Wikipedian muokkaajat ovat joskus täysin irrationaalisia.
Timo Suvanto kuvasi tilannetta näin [kappalejako minun]:
Kirjoitin Wikipediaan
"QR-koodin suomalaiseksi nimeksi on ehdotettu ruutukoodia, jolla se erottuisi yksiulotteisesta viivakoodista."
Siihen kysyttiin viitettä, jolloin laitoin tämän blogin. Tähänkin keskusteluun osallistuva HarriV oli pyyhkinyt sen pois kommentilla, että
"blogit ja muut samankaltaiset ei ole hyviä lähteit".
HarriV olis siis sitä mieltä, että blogit eivät sovi lähteiksi. Tähän kaipaisin perusteluja.
Jos Allu Asiantuntijan tietokirja käy lähteeksi, mutta Allu Asiantuntijan blogi ei, missä on ero?
On absurdia luulla muutaman huonon blogin perusteella, että mikään blogi ei sovi lähteeksi. Yhtä hyvin voimme todeta, että koska on olemassa 7päivää-lehti, niin mikään lehti ei sovi lähteeksi. Tai koska on olemassa Bäckmanin väitöskirja, niin mikään kirja ei sovi lähteeksi.
Oikeastihan foorumilla tai kanavalla ei ole väliä. Vain sillä on väliä, onko tieto laadukasta, perusteltua ja alkuperältään luotettavaa.
Onneksi on keino luoda lähde, joka on mieleinen myös HarriV:lle.
Kirjoitan seuraavaan kirjaani sanan ruutukoodi ja perustelen sen käytön.
Kirjasta on kustannusyhtiö tehnyt kustannuspäätöksen. Kustannustoimittaja on lukenut kirjan. Kirja on otettu yleiseen jakeluun.
Siinä on kolme kynnystä enemmän kuin blogikirjoituksessa. Tämä ei tietenkään päde omakustannekirjaan.
Kirja myös säilyy paremmin. Sen tiedot voi käydä tarkistamassa vuosienkin päästä. Blogi voi kadota milloin vain.
Tuossa muutama perustelu, jotka nopsaan keksin.
Ne ovat helppoja ja huonoja perusteluita. Mikä tahansa kirja ei saisi kelvata lähteeksi. Kaikkia blogeja ei pidä torjua. Lähdekritiikki ei saisi olla vain ja ainoastaan jakelukanavaan perustuvaa.
Reijo, juuri näin. Julkaisukanava ei ole syy hylätä jotain lähdettä.
Blogien ja kirjojen julkaisutavassa on valtavat erot. Se ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että blogi olisi aina huono lähde tai että kirja olisi aina hyvä.
Blogosfäärissä on aina silloin tällöin pulpahtanut esille ajatus siitä, että blogeillakin pitäisi olla laatuluokitus tai jokin hyväksyntä. Kirjamaailmassahan kustantajat toimivat tietynlaisina laadun portinvartijoina, mutta mikä taho erittelisi laatublogit hömpästä?
Toistaiseksi on kuitenkin pärjätty sillä, että hyviä blogeja suositellaan ja siteerataan enemmän kuin huonoja.
Äh,
sinulla on mennyt lähteen laatu ja luotettavuus käsitteinä sekaisin.
Lähteen luotettavuus tarkoittaa sitä, että vuosienkin kuluttua on pystyttävä löytämään lähde, johon on viitattu, alkuperäisessä muodossaan. Siksi lähdeviittaukset sisältävät tiedon mm. kirjan painoksesta, painopaikasta ja -vuodesta. Painettu sana on lähteenä luotettavampi kuin blogi, jonka sisältöä voi mennä muuttamaan ja jopa kokonaan poistamaan sen jälkeen kun siihen on viitattu. Jos nettiteksteihin haluaa viitata, niin silloin on suositeltavaa lainata koko ko. aihetta käsittelevä blogikirjoitus, urleineen ja lainauspäivämäärällä varustettuna.
Lähteen laatu ei ole ihan yhtä yksiselitteinen käsite: karkeasti yleistäen voisi sanoa esimerkkinä, että 7-päivää on huonolaatuisempi lähde kuin korkeasti arvostettu tiedelehti. Blogikommentti on väärä foorumi aiheen syvällisempään pohdintaan – on tämä sen verran monitahoinen juttu.
