Kilpailuvirasto julkaisi tänään kankean ja virkakielisen tiedotteen:
Apteekkijärjestelmän uudistaminen laskisi merkittävästi lääkehuollon kustannuksia
Hesari kopioi Kilpailuviraston epäselvän tekstin omille sivuilleen lähes samassa muodossa:
Kilpailuviraston surkeimmatkin lauserakenteet ovat menneet läpi Hesarissa sellaisenaan, vaikka toimittajalla luulisi olevan koulutusta tekstin editointiin.
Kilpailuviraston käyttämä kieli on toki kamalaa, mutta toimittajan järjenjuoksu on kamalampaa. Hesarin tehtävänä olisi ollut suomentaa viesti lukijalle eikä kopioida sitä kritiikittömästi.
Toimittajan olisi pitänyt muuttaa vähintään seuraavat asiat:
1) Otsikko uusiksi
"Laskea lääkehuollon kustannuksia" on suomeksi "pienentää lääkkeiden hintoja". Jälkimmäisen ilmaisun olisi tajunnut sekä Pihtiputaan mummo että kiireinen otsikoiden silmäilijä.
Uusi otsikko olisi voinut olla vaikkapa tällainen:
Kilpailuvirasto: Lääkkeiden hintoja pienennettävä uudistuksilla
2) Kankea kieli vetreämmäksi
Tiedotteen viimeinen kappale on pahinta mahdollista kapulakieltä:
Uudistuksilla tähdättäisiin lääkehuollon tehokkuuden ja tuottavuuden merkittävään ja pysyvään paranemiseen ja lääkehuollon yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten pienentämiseen. Myös lääkkeiden käyttäjät hyötyisivät uudistuksista lääkkeiden halvempina hintoina ja niiden saatavuuden paranemisena.
Tällainen tuuba on hidasta lukea, vaikea hahmottaa ja mahdotonta sisäistää yhdellä kertaa.
Korjausehdotukseni on tällainen:
Uudistusten tavoitteena on pienentää niitä lääkehuollon kuluja, jotka jäävät yhteiskunnan maksettaviksi. Myös lääkkeiden käyttäjät hyötyisivät uudistuksista, koska lääkkeet halpenisivat ja niitä olisi paremmin saatavilla.
3) Ammattitermit pois
Uutisessa on ammattislangia kuten rinnakkaistuontilääke, viitehintajärjestelmä ja alkuperäislääke. Nämä kaikki pitäisi a) poistaa, b) selittää c) kertoa toisin sanoin.
* * *
Mitä virkaa on enää toimittajan koulutuksella? Taidanpa perustaa oman sanomalehden, joka kopioi uutisensa organisaatioiden tiedotteista.
Haluatko lehteeni töihin? Valintatestissä painotan sujuvaa näppäinkomentojen käyttöä. Ctrl+C ja Ctrl+V pitää olla hallussa. Lukutaito on eduksi mutta ei välttämätön.
Hintoja alennetaan, ei pienennetä.
Näin myös ajattelin minä, mielenkiinnolla vastausta odotan…
Kiitos kommenteista!
Ikävä kyllä Annonyymin käsitys kielestä on suppea, ellei jopa väärä. Hintojahan voidaan muun muassa pienentää, alentaa, leikata, supistaa, saksia, napsia, minimoida, kutistaa ja tinkiä.
Itse vierastan ”alentaa”- ja ”nostaa”-termejä, sillä ne viittaavat tilastotieteen näkökulmaan, joissa ”hintatasot” tai ”hintapalkit” menevät ylös ja alas kuin hissit. Oikeastihan mitään pystysuuntaista liikettä ei tapahdu, vaan hintalapussa oleva summa pienenee tai suurenee.
Minä olen matemaatikkona urputtanut vähän samanlaisesta. Kun muuttumisverbi itsessään kertoo jo muutoksen suunnan, niin sitä ei tarvitse enää ´selventää etumerkillä, suunnalla tms.
Hyvänä esimerkkinä iltapäivälehden lööppi: ”Loiri laihtui -15 kg”
Kuten jokainen voi arvata, niin lööppi on parin vuoden takainen. Päivitettynä se olisi ollut ”Loiri laihtui -40 kg”.
