Kirjoittamisen Tyylikoulu päättyy. Tässä viimeisessä jaksossa ruodimme konsulttityylin ja sen parodioinnin keinot.
Konsulttityyliä voi kutsua myös esimiestyyliksi, sillä moni esimies omaksuu saman puhetavan, kunhan on käynyt muutaman johtamisen koulutuksen.
Konsulttityylin ominaisuudet
1) Vierasperäinen sanasto ja lyhenteet
Tätä voidaan pitää estimaattina kun evaluoidaan faktoreita.
Tärkeimmät prinsiipit ovat ilman muuta proaktiivisuus ja managerointi.
Jos SWOT ei tue tarpeeksi prosessia, täytyy tsekata, mitä sanoo 360.
2) Epätarkat ilmaisut, joista puuttuu konkretia
Seuraava steppi on briiffata ihmiset tyypillisimpiin action pointteihin, jotta saadaan tarinasta ehjä.
Tässä vaiheessa on pakko putsata omat puntit ja pistää asiat tärkeysjärjestykseen.
3) Painottavat ääri-ilmaisut
Nyt on äärimmäisen tärkeää luodata esiin olennaisimmat reklamaation kohteet, jotta kehitysprosessi saadaan tiukasti koilliseen.
Jos näitä puuhapisteitä ei hoideta vimpan päälle, ei organisaatiokulttuuri rakennu koskaan ehjäksi.
Kuten esimerkeistä huomasitte, konsultti tarvitsee yleensä puheeseensa myös tietyn rentouden ja puhekielenomaisuuden. Tämä vakuuttaa asiakkaat siitä, että jos on noin rento jätkä/mimmi, niin kyllä se tietää mistä puhuu.
Konsulttikielen parodioinnin keinot
1) Yliviljele kaikkia edellä mainittuja ominaisuuksia.
The main theme johtamisessa on looginen delegointi, säännöllinen SWOT-analyysi, management by coaching, jatkuva omien mukavuusrajojen haastaminen sekä päätösten clousaus.
Tässä on tosin se riski, että teksti vaikuttaa yhä aidolta konsulttikieleltä, eikä siis parodialta lainkaan.
2) Kehitä uusia epätarkkoja sanontoja, joita kukaan ei ole ennen kuullut. Älä kerro, mitä oikeasti tarkoitat.
Koko yksikkö istui siinä vasarat vieressä ja naulat kateissa, eikä kukaan ollut koskaan nähnytkään, kuinka saunaa rakennetaan.
Jos tällainen kekkulointi jatkuu ja agenteilla on aina sopat rinnuksilla, mä joudun hankkimaan jokaiselle ruokalaput ja syöttölusikat.
3) Käytä termejä väärin tai kirjoita ne väärin. Leikittele samantyyppisten sanojen kanssa.
Uskon vakaasti, että management by hoaxing on se keino, jolla saamme tämän organisaation, tämän egosysteemin, elämään tässä ajassa.
Jos emme ota käyttöön SWAT-analyysia, menetämme arvokasta raivopääomaa sekä proaktiivisten prinsiippien primusmotoroimaa prosessia.
Kun käytät näitä keinoja, pystyt vähitellen laskuttamaan puheestasi ja tekstistäsi 400 euroa per tunti. Kun seuraavaksi muutat titteliksesi Senior Consultin, voit tuplata palkkiosi vielä kertaalleen.
Eilen telkkarissa eräs jääkiekkovalmentaja puhui just tuon malliin. ”Jos ei saada poikia luistelemaan fast forward ja lyömään kiekkoa goaliin, niin se on sitten Game over.”Tämä samainen aishoki valmentaja kuittaa Helsingin Sanomissa seuraavasti: ”Kielenkäytön skarppaus on minun next step”.http://www.hs.fi/urheilu/jaakiekko/maajoukkueet/artikkeli/Tamminen+Kielenk%C3%A4yt%C3%B6n+skarppaus+on+next+step/1135245609226Tekeekö siis ulkomaisten termien sekoittaminen tyypistä jotenkin mielenkiintoisemman tai onko hän jopa ”smarter”?
Vierasperäisten termien ahkera lainailu (miettimättä edes termien tarkoitusta) on sukua miehiselle pörhistelylle, jossa kylän komein kaara on miehisyyden jatke…. On siis aivan yhtä aivotonta soopaa.”Tekeekö siis ulkomaisten termien sekoittaminen tyypistä jotenkin mielenkiintoisemman tai onko hän jopa ”smarter”?” Tällainen virke menee minulta puoliksi ohi. Mitä tarkoitetaan …jopa ”smarter”?Hyvä esimerkki takavuosilta kertoo, miten hankalaa käsitteen kääntäminen osuvasti voi olla. Kotikylällä oli vaihto-oppilas, joka ihmetteli isäntäperheelleen mitä tarkoittaa huoltoasemaketjun slougan ”Union on poikaa!” Tällaisen käsitteen kääntäminen nopeasti luennon aikana ei ole helppoa.Myyntikoulutuksissa tämän talven aikana on montakertaa tullut ehdoton määräys, älä oleta, että asiakas tietää asian, tai sanan merkityksen, vaikka olisimme molemmat samaan alaan paneutuneita ammattilaisia. Esitys ja perustelut tulee pitää hyvin selkeinä, helpposti tajuttavina.
Maalo ja Parrakas, kiitos kommenteista!Maalo, Juhani Tamminen on kenties todellakin mielestään ”smarter” kun hän käyttää englantia suomen seassa. Tuo Hesarin otsikko Kielenkäytön skarppaus on minun next step oli loistava ironisuudessaan ja osui keskelle naulan kantaa. On huolestuttavaa, jos ihminen puhuu epäselvää kieltä ja kuvittelee sen tekevän hänestä fiksumman.Parrakas, kärjistyksesi on varsin osuva: jotkut tarvitsevat miehisyyden jatkeeksi urheiluauton, toiset käyttävät siihen ”hienoja” termejä. Vierasperäisten sanojen ja ilmausten kääntäminen ei aina ole helppoa.Mitä myyntiin tulee, on tosiaan välttämätöntä varmistaa, että asiakas ymmärtää, mistä myyjä puhuu. Oletukset ovat aina vaarallisia, ja pahimmillaan asiakas ostaa lopulta tuotteen tai palvelun, joka ei sovellu hänelle.