Wikipedia on mediana mielestäni ristiriitainen: yhtäältä se tarjoaa helposti tietoa sitä tarvitseville, mutta toisaalta tiedon laatu voi olla huonoa ja joskus tieto voi olla jopa täysin väärää. Onhan noita tapauksia, joissa wikipedia-artikkelin kirjoittajan mielipiteet aiheesta paistavat läpi sen sijaan että tieto olisi neutraalia, kuten sen oikeasti pitäisi olla. Kun kuka tahansa pääsee muokkaamaan tekstejä, niin laatukin voi olla mitä tahansa…
Sven, kiitos termitarkennuksesta.
Lähteen luotettavuus (siis paremmin määriteltynä säilyvyys ja jäljitettävyys) ei kuitenkaan ilmeisesti ollut HarriV:n perusteena, koska hän hyväksyi Wikipediaan muut verkkolähteet. Eihän mikään verkkolähde ole ikuinen – joskaan ei kirjakaan.
HarriV siis väitti, että blogit eivät ole luotettavia lähteitä vain siksi, että ne ovat blogeja. Tämä perustelu ei kanna kovin kauas.
Siitä olen ilman muuta samaa mieltä, että lähteeksi kannattaa linkata tietty blogipostaus, ei koko blogia. Joissain tilanteissa myös kuvakaappaus voisi olla hyvä vaihtoehto.
Näyttää ne blogit joskus kelpaavan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Saanio#L.C3.A4hteet
Linkitetty suoraan blogaukseeni Matti Saaniosta.
Hyvä että blogiisi on linkitetty. Asiallinen lähde on asiallinen lähde.
Rajanveto on tietenkin tosi epäselvää, koska Wikipedia-kirjoittajia on niin monta. Yhdelle on ilmiselvää hyödyntää myös asiantuntijablogeja, ja toinen ei kannata blogeja lainkaan.
Katleena,
olet yksinkertaisesti törmännyt wikipedian huonoon puoleen. Yksittäisellä wikipedia-moderaattorilla on suuri valta, muttei välttämättä riittävästi osaamista hyvään tiedon välittämiseen/levittämiseen. Kun siihen lisää mahdollisesti ”värittäytyneet” mielipiteet käsiteltäviin asioihin, niin soppa on valmis. Kuten aiemmin sanoin, wikipedia on ristiriitainen media ja sitä lukiessa kannattaa käyttää vahvaa lähdekritiikkiä – tunnen useita professoreita, jotka eivät hyväksy wikipediaa lähteenä tieteellisissä julkaisuissa.
Sven, napakymppi. En minäkään hyväksyisi Wikipediaa lähteenä tieteellisissä julkaisuissa, koska se muuttuu jatkuvasti. Sen sijaan hyväksyisin blogit lähteenä Wikipediassa, koska Wikipedia ei ole tieteellistä kirjallisuutta.
Wikipedian isoimmat hyödyt ovat siinä, että sieltä löytyy ihan kelpo määritelmiä joillekin perustermeille, ja lisäksi se ohjaa hyvin uusien lähteiden pariin.
Wikipedia on ottanut tähän asiaan minusta ihan järjellisen kannan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tarkistettavuus#Ep.C3.A4ilytt.C3.A4v.C3.A4t_l.C3.A4hteet
Kalle, hyvä löytö. Linkin takana sanottiin näin:
”Koska jokainen voi esiintyä alansa asiantuntijana verkkosivulla, blogissa tai itsekustannetussa julkaisuissa, näiden ei katsota olevan luotettavia lähteitä. Kuitenkin hyvämaineisten ja luotettavien organisaatioiden, tunnettujen henkilöiden, journalistien tai tutkijoiden ylläpitämät oman alan tietoa sisältävät sivustot voidaan hyväksyä luotettavaksi lähteeksi.”
Tämän allekirjoitan ilman muuta.
