Katsoin läpi eilisen tv-esiintymiseni. Ja opin taas uutta. Jotain olin jo oppinut edellisestä lähetyksestä, mutta petrattavaa löytyi yhä.
Lievät edistysaskeleet
- Nyökyttely oli vähentynyt edelliseen lähetykseen verrattuna, mutta sitä oli silti liikaa.
- Ryhti oli ajoittain hyvä, mutta jälleen istuin liian usein liian kasassa. Ihana Liisa huomautti minulle hienovaraisesti ryhdistä Twitterin yksityisviestillä, joten Liisan ansiosta selkäni oli suorassa edes joskus.
Uudet mokat
- Aloitin kahdesti puheenvuoroni "Mielenkiintoista"-sanalla. Ehkä maailmassa ei ole muuta tapaa aloittaa lause?
- En tajunnut, että jalkani näkyvät kameroille poliitikkojen väittelyn aikana. Ensi kerralla pidän kinttuni paikoillaan, enkä heiluttele niitä tai pidä mutkalla.
Missä onnistuin?
- Onneksi puheeni oli kohtuullisen selkeää. Lisäksi muistin katsoa kameraan ja kisastudiokollegoihin.
- Olin päättänyt olla palautteessani kiltti, sillä pienpuolueiden edustajilla on paljon vähemmän esiintymiskokemusta kuin valtakunnan eturivin poliitikoilla. Tässä kiltteydessä onnistuin mielestäni hyvin.
- Sain nostettua kaksi Twitter-kysymystä suoraan lähetykseen. Poimintani olivat siis kohtuullisen osuvia.
Erikoiset sattumukset
- Piraattien Harri Kivistö saapui lähetykseen käsi kädessä vaimonsa kanssa. Äärimmäisen sympaattista – tykkäsin kovasti.
- Köyhien asialla -puolueen Terttu Savola kiukustui kahdesti lähetyksen aikana ja yritti lähteä studiosta pois. Hänet kuitenkin saatiin puhuttua takaisin.
- Nauhoituksen jälkeen Terttu Savola suuttui kisastudion Reijo Ruokaselle niin paljon, että hän haukkui Reijon "torveksi". Lisäksi Savola kertoi, että Reijossa "asuu vieras henki". Paras kommentti oli ehkä "Vaikene Jeesuksen nimessä!", jota Savola tehosti kohotetuin käsin. Suuttumuksen syy näkyy lähetyksen viimeisestä minuutista, jonka voitte itse katsoa Areenasta. Oman näkemykseni mukaan Savolan suuttumus oli aiheeton ja kohtuuton.
Katsoin minne sattuu, nenäni vuoti,jalat varmaan heiluivat nekin. Minä olenkin keski-ikäinen, turpea sälli. Arvokkuuteni ja uskottavuuteni olisi ollut täydellinen, jos olisin muistanut laittaa puvun kanssa tennissukt ja harmaat Menokkaat.
Jotenkin oli hankala saada asiantyngästä kiinni, kun tolkuttomuuksia oli ilmassa niin paljon.
Terttu Savola suuttui, kun totesin, ettei kuntavaaliin ehkä kannata lähteä julistaen olevansa jumalan antamaa tehtävää suorittamassa. Kaikkea olan saanut niskaani elämäni aikana, mutta luulen, että ensimmäistä kertaa minun epäiltiin olevan riivattu.
Oli hyvä, että Yle laittoi pienpuolueet omaan lähetykseensä. Valtaosalla puheenjohtajista ei ollut minkään valtakunnan käsitystä siitä, miten kuntien asioita pitäisi hoitaa. Ei ollut Terttu Savolallakaan, vaikka hän on kokenut kaupunginvaltuutettu.
Ihanaa, kiitos kanssatuskastelusta! Tennissukat ja Menokkaat olisivat kyllä olleet upea lisä. Ne kannattaa varmasti pukea ensi torstaina.
Ja olihan se keskustelu varsin epätasaista (sekä studiossa että verkossa). Sieltä on ajoittain tosi vaikea vetää yhteen mitään järkevää, koska mielipiteiden kirjo on niin valtava.
Tuntuu muuten aika hassulta, että pienpuolueet niputetaan yhteen, vaikka siellä on valtava skaala riitaisista hörhöpuolueista potentiaalisiin kasvupuolueisiin.
