Olin juuri tuomarina Tietokirjaraadissa, jonka järjestävät yhdessä Suomen tietokirjailijat ry ja Nuoren Voiman Liitto. Tietokirjaraadissa ruodimme ja raaditamme kolme eri tietokirjaa. Tapahtuma on osa Runokuu-festivaalia.
Tänä vuonna yksi kirjoista oli Rosa Meriläisen ja Sanna Seiko Salon kirjoittama Se – seksipuhekirja.
Meidän armoitettujen tuomareiden puheenvuorot oli pakko pitää lyhyinä, joten päätin tehdä kirjasta laajemman arvostelun. Etenen aihepiireittäin, niin arvosteluni pysyy edes jotenkin raameissaan.
Kohderyhmä
Kirja on ensisijaisesti naisten kirjoittama naisille. Tämä sai kritiikkiä raadilta, mutta itse en pitänyt rajausta millään tapaa ”vikana” tai huonona puolena. Rajaus on ensinnäkin kerrottu heti esipuheessa – ja ainahan aihe on pakko rajata.
Rosa perusteli aiherajausta myös kirjoittajien kokemuspiirillä: Rosa ja Sanna eivät ole seksuaaliterapeutteja eivätkä aihealueen tutkijoita, joten silloin on luontevampaa pysyä omassa kokemuspiirissä.
Suosittelen kirjaa siis ensisijaisesti naisille, mutta opuksessa on taatusti kiinnostavia pointteja myös muille lukijoille.
Ulkoasu
Kirjan ulkoasussa on sekä huippuja että haittoja.
Kuvitus on upeaa. Jutta Kivilompolon piirrokset istuvat kirjaan kuin nenä päähän tai seksi suhteeseen. Kuvat ovat kauniita, oivaltavia ja raikkaita. Aihepiirihän tarjoaisi mahdollisuuden myös mässäilyyn tai törkykuvastoon, mutta mitään sellaista ei tietenkään ole tehty.
Sen sijaan tekstin asettelu tuottaa ongelmia. Itse olisin valinnut päätteellisen fontin, jota on tutkitusti nopeampaa lukea paperilla kuin päätteetöntä groteskia. Toinen ongelma on liian suuri kappaleleveys: teksti alkaa liian läheltä sivun laitaa ja päättyy liian lähelle sivun toista laitaa. Tämän takia kirjan taitteessa sijaitsevia sanoja on vaikea lukea. Todennäköisesti leveä tekstikappale vaikeuttaa myös lukivaikeuksista kärsiviä, koska pitkällä rivillä katse eksyy helposti.
Tyyli
Teksti on rehevää, hauskaa ja vapautunutta. On tulkintakysymys, istuuko se omaan makuun. Joku voi pitää kirjaa infantiilina tai rivona, mutta itse näen tekstissä rentoutta ja huumoria. Pillu-sanaa ei ole kainosteltu, mutta toisaalta kirjoittajat muistuttavat, että jokainen voi valita omat sanansa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa puhua seksistä.
Kirja sisältää viisauksia leikillisyyden kaapuun naamioituna. Väitän, että tämä kirja uppoaa myös niihin, jotka eivät yleensä tietokirjallisuutta lue.
Sisältö
Kirjan ytimessä on rohkaisu oman seksuaalisuuden löytämiseen ja sanoittamiseen. Seksi on puhetta ja viestintää, eikä parisuhde toimi ilman viestintää. Seksipuhevinkkejä löytyy joka makuun ja tarpeeseen. Kirjoittajat onnistuvat tasapainottamaan faktatiedon ja viihteen oivaltavasti.
Seassa oli myös hitusen turhia sisältöjä. Seksi-itsetunnon SWOT-analyysi oli varsin absurdi pointti, enkä laske paljoa painoa myöskään kukkaiskielen ABC:lle, jossa kerrotaan, että kirjava neilikka tarkoittaa kieltävää vastausta.
Summa summarum
Kouluarvosanani kirjalle on 9,5. Tarpeellinen ja hauska teos, jota voi lukea sekä selaillen että kannesta kanteen.