Korjasin QR-koodia Wikipediaan. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/QR-koodi ) Nyt siellä on kaksi lähdettä ruutukoodin takana. 😉
Eniten minua ärsytti nimimerkki HarriV:n ”Väärin sammutettu”-asenne. Tämä lienee Wikipedian yleisempikin ongelma, eli sinne kirjoittanut pitää oman kirjoituksensa editointia pyhäinloukkauksena. Seurauksena saattaa olla pitkäkin henkien taisto, kun riitapukarit käyvät vuoronperään muuttamassa tekstiä oman näkemyksensä mukaiseksi.
Tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun kirjoitin jotain Wikipediaan. Minua ilahdutti se, että ennen lopullista tallentamista ollut kirjaintesti oli luettavissa. Minua ärsyttää (monen muun samanlaisen järkäleen kokoisen asian ohella) kirjaintestit, joiden kirjaimista ei saa mitään tolkkua. Ne bloggaavat paitsi robotit myös meikäläisen kaltaiset kärsimättömät kirjoittajat. Ehkä se onkin niiden tarkoitus, ainakin piilotarkoitus.
Tuollaisia editointisotiahan ei pitäisi käydä itse artikkelissa vaan artikkelin keskustelusivulla. Sellaisessa tilanteessa pitäisi myös molempien osapuolien pohtia, ovatko itse riittävän puolueettomia asian suhteen, että heidän ylipäänsä pitäisi editoida artikkelia.
Minusta QR-koodin yhteydessä viittaaminen Ei oo totta -blogiin on edelleen väärin, koska Katleena ei ole tunnustettu auktoriteetti tietotekniikan termistön suomentamisessa (viittaus Tietotekniikan termitalkoisiin on täydellinen ja minusta jopa riittävä). En nyt kuitenkaan jaksa käydä poistamassa sitä sieltä, asia ei minulle ole ihan niin tärkeä 🙂
Tässä lähde-keskustelussa menee helposti kaksi asiaa sekaisin. Lähteen luotettavuus asian sisällön suhteen ja luotettavuus ylipäänsä olemassaolonsa suhteen. Tästähän aika pitkälti on kyse myös Bäckmanin väitöskirjassa.
Väännän vielä rautalangasta. Jos olisin kirjoittanut, että QR-koodin virallinen suomenkielinen nimitys on ruutukoodi ja laittanut lähteeksi Ei oo totta -blogin, niin lähinnä minun arviointikykyni olisi tullut aika naurunalaiseksi. Mutta kun kirjoitinkin, että QR-koodin nimeksi on ehdotettu ruutukoodia, niin totta kai lähdeviittaus on juuri siihen kirjoitukseen, missä näin on tehty. Vaikka löytyi toinenkin lähde, niin ei se ole yhtään sen arvovaltaisempi lähteenä todentamaan, että ” QR-koodin nimeksi on ehdotettu ruutukoodia” on todella tapahtunut.
ps. Kun olin jo laittanut tämän, niin huomasin melkein saman sisältöisen kommentin tulleen jo aikaisemmin. Jääköt tämä nyt lähinnä komppaamaan Svenin kommenttia.
Kirja on erinomainen lähde. Jos sellaisen saa aikaiseksi ja julkaistua, niin hieno juttu. Siihen ei moni pysty.
Tämä löytyy jopa Wikipedian käytännöistä (tosin tässä puhutaan vertaisarvioidusta julkaisusta):
”Jos sinulla on hyvä ajatus, jonka haluaisit lisättävän Wikipediaan, paras tapa on julkaista tulokset vertaisarvioidussa julkaisussa, ja sen jälkeen dokumentoida työsi asianmukaisesti neutraalista näkökulmasta.” http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Ei_uutta_tutkimusta
Tuo ylläoleva sivu myös perustelee miksi ”laadukas, perusteltu ja alkuperältään luotettava” ei itsessään ole Wikipedian kannalta kovin arvokasta.