Ah, minäkin sain Terttu Savolalta kyytiä. Hän lähetti minulle seuraavan tekstin yksityisviestinä:
”Yleensä kommentaattorit kommentoivat siellä paikan päällä, eikä
juorukirjoituksíssa. Mielestäni olet ylittänyt kommentaarorin oikeutesi,
Sitä paitsi sinun pitäisi ensin opetella itse käyttäytymään, koska olet
kaikin puolin epämiellyttävän oloinen. Jos tässä nyt kerran suoraan
puhutaan.”
Suuret kiitokset Tertulle!
Oho, Savola siis arvottaa blogisi korkeammalle kuin Ylen uutislähetyksen!
Illan parhaat naurut! 🙂
Olen vilpittömästi otettu Tertun paneutumisesta. Toivottavasti hänestä tulee blogini vakiokommentoija.
Voijjeesus etten paremmin sanois! Tässä ei taas oikein tiedä itkiskö vai naurais. Valitsen naurun. Näitä Tertun tempauksia kun siis ajattelen.
Juu, valinta on aika vaikea. 🙂
Jotenkin herttaista on, että Terttu kutsui asiantuntijablogia juorukirjoitukseksi. Medialukutaidolla ja itsehillinnällä pääsisi pitemmälle.
Sosiaalinen media on Tertulle varmasti kauhistus. Lopunajan merkkejä ja vihulaisen tekoja. Mutta vakavasti puhuen, tietämättömyys saa ihmisen demonisoimaan asioita, tai ainakin tulkitsemaan ne negatiivisen kautta. Ja se on harmillista, joskus jopa surullista. Monen mielikuvissa blokit ja veispuukit on ihan hömppää tai jos niistä jotain ymmärtääkin, ne on hyvin vaarallisia ja kartettavia asioita. Verkkokoulutuksissa olen käyttänyt paljon aikaa pelko-puheelle, sitä ahdistusta on edelleenkin käsittämättömän paljon. Mutta kun vastarinnan alkaa riittävästi sirkuttaa ja hiljalleen tarjoaa tiedonmatosia, niin jossain kohti tapahtuu oivallus ja kääntymys. Ja miksiköhän mä tätäkin nyt rupesin selittämään ;D
Aija, olen törmännyt ihan samaan ilmiöön. Pelko on kamala asia.
Jos jos oikein pelkää sosiaalista mediaa, löytää sieltä vain pelkät möröt. Tämäkin postaukseni oli varmasti Savolalle selkeä todiste siitä, että some on pahasta.
Kovasti tykkään Katleena sinusta. Ja tykkään kyllä jatkossakin. Hiemen ihmetyttää suhtautumisesi pienpuolueiden puheenjohtajiin. Edellisessä vaalitenttipostauksessa kirjoitit hassuja sattumia puheenjohtaja X:stä. Jäimme miettimään, kuka raahasi perheensä mukanaan studioon, kuka kävi vessassa jne.
Paula, oivallinen tarkennus.
Syyskuun lähetyksen purkupostauksessa (https://eioototta.fi/2012/09/valitilinpaatos-kuntavaalien-kisastudiosta.html) en voinut kertoa puoluejohtajien nimiä, koska tapahtumat sattuivat lämpiössä ja naisten wc:ssä. Tulkitsen asian niin, että puoluejohtajat kokivat olevansa yksityistiloissa, joten en julkaissut nimiä. Kerrottakoon, että henkilöissä X, Y ja Z oli myös pienpuolueiden johtajia.
Sen sijaan tämän tuoreimman postauksen tapahtumat sattuivat Ylen studio 2:ssa, jossa oli tapahtuma-aikaan satakunta ihmistä. Tila oli julkinen, joten saatoin myös julkaista poliitikkojen nimet.
PS. Minäkin tykkään kovasti sinusta. Hyvä kun olet tarkkana.
Hyvä Katleena! Kommenttejasi ja muuta esiintymistäsi oli ilo katsella ja kuunnella. Minusta on hienoa, että uskallat olla oma itsesi ja positiivisella tavalla erilainen. Koska ammattini on ulkonäköön liittyvä ja niin tietysti näen sen ensin ja minusta on tosi hienoa, että uskallat olla rastatukkainen ja siitä huolimatta naisellinen. Se voi olla kova pala vanhemman ikäluokan naiselle, niin kuin tämä Terttu Savola on.
