IC-junien eteisväliköissä on kätevät (?) pyörätelineet, johon fillarin saa matkan ajaksi.

Haluaisin esittää muutaman kysymyksen tuon ohjekuvan piirtäjälle:

1) Miksi kahdessa ensimmäisessä kuvassa on mies, mutta kolmannessa nainen?

2) Miksi hahmot ovat alasti tai tiukoissa trikoissa? Liittyykö tähän jokin fetissi?

3) Mitä tarkoittavat vaiheet 5 ja 6? Mitä eroa niillä on?

4) Miksi kakkoskuvan miehellä on vakava vamma vasemmassa olkapäässään?

Näitä asioita pohdin usein, kun odotan eteisvälikössä junan saapumista asemalle.

Kategoria:

12 kommenttia

  1. 1) Kaikki kolme ovat selvästi miehiä. Kolmas ei ole nainen, koska sillä on (melko) lyhyt tukka. Naisilla on pitkä tukka. Poikkeuksetta. Kolmannen kuvan miehellä on kyllä melko isot rintalihakset, mutta hei, kyllähän noista muistakin kuvista huomaa, että salilla on käyty.

    2) En tiedä, epäilen jotain fetissijuttua. Sama kuin että konduktöörimiehillä on aina viikset.

    3) Jaa-a… se onkin äärimmäisen hyvä kysymys. muistaakseni ohjeet eivät ole minua auttaneet, vaan tuo pyörän kiinnitys on yhä sellainen yritys – erehdys -mysteeri. Onneksi ei kovin usein tarvitse siirtää pyörää junassa. Varsinkin, kun VR:n lipunmyyntijärjestelmä ei osaa myydä istumapaikkoja pyörän lähelle, vaan ne saattavat olla aivan toisessa päässä junaa (!!).

    4) Vamman syytä en tiedä, mutta se on kuvassa vieläkin siksi, että julkinen terveydenhuolto ei pelaa. Rikashan ei VR:llä matkustaisi, vaan jollain sellaisella kulkupelillä, johon voi luottaa. Mitkä ovat siis melkein kaikki kulkuneuvot, paitsi VR:n junat.

    1. Lisätarkennuksia:

      1) Kolmas mies on siis salilla käyvä, hiusvahaa käyttävä polkkatukkapoika. Se selittää tukan ja rintalihakset. Kahdessa ekassa kuvassa tukka on suittu hiusvahalla taakse, joten se ei näy.

      2) Fetissi havaittu ja arkistoitu.

      3) Suosittelen, että ohjeeseen lisätään välittömästi numerot 7, 8 ja 34 satunnaisiin kohtiin. Lisäksi pyörätelineen välittömään läheisyyteen sijoitetaan vain invapaikkoja, jolloin ei ole edes teoreettista mahdollisuutta saada istumapaikkaa pyörän läheltä.

      4) Argumentti tutkittu ja hyväksi havaittu. Kirjataan ylös.

  2. Kolmas on selkeästi VR:n kivimies, jolla on massiiviset rintalihakset. Miksi muut eivät ole kivimiehiä, en tiedä.

    1. Jospa pyörän nostaminen säilytystelineeseen on niin raskasta ja aikaavievää, että lopputuloksena on massiiviset rintalihakset?

  3. Kysymykset 1 ja 2: En ole havainnekuvan piirtäjä enkä edes viestinnän asiantuntija, mutta kommentoin silti.

    Maalaisjärjellä ajateltuna graafikon tarkoituksena ei ole ollut piirtää mahdollisimman tarkasti (esimerkiksi sukupuolen, vaatetuksen, ruumiinrakenteen, ym. mukaan) yksilöityä hahmoa, vaan yleistajuinen esitys, jotta viestinnän kohteen primäärihuomio ei kiinnittyisi epäolennaisuuksiin (esimerkiksi sukupuoleen, vaatetukseen, ruumiinrakenteeseen, ym.), vaan viestin olennaiseen osaan, eli ohjeeseen polkupyörän asettamisesta telineeseen.

    1. Hyvä ajatus, mutta silloin olisi pitänyt käyttää tikku-ukkoa.

      Jos ei halua, että katsoja kiinnittää huomiota epäolennaisuuksiin, silloin sivuseikat kannattaa tehdä neutraaleiksi ja huomaamattomiksi. Jos sivuseikat on piirretty omituisiksi ja epäloogisiksi, lukijan huomio kiinnittyy niihin, ja yhtäkkiä epäolennaisesta tulee olennaista.

      Vertaus kasvokkaismaailmasta: Jos haluat olla isoissa juhlissa huomaamaton, älä pue yllesi punaista naisten hattua ja mustaa miesten kauluspaitaa. Muuten epäolennaisuuksista tulee huutomerkki – ja sinut huomataan taatusti.