Olen kuitenkin eri mieltä julkaisukanavasta. sillä on väliä. Jos tieto on Naturessa, niin se on huomattavasti arvokkaampaa Wikipedian kannalta kuin blogissa julkaistu. Toisaalta tieteellisetkin artikkelit ovat toissijaisia lähteitä (kuten vaikka se Bäckmannin väitöskirja), joten ne ei ole parasta mahdollista lähdemateriaalia. Vasta kun tutkimustulokset pääsee oppikirjoihin tai vaikka HS:n tiedesivulle, alkaa ”mainetta” olla kertynyt niin paljon että voi sanoa ”näin se on”. Viimeisin esimerkki yhden tutkimustuloksen käytöstä ilman tarkistusta tai vertailua on D-vitamiinitapaus.
Itse ainakin vierastan ajatusta että jokainen blogissa ilmaan heitetty ajatus olisi välittömästi tietosanakirjaan kuuluvaa asiaa. Tilanteen mukaan toki. Oma mausteensa on lisäksi erilaiset blogi- ja linkkispämmit, mutta siitähän ei tässä ole kysymys.
Ylläolevaa lukiessa pitää muistaa, että ideologia on yksi asia, ja käytäntö toinen. Wikipediassa on yli 300000 artikkelia suomeksi. Jos aktiivisia, kaikki periaatteet tuntevia muokkaajia olisi vaikka 100, niin se olisi 3000 sivua per käyttäjä. Eli voinee sanoa että suurimmista osasta artikkeleista ei kukaan pidä ”huolta”. Jokaista ohjetta kohti löytyy varmasti useita sivuja jotka ovat ristiriidassa sen kanssa.
Pahoittelut heikosta perustelusta Wikipediassa. On haastavaa säilyttää motivaatio selittää kaikki muutokset läpikotaisin perustellen. Erinäköisiä korjauksia tulee helposti tehtyä varsin rutiinilla, ja kun ottaa huomioon että koululaiset ovat yksi suuri ”työllistäjä”, niin helposti vajoaa siihen että tehdään se minimi ja lähinnä kerrotaan muille wikipedisteille miksi näin tehtiin.
Mitä enemmän näitä keskusteluja käydään, sitä paremmin sekä Wikipedia tulee tutuksi suurelle yleisölle että Wikipedia paranee. Nytkin näyttää löytyneen parempi lähde artikkeliin ja ehkä muutama Wikipedian käyttäjäkin ajattelee vaihteeksi ulosantiaan. Käytännötkään ei ole kiveen hakattuja, selvensin juuri tuota lainaamaani pätkää.
”Toisaalta tieteellisetkin artikkelit ovat toissijaisia lähteitä (kuten vaikka se Bäckmannin väitöskirja), joten ne ei ole parasta mahdollista lähdemateriaalia. Vasta kun tutkimustulokset pääsee oppikirjoihin tai vaikka HS:n tiedesivulle, alkaa ”mainetta” olla kertynyt niin paljon että voi sanoa ”näin se on”.”
Vaikka tiedän, että pitäisi ymmärtää olla hiljaa, en ole. Tutkija ulahtaa kun kalikat lentelevät. Hyväksyn sen, että Wikipedia ei ole tieteellistä tekstiä, eikä sen siksi tarvitse kunnioittaa tieteellisen vertaisarvioinnin perusteita. Mutta ajatus, että tieteellinen tulos olisi enemmän totta, jos sen on noteerannut HS:n tiedetoimittaja, on melko absurdi. (Se on enemmän totta jos siihen viitataan muissa tieteellisissä teksteissä – näin yksinkertaistaen.) Uskoisin myös, että 300 000 artikkelin joukkoon mahtuu aika monta aihealuetta, joita ei ole käsitelty oppikirjoissa. (Kiinnostaisi toki tietää mikä nostaa oppikirjan tekijän tieteen tekijän yläpuolelle…)
Lähdeviittaus – oli kohde sitten tieteellinen artikkeli tai kirja (tai blogi) – kertoo lukijalle A: mistä tieto on löydettävissä ja B: antaa lukijalle itselleen mahdollisuuden arvioida lähteen pätevyyttä.
Ja vielä, tässä kyseisessä tapauksessa, jos viite tosiaan koski virkettä ”asiasta A on sanottu B”, viittaamalla paikkaan jossa B on sanottu, voidaan todellakin todentaa, että ”näin se on”. Siinä ei väitetä, että B olisi totuus jostain asiasta.
