Seuraavan kirjani työnimi on Avaa tästä – käytännön käsikirja kouluttajille.
Kirjan kohderyhmää ovat oto-kouluttajat. Jos työnkuvaasi kuuluu muitten opettaminen tai perehdyttäminen, mutta et ole ammattikouluttaja, tästä kirjasta on varmasti hyötyä.
Käytännössä lähes jokainen esimies kouluttaa työssään sen verran, että opuksen lukeminen kannattaa.
Tavoitteenani ei ole kerrata oppimisteorioita tai työpaikkakouluttamisen historiaa, vaan kirja antaa konkreettisia vinkkejä eri tilanteisiin:
– Mitä teen, jos osallistujat näpyttelevät tekstareita mukasalaa pöydän alla?
– Voiko dioissa käyttää luetteloja ollenkaan?
– Uskallanko esiintyä ilman datatykkiä?
– Mitä jos joku osallistuja v***uilee koko ajan toisille?
– Mistä tiedän, kuunteleeko kukaan?
– Mitä merkitystä on kouluttajan omalla asenteella?
– Entä jos kukaan ei kysy yhtään mitään?
– Mitkä ovat kaikkein turhauttavimmat harjoitukset?
– Kuinka otan huomioon osallistujien erilaisuuden?
– Mitä teen, jos osallistujat näpyttelevät tekstareita mukasalaa pöydän alla?
– Voiko dioissa käyttää luetteloja ollenkaan?
– Uskallanko esiintyä ilman datatykkiä?
– Mitä jos joku osallistuja v***uilee koko ajan toisille?
– Mistä tiedän, kuunteleeko kukaan?
– Mitä merkitystä on kouluttajan omalla asenteella?
– Entä jos kukaan ei kysy yhtään mitään?
– Mitkä ovat kaikkein turhauttavimmat harjoitukset?
– Kuinka otan huomioon osallistujien erilaisuuden?
Enää on jäljellä sellainen pikkujuttu kuin kirjan kirjoittaminen. Tein jälleen jääkaapin oveen aikataulun, josta voin seurata etenemistäni.
Aikataulu on pakko tehdä, koska olen laiska ja ajankäytöltäni ryhditön. Kun pysyn aikataulussa, saan palkintoja. Klikkaa kuvaa suuremmaksi, niin näet tämänkertaiset palkintoni.
—
Hienoa! Kokemusteni mukaan, juuri tällaista käytännöllistä opasta aloittelevat kouluttajat kaipaavatkin. Vasta kun koulutustapahtuman läpivienti ja muut asiat ovat hallinnassa, voi alkaa syventämään omaa pedagogista ajatteluaan.Aloittelevi llakouluttajilla on usein vahva esiintymisorientaatio ja päähuomio on noissa käytännön asioissa, joten on turha puhua merkitysperspektiivien muutoksista ja niitä tukevista menetelmistä. Kokemuksen myötä taitava kouluttaja ei enää mieti tietoisesti esim. miten laskea ja nostaa omaa statustaan.Tsemppiä kirjoitusurakkaan!
Reetta, kiva kuulla!Olen kanssasi samoilla linjoilla. Aloitteleva kouluttaja tarvitsee käytännön opasta ja ymmärrystä perusasioista. Pedagogista osaamista voi ryhtyä kehittämään vasta sitten.Kiitos tsemppauksesta! Aion jo tänään kirjoittaa pari sivua "pohjiksi", niin pääsen heti alussa aikatauluni edelle.
Onnittelut nimivalinnasta.Kun selasin Inforin kirjakauppaa, meinasi usko loppua, ennen kuin aakkosluettelossa pääis "Tekstiä.." ryhmään.
Parrakas, kiitos kommentista! Kun kehittelin nimeä, halusin sen alkavan joko A:lla tai E:llä juuri tuon mainitsemasi aakkosjärjestyksen vuoksi.En ollut ajatellut kertoa tätä alkukirjainasiaa julkisesti, mutta pakkohan nyt on tunnustaa, kun keksit juoneni.