Tuntuu todella ilkeältä, että hän on kaukana köyhien asiasta arvostellessaan toista ihmistä noin rumasti, kuin viestissään sinua. Minulla on taas kerran näin vaalien aikaan tunne, että moni ehdokas nostaa, vaan omaa häntäänsä ja millään muulla ei ole väliä. Minun silmissäni tämän Köyhien asialla puolueen arvostus laski alle nollan.
Jatka Katleena samalla linjalle, tulet pääsemään elämässä vielä pitkälle.
Inkeri Valtonen
Inkeri, suurkiitos tuesta!
Terttu Savola sortui tosiaan kritiikissään arvostelemaan persoonaani, mikä tietenkin oli varsin tyylitön veto. Sen takia julkaisin hänen viestinsä blogissa. Itse olen pyrkinyt arvostelemaan vain Savolan toimintaa, koska sitä Yleisradio on minulta tilannut ja sitä poliitikot osaavat odottaa.
Minulle Terttu Savolasta kertoi kaiken oleellisen vetoaminen Jumalan tahtoon.
Sen kummemmin ottamatta kantaa satuolentoihin uskomiseen, on sanottava että itse en halua asioitani ajamaan ketään joka oikeuttaa tai perustelee mitään tekojaan, sanojaan tai ajatuksiaan Jumalalla, Joulupukilla tai Spaghettihirviöllä.
Vähäsen luin näitä kommenttejanne Terttu Savolasta.
Puolin ja toisin, ollaan oltu pikkasen ajattelemattomia.
On loukkaannuttu, ja on loukattu…
Mielestäni tähän maailmaan mahtuu kaikenkarvaisia mielipiteitä, vakaumuksia, ei maailmaa näilläkään täytetä…
Yritettäisiinkö ymmärtää, arvostaa toisen, usein vastakkaisen näkemyksen omaavan ihmisen mielipiteitä, samalla voisimme miettiä tuota sanahirviötä, josta meillä ei tule ikinä olemaan samat ajatukset: sananvapaus, on tämä sana.
Kiitos, jos luit tämän…nielemättä.
Timo, kiitos kommentistasi ja tervetuloa blogiini!
Tarkennan vielä menettelytapaani: En ole tehnyt mitään muuta kuin kertonut Savolan tekemiset ja sanomiset. En ole solvannut häntä enkä ole lisännyt mitään omasta päästäni.
Kunnioitan Savolan vakaumusta, mutta omasta mielestäni hänen käytöksensä ei ole ollut ammattimaista.
Katleena, kiitos sinulle tervetuloa- toivotuksestasi.
Tykkään, tökkäänkin ihmisiä, joilla on henkistä kapasiteettia olla inhimillisesti, hyvin käyttäytyviä, hankalienkin ihmisten, asioiden heitä riepotellessaankin.
Terttu on kaverini.
Kaveria ei jätetä.
Terttu on uskossaan horjumaton.
Terttu on, usko tai älä, tosissaan pienen ihmisen tukija.
Myönnän, että on minullakin ollut hiukan vaikeuksia totutella lujatahtoisen rouvan, Tertun, ajatusmaailmaan, ja samaten Tertun suoraan puhetapaansa.
Itsekin olen suorapuheinen, niin myös sinä, Katleena – osin siksi rakastankin (nyt) teitä molempia, tuliset naiset ovat heikkouteni.
Totta, maailmaan mahtuu kaikenlaisia vakaumuksia, ja suvaittakoon ne kaikki.
Kuitenkin, kylmä tosiasia on että yhteiskunnallisten päätösten täytyy perustua faktoihin, eikä uskomuksiin, tunnetiloihin tai edes mielipiteisiin.
Olen vakaasti sitä mieltä että yhteiskunnallisten vaikuttajien on kyettävä perustelemaan kaikki sanomisensa ja tekemisensä todellisuuteen perustuvilla faktoilla.
Jos siihen ei pysty, niin päästettäköön tilalle sellainen joka pystyy.
Ja ylläoleva koskee tasapuolisesti jokaista vaikuttajaa maassamme.