  4. Yksityiskohdista äärimmäisyyteen asti karsittu ”tikku-ukko” olisi tässä tapauksessa, jossa sekä polkupyörä että teline on kyllästetty detaljeilla, ollut varsin korni ja muusta ympäristöstään erottuva objekti. Myös rintamasuunnan vaihtumisen selkeä esittäminen olisi ollut ”tikku-ukolla” esitettynä hankalampaa.

    Se, että olet ylipäätään kiinnittänyt tähän asiaan huomiota, johtuu siitä, että olet tarkastellut kuvasarjaa siten, miten sitä ei ole tarkoitettu tarkasteltavan, eli tässä tapauksessa pitkiä aikoja. Kuvasarjan tarkoitushan on antaa toiminta-ohjeet sellaisessa tilanteessa, jossa aikaa kuvien yksityiskohtaielle tarkastelulle on vain vähän tai ei ollenkaan. Viestin muoto on suunniteltava sen yleisimmän vastaanottotilanne huomioiden.

    Kun viestin vastaanottajaa kiinnostaa saada informaatiota lähinnä siitä, miten hänen pyöränä kiinnitetään telineeseen, hän tuskin alkaa pohdiskella, mitä kuviossa esiintyvällä ihmishahmolla on päällään. Sinä olet ollut viestin vastaanottajana poikkeuksellisessa tilanteessa. Siksi olet kokenut saaneesi vääristyneen tai ainakin tarpeettomia kysymyksiä herättäneen viestin.

    1. Hyviä pointteja!

      Ainoa aukko selityksessäsi on se, että huomasin ukon omituisen olkapään jo ensimmäisellä vilkaisulla. Se kiinnitti huomioni välittömästi, ja vasta sitten aloin tutkia ohjeita.

      Parempi ukko olisi ollut sellainen, joka näkyy liikennemerkeissä: sopusuhtainen, ilman detaljeja.

      Toisaalta – nyt kun pohdin asiaa – olisiko ukon voinut jättää pois kokonaan? Ohjeessahan olisi voinut kuvata pelkät pyörän liikkeet, tosin yksityiskohtaisemmin ja loogisemmin.

      Lisäksi kun tutkii ohjeita, ne ovat epäselvät. Mitä eroa on vaiheilla 5 ja 6? Miten saan tehtyä vaiheen 4 ennen viitosta ja kuutosta?

      Kuten Niidelj tuossa alussa sanoi, ohjeiden avulla ei saa pyörää paikalleen. Telineen kanssa joutuu säätämään pitkään, ennen kuin sen saa toimimaan.

  5. Mun mielestä toi on just hieno! Paljon parempi hahmo kuin liikennemerkkien neutraali.

  6. Satuin vahingossa näille sivuille ja ilokseni huomasin, että noin viisitoistavuotta sitten tekemääni ohjeeseen oli löytynyt monenlaista kommenttia. Olen myös suunnitellut ja toteuttanut lopullisille tilaajille ko. pyörä- ja suksitelineet sellaisilla lähtöarvoilla, että tuntui mahdottomalta saada ko. tilaan (metri kertaa puolitoista) mahtumaan kolma polkupyörää sekä sukset ja lumilaudat niin että ne ovat jotenkin käytettävissä. Voin sanoa, että ei ollut helpoimpia suunnittelutehtäviäni. Ohjettakin pyöriteltiin ja hiottiin aika monella taholla ja tassolla – myös käyttäjien kommentteja kuultiin, mutta eihän siitä täydellistä tullut. Sellaista ei ole olemassakaan, koska meidän ihmisten arvostukset ja taidot ovat niin kovin erilaiset.
    Toivon kaikille lukijoille ja blogistille hyvää ja turvallista matkan tekoa elämän tiellä.

    1. Tervetuloa blogiini! Hauska kuulla ohjeen taustat. 🙂

      Nyt voimme vain ihmetellä, miksi VR ei ole päivittänyt 15 vuotta vanhaa ohjetta. On ihan luonnollista, että ensimmäinen käyttöön otettu versio ei ole vielä toimiva, mutta ohjeen ja sen kuvituksen olisi voinut päivittää jo vuonna 2000.

  7. Nimimerkki Paavo, jouduin poistamaan tästä kolme kommenttiasi, joissa oli alatyylistä kielenkäyttöä.

    Olet tervetullut keskustelemaan, mutta EOT:n kommentointisääntöjä on noudatettava. Ne löydät lomakkeen yläpuolelta kohdasta ”Kommentointiohjeet”.

Kerro oma kantasi Kommentointiohjeet?

Tässä blogissa saa kommentoida omalla nimellä tai minun tunnistamallani nimimerkillä. Vaadin myös kunnollisen meiliosoitteen. Minua ja mielipiteitäni saa ilman muuta kritisoida. Muistathan silti hyvät tavat. Karsin jo etukäteen kaikki alatyyliset kommentit, mainokset sekä tietenkin laittomat sisällöt. Mitä perustellummin asiasi esität, sitä varmemmin se tulee huomioiduksi.