Kiva nimi ja hyvä aihe. Uskon että siitä tulee tosi hyvä kirja! Ja sun välipalkinnot on sellaisia että ottaisin myös ne itselleni 🙂
Liisa, kiitos kannustuksesta! Pidetään peukkuja, että saan kaikki välipalkinnot.Viimeksi korukaimasi jäi saamatta, joten se pääsi uudelleen listalle.
Onnea [tai enemmänkin tsemppiä] kirjoitukselle. Toivottavasti Kindle kirvoittaa huimiin sisältöihin!Olisiko luvassa samantyylinen julkaisu kuin Seth Godinilla: esim. 50 ensimmäistä joka tekee lahjoituksen johonkin pyytämääsi kohteeseen saa kirjan ilmaiseksi ja voi kirjoittaa blogiinsa siitä saamiaan fiiliksiä..? 😀
Marko, upea ehdotus! Välitin sen jo eteenpäin kustantajalleni. Uskoisin heidän suostuvan, ja jos vastaus on kielteinen, lupaan 10 kappaletta kirjoja omista tekijänkappaleistani.Vielä ei kuitenkaan kannata ilmoittautua, koska julkaisemme hyväntekeväisyyskohteen ja lahjoitussumman tammikuussa. Jos itse haluat olla yksi lahjoittajista, varaan tietenkin sinulle yhden opuksen.
Mielenkiintoinen aihe! Tuolle löytyy varmasti paikka monen kirjahyllystä.Tuo välipalkitsemistapasi on muuten hieno. En ole ikinä kokeillut tuota metodia. Onko sinulla ennestään kokemuksia tästä? Oletko onnistunut kirjoittamaan alkuperäisten suunnitelmiesi mukaisesti?
Peter, kiva kuulla! Käytin samaa palkitsemistapaa jo aiemmassa kirjaprojektissani:http://eioototta.blogspot.com/2009/05/kirjan-kasikirjoitus-valmistui-ajallaan.htmlSe toimi loistavasti. Välillä olin edellä aikataulusta, välillä jäljessä, mutta sain lopulta kirjan määräajassa valmiiksi. Kiireisimpänä päivänä kirjoitin 15 arkkia tekstiä. Huh!
Kiitos vinkistä! Pitänee kokeilla. Mietin ensin, että onkohan pelkkä sivumäärä tosiaan sopiva tavoite, kun ei oteta kantaa sisältöön tai laatuun. Mutta toisaalta, kirjoittamisessa on ensimmäisessä vaiheessa tärkeintä juuri tekstin synnyttäminen. Jälkeenpäin ehtii kyllä viilata ja muokata jokaista kappaletta.
Hyvä tarkennus! Minulla oli määrällisen tavoitteen ohella koko ajan laadullinen tavoite. Sellaisina päivinä, kun tekstiä syntyi vain sivu, saatoin käyttää viisi tuntia vanhan tekstin muokkaamiseen ja säätämiseen.Käytännössä kun sata arkkia oli valmiina, se oli myös kustannuskelpoista tavaraa.Oikolukuvaiheessa viime kesänä lisäsin enää muutaman tarkennuksen sinne tänne, ja taisin kirjoittaa jonkin yksittäisen alaluvun uusiksi.Oma kirjoitusprosessini etenee niin, että laatu ja määrä kulkevat rinta rinnan. En nimittäin pysty lukemaan luonnosmaista tekstiä, joten joudun editoimaan vanhat kuntoon, ennen kuin voin jatkaa. Joku toinen taas kirjoittaa koko tekstimassan ensin paperille ja vasta sitten jäsentelee ja editoi sen järkeväksi.
Tarpeellista opusta olet tekemässä. Välipalkinnoista etenkin "kaksi tuntia shoppailua kirjakaupassa" herkisti mielen. Välipalkinnot auttavat projektinhallinnassa, ehdottomasti.
Tietty haluan! Tiedät mistä kaikkialta mut tarvittaessa löytää – ja tokihan käyn myös täällä kyttäämässä aina kun ehtii. 😉
Tia, kiitokset! Kirjakaupat ovat upeita paikkoja.Marko, päätimme kohteeksi Unicefin. Otan yhteyttä, kun kampanja pyörähtää käyntiin. 🙂