Timo, olen aivan samaa mieltä. Vastaava tuplailmaisu on usein kaupoissa:
”Alennus -15 %”
Täytyy myöntää että HS:n tekstistä en sisäistänyt sanaakaan ensimmäisellä lukukerralla. Toivottavasti copy-paste-toimittaja tuntee pienen piston sydämessään laiskuudestaan.
Minulle kävi aivan samoin: jouduin lukemaan uutisen kahdesti, ennen kuin tajusin mistä on kysymys.
Onneksi Hesari päivitti juttunsa eilen iltapäivällä. Nyt se on tajuttavampi:
http://www.hs.fi/talous/Kilpailuvirasto+haluaa+apteekeille+lis%C3%A4%C3%A4+hintakilpailua+/a1305595927819
Tuo on hämmentävän yleistä, tai siis ei ainakaan harvinaista. Lisäksi laatulehdiksi profiloituneissa julkaisuissa tulee masentavan usein vastaan keltaiselta lehdistöltä opittua kohun rakennusta tyhjästä.
Pitää ehkä tarkentaa vielä pointtiani edellisessä lauseessa. Eli toimittajat ovat toisinaan vetäneet aivan käsittämättömiä johtopäätöksiä erinäisistä tutkimuksista tai raporteissa. Uutisessa saatetaan antaa ymmärtää aivan päinvastainen tulos, kuin alkuperäisessä tekstissä tulee ilmi. Tai toisaalta uutisoidaan suureen ääneen tutkimuksia, jossa tutkimusasetelma johtaa helposti vääristyneisiin tuloksiin.
Pualu, olet aivan oikeassa. Tutkimustuloksia usein yksinkertaistetaan ja jopa vääristellään.
Tähän ongelmaan on ratkaisu: jos tutkimuksen alkuperäinen tiedote olisi tehty selkeällä kielellä, vääristelyn mahdollisuudet ovat pienet. Sen sijaan jos tiedote on epäselvä ja mutkikas, toimittajat vetävät usein mutkat suoriksi turhankin epämääräisesti.
Hei Katleena,
Tuli vain mieleeni, että ”Kilpailuvirasto: Lääkkeiden hintoja pienennettävä uudistuksilla” ei tarkoita enää samaa kuin ”Laskea lääkehuollon kustannuksia”. Ilmeisesti Kilpailuviraston ensimmäinen tarkoitus ei ole laskea lääkkeiden hintoja kuluttajille vaan Kelalle. Asiakas pystyisi alentamaan omia kulujaan vain vaihtamalla kalliimman lääkkeen halvempaan.
”Laskea lääkehuollon kustannuksia” on suomeksi ”pienentää lääkkeiden hintoja” ei suinkaan pidä paikkaansa. On valtavasti tapoja vähentää lääkehuollon kustannuksia pienentämättä lääkkeiden hintoja. Kelahan voisi esimerkiksi vähentää korvattavien lääkkeiden määrää, jolloin kustannukset luonnollisesti tippuisivat, kun lääkkeen koko hinta jää asiakkaan maksettavaksi.
Aarne, hyviä pointteja, mutta toimittajan tehtävä ei ole kopioida uutista.
Toimittajan tehtävä on poimia uutisesta yksi kärki, joka nostetaan otsikkoon. Kärkivaihtoehtoja olisi ollut vaikka kuinka:
– lääkkeiden hinnat pienemmiksi
– enemmän apteekkien välistä kilpailua
– Kelan lääkekustannukset pienemmiksi.
Näistä poimin kärjeksi ensimmäisen, koska se olisi ollut kuluttajalle kiinnostava asia.
Hesari taas poimi uutisen korjattuun versioon uudeksi kärjeksi apteekkien välisen kilpailun, ja uutinen linkattiin lehden taloussivuille.
Lähinnä postaukseni tarkoitus oli kritisoida toimittajaa, joka antoi huonon tiedotteen mennä läpi sellaisenaan – ja joka samalla jätti oman työnsä kokonaan tekemättä.