Olen taas tällä viikolla törmännyt omituisiin termeihin. Organisaatiot käyttävät nimittäin toisteisia yhdyssanoja, joissa on täysin turhia ja päällekkäisiä osia. Vähän niin kuin "vihtavasta" tai "vessatoiletti"
Muutosprosessiin kaivataan tukea.
Kirjoittaja ei ehkä muista, että kaikki työelämän muutokset ovat prosesseja. Lause olisi yksinkertaisempi, kun vain toteaisimme, että muutokseen kaivataan tukea.
Tervetuloa tähän koulutustilaisuuteen!
Lienee ilmiselvää, että kyseessä on tilaisuus. Yksinkertaisempaa olisi toivottaa ihmiset tervetulleeksi koulutukseen.
Tästä voi tulla ikävät jälkiseuraamukset.
Mikä on jälkiseuraamuksen vastakohta? Esiseuraamus? Kirjoittaja on todennäköisesti tarkoittanut, että jostain voi koitua ikävät seuraukset.
Asiakkaalla on tietty ennakko-olettamus toiminnastamme.
Eivätkös kaikki oletukset ole automaattisesti ennakkoon tehtyjä? Itse sanoisin mieluummin, että asiakkaalla on tietty oletus toiminnastamme.
* * *
Toki tämä on ovelakiero keinotapa pidentää tekstikirjoitusta. Tällä metodimenetelmällä saamme helppokätevästi tekstin kestopituuden kaksoistuplattua.
Moro,
Kiitos taas kerran loistavasta ajatustyöstä lastussa. Minulla tosin jäi jälkiolettamus, että et ollut funtsannut esimerkkejä ihan läpikotaisin loppuun asti.
Olettamushan voi olla möys jälkijättöistä, eikö?
Aurinkoista karnevaaliaikaa 😉
Klemmaritehtailija, hauska kuulla ääntäsi pitkästä aikaa!
Itse asiassa oletus on aina tehty ennen tietoa. Toki oletus voi koskea jotain mennyttä asiaa, mutta se on silti tiedon edeltäjä:
”Oletuksemme oli, että Sokrates olisi ollut kalju, mutta tutkimukset osoittivat tiedon vääräksi.”
Arvoisa Katleena,
Kyllä se nyt vaan on niin, että meidän muutosprosessikonsulttivalmentajien on saatava pitää innostavuuskannustavat yhdyssanamme. Älä yritä viedä niitä meiltä, sillä muuten…. voi olla, että kahvinsaantiannostelu voi alkaa uhkatyrehtyä.
Mitäs siihen sanot? Etköhän tokene!
Muutos voi olla prosessi tai sitten kertarysäys – mutta tietysti noista voi filosofoida.
Seuraavan kerran kun menemme kirjailijakahveille niin täyskyllästän sut kaikilla lempiyhdysanakombinaatioillani. Kahvipullan kera.
Perjantain ratoksi ja työviikonlopunviettoprosessin tsemppikunniaksi!
Kahvikuppikippis,
Cristina
Cristina, olet aivan oikeassa! Meille konsulttineuvojille ja kouluttajavalmentajille on taattava oikeus tuplatoistosanoihin.
Saisikohan tämän seuraavan hallitusohjelman suunnitelmaluonnosesitykseen?
Kiitos Katleena, myöskin (= myös-myös) oma vastareaktioni (= reaktio-reaktioni) tähän (mihinpä muuhun?) kirjoitukseesi oli hyvin myönteinen.
Jari, lisäksi myöskin minä ahdistun, tuskastun ja kidutun kaikista niistä tuplatoistolöysyyksistä, joita tekstiin ja kirjoitettuun kieleen ahdetaan, tungetaan ja ängetään.
Puhumattakaan välimerkkien likakäytöstä!!!
Välimerkkien likakäyttö on tosiaan vastenmielistä.
😀
On myös etäopetusta ja työssäoppimista. Koulutustilaisuus on koulutusta, jossa kokoonnutaan yhteen. Tosin, jos jo ollaan yhdessä, on aika selvää, että ollaan koulutustilaisuudessa. Sanan mielekkyys riippuu siitä, puhuuko henkilö koulutuksen (kouluttajan) vai yhdessäolemisen (oppijan) näkökulmasta.
Henri, toki on poikkeuksia.
Sen sijaan tässä esimerkissä sanan merkitys on ilmiselvä. Kun joku toivottaa ihmiset tervetulleeksi ”koulutustilaisuuteen”, hän voisi käyttää luontevampaa kieltä. Sanasta voi huoletta ottaa pois alku- tai loppuosan, sillä toisto on turhaa.
Nyt edetään vakaasti asiasta kukkaruukkuun, mutta:
Minä en jotenkin pidä sanasta ”koulutus”. Olen ollut aina sitä mieltä, että koiria ja kadetteja koulutetaan, ihmisiä opetetaan.
Sana ”koulutus” tuntuu korokkeelta pidetyltä komentosarjalta, jonka jälkeen toimitaan annettujen ohjeiden mukaan tai muuten…
Mitenhän muut tuon sanan kokevat? Gallupin aihe?
Juurikin näin.
Olen Jounin kanssa samaa mieltä siitä, että sana ”koulutus” ei oikein sovellu kuvaamaan useimpia opetus- ja oppimistilanteita. Oma mielipiteeni on perua opettajan pedagogisista opinnoista, joissa meille useaan kertaan teroitettiin sitä, että vain koira koulutetaan – kadetteja ilmeisesti pidettiin ihan ihmisinä. Niinpä koulutus sanana tuokin minulle mieleen lähinnä keksin toivossa temppuja tekevän koiran – ja sen kouluttajan.
Mitä taas tulee koulutustilaisuuteen, niin minusta se on vallan oiva sana, jos yleensä haluaa koulutuksesta puhua. Kielitoimiston mukaan koulutuksessa on kyse johonkin tarvittavasta osaamisesta ja opista, jonka saavuttamiseen saatetaan tarvita useampiakin koulutustilaisuuksia – ja paljon tekemistä niiden välissä.
Jouni ja Panu, nyt päädyimme termivalintoihin. 🙂
Tämän postauksen tarkoituksena oli kuitenkin huomauttaa yhdyssanojen toisteisuudesta.
Erikseen voisi postata sitten siitä, mitä eroa on kouluttamisella, opettamisella ja valmentamisella. Sanojen merkityssisällöt eivät ole absoluuttisia, vaan jokaiselle tulee niistä omia mielleyhtymiä.
Katleena hyvä,
tarkoitus ei tietenkään ole tärvellä hienoa blogiasi, vaan varovaisesti johdatella Sinua mahdolliseen uuteen postaukseen: ”onko kaikki aina koulutusta” 😉
Esimerkki: Firmassa otetaan käyttöön uusi kirjanpitojärjestelmä
– Henkilöstölle pidetään *info* tai *tiedotustilaisuus*: ”meillä otetaan käyttöön uusi systeemi, jonka takia lomake tämä muuttuu tuon näköiseksi. Sillä ei ole muuta vaikutusta työhönne. Kiitos. Kahvit ovat tuossa suunnassa.”
– Kirjanpitäjille *opetetaan* uuden järjestelmän käyttö: ”Nyt laitatte laskun numeron kettään tuo ja tallennatte alt-file-save nimellä se”
– Esimiehiin kohdistetaan *propagandaa*: ”Uudella järjestelmällä voitte seurata kuluja näin paljon tehokkaammin”
On sääli käyttää sanaa ”koulutus” tähän kaikkeen, kun äidinkielemme antaa mahdollisuuksia niin paljon rikkaampaan kielenkäyttöön.