Wikipedian artikkelit on jossain määrin julkisuuden armoilla.
Se että jotain käsitellään sanomalehdessä tai oppikirjassa tarkoittaa että aihe on jossain määrin ”mainstreamia” ja sitä on syytä käsitellä Wikipediassa. Jos joku aihe on käsitelty yksittäisessä jossain tieteellisessä julkaisuissa, pitää ainakin toisen kerran miettiä onko tämä nyt sellainen aihe josta kannattaa kirjoittaa. Ei millään pahalla tieteilijöitä kohtaan, mutta silläkin kentällä löytyy kaikenlaista tekijää. Tässä hieno esimerkki hyväksytystä (mutta ei julkaistusta) huuhaapaperista: http://thatsmathematics.com/blog/archives/102
Lähdeviitteistä keskustellaan Wikipediassa jatkuvasti, niiden käytöstä ihan teknisesti ja siitä mikä on hyvä lähde ja mikä ei.
Matikan puppugeneraattori oli hyvä. Siirtyi heti blogiini.
http://timosuvanto.blogspot.fi/2012/11/tutkimuksen-karjessa.html
Kirja voi sisältää millaista soopaa vain. Ei siis ole mitään takeita siitä, että kirjan sisältämät tiedot olisivat jotenkin paremmin perusteltua, oikeampia yms. kuin jossain blogissa olevat tiedot. Mein Kampf on hyvä lähdeteos, kun halutaan kertoa natsi-ideologian taustoista, mutta en pitäisi sitä oikein onnistuneena lähdevalintana ihmisen genetiikasta kertovassa perinnöllisyystieteellisessä artikkelissa.
Olen Wikipedian suurkuluttaja. Teen työkseni tiedon popularisointia ja yleensä uuden asian kohdalla lähden liikkeelle Wikipediasta. Parempaa lähtöruutua en ole vielä löytänyt. Tämän keskustelun innoittamana laitoin pienen lisäyksen artikkeliin yllä nähdyin seurauksin. Se osoittaa myös sen, kuinka herkkää netissä toimiminen on. Väärin ymmärtäminen ja siitä herneen ottaminen nenään on pikemminkin sääntö kuin poikkeus – ja minä kuuluun näihin sääntöä noudattaviin.
Siitä olen samaa mieltä, että monet lsäykset ja huomiot olisi syytä laittaa nimenomaan sinne keskustelupuolelle. Vaikka itse käytän paljon Wikipediaa, niin en ollut koskaan tullut edes noteeraneeksi kyseistä keskustelupalstaa artikkelien yhteydessä. Oppia ikä kaikki.
Kaiken kaikkiaana tämäkin tapahtumien kulku osoittaa, että netissäkin voidaan käydä hedelmällistä keskustelua. Saahan siinä olla myös särmää, kunhan muistaa että liika on aina liikaa – tosin kohtuus on yleensä liian vähän.
Hienoa että suurkäyttäjiä löytyy myös lukijapuolelta. Mutta kuten Reijo Ruokanen tuolla heti alussa toteaa, ”oikean” kirjan julkaisuun vaikuttaa moni taho ja se on julkisessa jakelussa ja ehkä joku jopa ostaa sitä. Nykypäivänä tosin esimerkiksi omakustanteet sotkee tätä kuviota, joten lähdekritiikki pitää aina muistaa.
Mitä tulee kirjaan lähteenä, niin se voi sisältää soopaa, mutta ”tarkistettavuus, ei totuus” on yksi näkemys Wikipedian kannalta. Sen mukaan oleellista on se mikä on yleinen näkemys asioista, ei se absoluuttinen totuus.
Tätä ei ole kukaan kääntänyt suomeksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Verifiability,_not_truth
(kannattaa huomata että tuo on luokiteltu esseeksi, ei viralliseksi ohjeeksi eli käytännöksi)
Kirja ei aina ole erinomainen lähde. Tai riippuu kai missä kirjoituksessa sitä lähdettä käytetään. Meillä ei hyväksytä ”konsulttikirjallisuutta” lähteenä koulussa, koska ”konsulttikirjallisuus” ei perustu tieteelliseen tutkimukseen. Hyväksyn perustelun ja luen ”konsulttikirjallisuutta” muuten vain ja ajatuksia saadakseni. Asiaa vahvistavia _oikeanlaisia_ lähteitä voi sitten hakea muualta.
