluissa ylipäänsä on se ongelma että niiden käyttöaste ei ole missään suhteessa niiden helppokäyttöisyyteen. Yrityspuolella Kelan, Veroviraston ja Kuluttajaviraston kaltaisesti palvelevat toimijat olisivat konkurssissa hyvin nopeasti mutta koska vaihtoehtoja ei ole, marssivat ihmiset virastoihin huonosta ja hankalasta palvelusta huolimatta.
Touko, naulan kantaan. Sitten ei tarvitsisi kirjoittaa ”älä vastaa” -ohjeita, vaan asiakkaan mahdollinen vastaus menisi suoraan asiakaspalvelujonoon käsiteltäväksi.
Viestiinhän voi vastata. Tuohon sähköpostiosoitteeseen lähetetyt viestit eivät vain mene perille.
Nimetön, nyt menit saivartelun puolelle. Kieltä ei voi rakentaa aukottomaksi, vaan tärkeintä on yleinen ohje.
Jos jollekulle sanotaan, että viestiin ei voi vastata, se riittää. Järkevä ihminen noudattaa tuota ohjetta, eikä vastaa viestiin.
Omasta yrityksestäni en koskaan lähetä lähetä viestejä, edes automaattikuittauksia, osoitteista, joihin ei voi vastata. Jos asiakas ottaa minuun yhteyttä, niin haluan toki kuulla, mitä asiaa hänellä on.
Sitä paitsi, yritykseni on olemassa tehdäkseen asiakkaiden elämän helpommaksi. Siihen ei kertakaikkiaan sovi se, että asiakkaan pitää tehdä monimutkaisia temppuja voidakseen ottaa yhteyttä.