Voiko kukaan kirjoittaa laadukasta tekstiä nopeasti? Eikös kiireessä tule vain säälittävää sekundaa, ja vasta pitkällisellä pohtimisella saa aikaan kunnon kirjoituksen?
Loppuviikon kunniaksi kirjoitan viisi postausta näistä kysymyksistä. Keskiviikon postauksessa alustan hieman aihetta, ja muut neljä ovat konkreettisia vinkkejä nopeaan ja laadukkaaseen kirjoittamiseen.
Tärkein oivallettava asia on se, että laatu ja nopeus ovat kaksi eri suuretta, joilla ei ole korrelaatiota. Siinä missä yksi opiskelija kirjoittaa kuukaudessa huippugradun, joku toinen käyttää vuosikausia ja saa aikaan vain surkean tutkielmanretaleen.
Sen sijaan kiireessä ei saa aikaan kunnollista tekstiä, mutta kiire onkin tunne, ei konkreettinen ajan yksikkö.
Saatan kirjoittaa laadukkaan postauksen vartissa, jos minulla on hyvä flow enkä koe kiireen tunnetta. Jos taas olen kiireinen ja stressaantunut, en saa aikaan huonoakaan tekstiä, vaikka aikaa olisi tuntikaupalla.
Jos haluat oppia kirjoittamaan laadukkaasti ja nopeasti, kahlaa postaussarjani läpi.
Tämän tekstin tekoon kului 9,5 minuuttia.
Jos laadulla ja nopeudella ei ole korrelaatiota, niin Shakespeare olisi voinut kirjoittaa koko tuotantonsa sekunnissa. Olisi jäänyt aikaa enemmän taiteilijaelämälle. Näen punaista, kun luonnontieteen termejä käytetään opportunistisesti. Postmodernista sosiologiasta löytää surullisia esimerkkejä tästä.
Laatu ja nopeus ovat eri asioita, mutta eivät takuulla rippumattomia. Kirjoittamiseen käytettyä aikaakin on vaikea arvioida, sillä alitajunta työskentelee aina, kun saa tilaisuuden. Tuo 1/5 on koukuttava, odotan kiinnostuneena jatkoa.
Bmoa, kiitos kriittisyydestäsi!
Nopeudella ja laadulla ei ole korrelaatiota, mutta nopeudella ja *määrällä* on. Valtava tekstimassa – kuten Shakespearen tuotanto tai Suomen laki – vaatii väistämättä aikaa.
Otetaanpa mittapuuksi yhden sivun mittainen teksti. (Nyt en siis puhu satunnaisesta iashfsdfhgjb-merkkitulvasta, vaan sellaisesta tekstistä, jolla on jokin merkitys lukijalle.)
Nopeimmat kirjoittavat arkin täyteen tekstiä muutamassa minuutissa. Toiset taas käyttävät aanelosen rustaamiseen viikon. Kumpi tahansa näistä tavoista (siis nopea tai hidas) voi tuottaa laadukkaan tai surkean tekstin. Korrelaatiota ei ole – tai se on äärimmäisen vähäinen.
Luonnontieteilijä minussa kapinoi yhä. Korrelaatio kuvaa kahden muuttujan välistä yhteyttä: vaikkapa yhteyttä minun nopeuteni ja minun tekstini laadun välillä. Sinun esimerkissäsi oli neljä muuttujaa: kahden eri ihmisen nopeus ja laatu. Uskon ymmärtäväni oikein hyvin, mitä haluat kuvata, ja suurin osa ymmärtää sen kanssasi samoin, mutta korrelaatio-sanaa ei kannata käyttää väärin tietyille yleisöille.
Kiitos täsmennyksestä! 🙂
Kuten itsekin sanoit, suurin osa lukijoista ymmärtää korrelaatio-sanan siten kuin tarkoitin. Tietenkin luonnontieteellisessä artikkelissa sanan merkitys on rajatumpi, mutta laajassa yhteydessä sitä onneksi voi käyttää vapaammin.
Kaikkien sanojen "oikea" merkitys on muuten aina sidoksissa kohderyhmään, kanavaan ja tilanteeseen. Otan esimerkiksi sanan näyttö:
Näyttö-sanan oikea merkitys juridisessa tekstissä on "todiste" (suurin piirtein).
Näyttö-sanan oikea merkitys it-alan tekstissä on "tietokoneen ruutu" (suurin piirtein).
Näyttö-sanan oikea merkitys kiinteistövälitysalan tekstissä on "asuntoesittely" (suurin piirtein).
Ei siis ole olemassa vain yhtä ja oikeaa merkitystä, vaan sanan merkitys ratkeaa kontekstin, kohderyhmän ja viestintäkanavan perusteella.