Palataan vielä Wikipedian QR-koodi artikkeliin. Alku menee näin.
”QR-koodi on kaksiulotteinen kuviokoodi. Se eroaa yksiulotteisesta viivakoodista juuri kaksiulotteisen rakenteensa johdosta. QR-koodille on ehdotettu yleisnimeä ruutukoodi.[1] [2] QR-koodi on kehitetty japanilaisessa Denso-Wave nimisessä yhtiössä 1994. ”QR” on lyhenne sanoista ”Quick Response”. Niin kuin nimi kertoo koodin sisältö on purettavissa ja luettavissa nopeasti. QR-koodi on hyvin yleinen Japanissa, se esiintyy laajasti monissa tuotteissa ja on kaikista suosituin tyyppi kaksiulotteista koodeista.”
Wikipedialle on nettijulkaisujen tapaan tyypillistä, että siinä olevaa tietoa voidaan editoida koko ajan. Tieto kun itsessään elää koko ajan. Tieto ei ole myöskään tasa-arvoista pysyvyytensä ja merkityksensä suhteen. Millainen QR-koodin fyysinen rakenne on, lienee tässä olevista tiedoista pysyvintä.
Mitä nimeä on ehdotettu suomennokseksi ja kuinka suosittu QR-koodi on Japanissa ovat sen sijaan vähemmän tärkeitä ”nice to know” -tietoa ja aikaan sidottua merkityksensä ja pätevyytensä johdosta. Minä editoin tekstiin ruutukoodi-jutun ja siihen lopulta jopa 2 lähdeviitettä. Sen sijaan minun on vain uskottava ilman lähdeviitettä, että QR-koodi on Japanin suosituin kaksiulotteinen koodityyppi.
Mitä välii? Ei olekaan. Ei kaikki tieto ole niin olennaista, että jokainen tiedonmurunenkin pitäisi käydä tarkistamassa alkuperäislähteestä. Se menee jo paranoian puolelle. Mihinkään ei voi luottaa.
Paavo Väyrynen kertoi lukeneensa kolmessa vuorokaudessa Dostojevskin tuotanon lävitse. Asiaa ihmeteltäessä hän tarkensi lukeneensa pääkohdat tarkasti ja muut kursoorisesti. Olisiko tämä hyvä ohjenuora myös Wikipedian lähdeviitepolitiikkaan? Toki se edellyttää, että erottaa pääasiat sivujuonteista.
Kannattaa muistaa, että Wikipedian lähdekäytäntöjen takana ei ole tiedon oikeellisuuden varmistaminen, vaan akateeminen vastuuvapaus.
Wikipedian alkuperäisenä ajatuksena on olla akateemisesti uskottava. Nykypäivänähän tämä tuntuu toki naurettavalta ajatukselta – mutta kun sen suuntaviivoja aikoinaan määriteltiin, oli tarkoituksena että professorit voisivat luottaa teksteissä oleviin Wikipedia-lainauksiin ihan yhtä paljon kuin kirjoista otettuihin sellaisiin. Kirjoilla kun on kustannustoimittajat ja lehdillä päätoimittajat – toisin sanoen joku joka on vastuussa, ja jota voi näin ollen osoittaa sormella jos tieto onkin väärin. Wikipedialla ei.
Todellisuuttahan tämä ei tietenkään vastaa, koska ihmiset alkoivat vuosien saatossa käyttää Wikipediaa juuri sillä tavalla jolla sitä nykyään käytetään – kaiken tiedon ja erikoisosaamisen keräyspaikkana, jossa ihmiset tekevät yhteistyötä keskenään lähdeviitteistä välittämättä. Tämän takia Wikipediasta ei koskaan tullut akateemisesti uskottavaa.
Toki voi kysyä kannattaisiko Wikipedian nyt sitten muuttaa käytäntöjään, jos nykyiset kerran onnistuvat yhdistämään molempien maailmojen huonot puolet.
”Kannattaa muistaa, että Wikipedian lähdekäytäntöjen takana ei ole tiedon oikeellisuuden varmistaminen, vaan akateeminen vastuuvapaus.”
Faktaa vai mielipide? Mistä kyseinen tieto on peräisin? Mitä on ”akateeminen vastuuvapaus”? En ole koskaan törmännyt kyseiseen termiin. Tilinpäätöksen yhteydessä hallitukselle myönnetään tai ollaan myöntämättä tili- ja vastuuvapaus, mutta se lienee eri juttu.
Wikipedia nimenomaan korostaa sitä, että kukaan ei kanna vastuuta sisällön pätevyydestä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus
Se on hinta Wikipedian maksuttomuudesta. Minusta haitta on aika pieni, varsinkin kun sen tiedostaminen saa tai ainakin pitäisi saada käyttäjän lähdekriittiseksi. Mitä ei useinkaan tapahdu maksullisia lähteitä luettaessa. Kuten vaikka Hesaria.
Jos Wikipedian tiedot ovat 95% luotettavia (luku hatusta), niin ainakin minä voin elää sen vähemmän luotettavan 5% kanssa.
Niin, siis Wikipedia ei itse takaa minkään tiedon oikeellisuutta (ts. ei ole vastuussa), koska Wikipedialla ei ole ketään joka voisi tällaisessa vastuussa olla. Juuri sen vuoksi Wikipediassa tulisi sen omien suuntaviivojen mukaan olla tietoa pelkästään sellaisista lähteistä, joilla puolestaan on joku vastuullinen päätoimittaja tai vastaava.
Syynä siihen miksi Wikipediassa halutaan käyttää tietoa vain ”luotettavista lähteistä” ei siis ole se että haluttaisiin varmistaa tiedon oikeellisuus, vaan se että halutaan jonkun olevan vastuussa siitä – jonkun muun kuin Wikipedian.
Vänkään vielä nimimerkki Petterin kommentteja vastaan, koska ne itse liittyvät niin oleellisesti käytävän keskustelun aiheeseen, eli tiedon lähteeseen. Petteri väittää: ”Syynä siihen miksi Wikipediassa halutaan käyttää tietoa vain ’luotettavista lähteistä’ ei siis ole se että haluttaisiin varmistaa tiedon oikeellisuus, vaan se että halutaan jonkun olevan vastuussa siitä – jonkun muun kuin Wikipedian.”
Kysymykseni kuuluu, mistä tämä käsitys on peräisin. Onko se vain Petterin oma näkemys Wikipedian lähdepolitiikan perusperiaatteista vai onko tätä näkemystä tukevia lähteitä jossain. Pienen selaamisen avulla en löytänyt mitään tätä näkemystä tukevaa Wikipedian yleisistä periaatteista. Silloin väite jää minun silmissäni tasolle ”Petterin perustelematon mielipide”. Todistustaakka tällaisissa asioissa on aina väitteen esittäjällä, ei sen epäilijällä.
Wikipedian ohjeissa sanotaan, että tietojen on oltava sellaisia, jotka on julkaistu luotettavassa lähteessä. Vaatimus on tietysti mahdoton, koska luotettavuus on vähintäänkin suhteellinen käsite. Esimerkiksi minä en luota Hesariin monessakaan jutussa. Onko Hesari luotettava lähde? Fyysikkona olen löytänyt paljon virheitä fysiikan oppikirjoista. Ovatko ne silloin epäluotettavia lähteitä?
Minä väitän, että Wikipedian lähdekäytäntö johtuu ihan samasta syystä kuin kaikessa tieteellisessä kirjoittamisessa. Tiedon on oltava tarkistettavissa. http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Tarkistettavuus
Tarkistettavuus on ehdottomasti tärkein ja yksikäsitteisin syy lähdeviitteiden käyttöön. Vain mahdollisuus tutustua tiedon alkuperään antaa lukijalle mahdollisuuden itse arvioida sen luotettavuutta ja todenperäisyyttä. Oli kyse sitten mustan aukon toimintamekanismista tai siitä, onko QR-koodille ehdottu nimeksi ruutukoodia Ei oo totta -blogissa.